Tarkkailemme maailmaa

Vihan vuosi

”Sellainen vuosi kuin vuosi 1992 näyttää nostaneen uudelleen esiin joitakin vanhoja, ihmisluontoa koskevia kysymyksiä”, kirjoittaa viikkolehti Newsweek. ”Nämä jakaumat – lähimmäinen lähimmäistään vastaan, rotu rotua vastaan, kansallisuus kansallisuutta vastaan – ovat jotakin sellaista, mihin meillä aina on ollut taipumusta, ja tämän vuoden tapahtumat panevat epäilemään, olemmeko yhtään edistyneet näiden jakaumien voittamisessa.” Lehti toteaa: ”’Vihaa lähimmäistäsi’ näytti olleen tuon vuoden mottona.” Miksi ”ihmisten keskinäinen vihanpito” oli niin silmiinpistävää vuonna 1992? Lehden mukaan ”suuri osa viime vuoden väkivaltaisuuksista johtui ennennäkemättömästä anarkiasta”, samoin ”äkillisestä taloudellisesta epävarmuudesta”, joka on neuvostokommunismin romahduksen peruja. Oma vaikutuksensa on ollut myös viranomaisten lietsomalla rotu- tai kansallisuusvihalla. Ovatko rauhanturvajoukot ratkaisu tähän ongelmaan? ”YK-joukot ovat olleet Kyproksella jo lähes 20 vuotta kreikkalaisen ja turkkilaisen yhteisön välissä. Koska kumpikin osapuoli tuntee olevansa turvassa YK:n suojeluksessa, niillä ei ole ollut vähäisintäkään halua tehdä toisilleen myönnytyksiä”, vastaa Newsweek.

Alkoholin liikakäyttö Australiassa

Hyvä uutinen Australiasta on se, että alkoholin kulutus on siellä vähentynyt. Huono uutinen kuitenkin on se, että alkoholin liikakäyttö maksaa edelleen Australialle ”6 miljardia [sikäläistä] dollaria ja 6000 ihmishenkeä vuodessa”, kirjoittaa sanomalehti The Sydney Morning Herald. Erään tuoreen raportin mukaan Australian miehistä 88 prosenttia ja naisista 75 prosenttia käyttää alkoholia, ja siinä mainittiin, että naisten alkoholinkäytön lisääntyminen ja nuorten ”juomingit” ovat vakavia huolenaiheita.

Rauhanponnistukset kompastelevat rahanpuutteessa

YK:n rauhanturvaamistoiminnan kustannusten odotetaan kohoavan tänä vuonna 3,7 miljardiin dollariin eli noin 20 miljardiin markkaan. Kuitenkin se, että ”jäsenmaat eivät ole maksaneet osuuksiaan, herättää epäilyksiä sen suhteen, kykeneekö maailmanjärjestö rahoittamaan tulevia operaatioitaan tai pitämään riittävässä määrin käynnissä nykyisiä rauhanponnistuksiaan”, kirjoittaa The New York Times. YK:n odotetaan maksavan rauhanturvaamistoimintaan mukaan lähteneille maille korvaukseksi niiden kuluista tuhat dollaria kuussa jokaisesta niiden lähettämästä sotilaasta. Nyt on kuitenkin kulunut jo kuukausia niiden maiden saamatta korvauksia, jotka ovat lähettäneet joukkojaan entiseen Jugoslaviaan ja Kambodžaan. Huhtikuun loppuun mennessä rauhanturvaamistoimintaan liittyviä maksurästejä oli kertynyt jo 1,5 miljardia dollaria, minkä lisäksi maailmanjärjestön säännöllisessä budjetissa oli maksurästien takia vajausta 970 miljoonaa dollaria. Eräät kehitysmaat ovat korvausten puutteessa jo kotiuttaneet joukkojaan tai ovat kieltäytyneet osallistumasta uusiin operaatioihin.

Eurooppaa varoitetaan kansallisuustaisteluista

”Ihmiset voivat muuttua roboteiksi, jotka vihaavat ja tappavat toisiaan sen suuremmitta vaikeuksitta”, varoittaa José-María Mendiluce, YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin erikoisedustaja. Vietettyään vuoden ja seitsemän kuukautta YK:n pakolaisohjelman valvojana entisessä Jugoslaviassa Mendiluce sanoo, että on ”erittäin vaarallinen erehdys” pitää Balkanin asukkaita ”täysin erilaisina kuin muita eurooppalaisia”, ja hän toteaa, että vastaavanlaisia kansallisuustaisteluja voi helposti puhjeta muissakin Euroopan maissa. Hänen mukaansa ”ei tarvita muuta kuin taloudellinen kriisi ja muutama kyyninen poliitikko, jotka panevat tuon kriisin siirtolaisten tai köyhien tai niiden syyksi, jotka jollain tavoin ovat erilaisia”. Tässä The New York Timesin uutisessa Mendiluce kiinnittää huomiota siihen, että johtajat pystyvät hyvin helposti nostattamaan vihaa ”levittämällä valheita tiedotusvälineissä ja lietsomalla provokaatioita”, ja hän sanoo, että ne, jotka ovat allekirjoittaneet rauhansopimuksia, eivät ole muuttaneet käyttäytymistään, vaan jatkavat ”vihaamista ja tappamista”.

Kadonneet naiset

Sellaisissa teollisuusmaissa kuin Englannissa, Ranskassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on naisia 5 prosenttia enemmän kuin miehiä. YK:n tilastojen perusteella Aasiassa on kuitenkin kadoksissa kymmeniä miljoonia naisia. Esimerkiksi Afganistanissa ja Bangladeshissa on miehiä 6 prosenttia, Intiassa 7 prosenttia ja Pakistanissa 8 prosenttia enemmän kuin naisia. Kiinassa on virallisten lukujen perusteella 1–2-vuotiaitten ikäryhmässä 14 prosenttia enemmän poikia kuin tyttöjä. Mistä tällainen ero johtuu? ”Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota hengenvaaralliseen syrjintään, jota naisten on pakko sietää ja jonka vuoksi he yleensä elävät lyhyemmän aikaa kuin miehet: tyttöjen tappamiseen sikiöinä ja vauvoina, kehnoon ravitsemukseen ja terveydenhoitoon, lukuisiin raskauksiin ja kuluttavaan ruumiilliseen työhön”, kirjoittaa The Washington Post. Lisäksi joissakin kulttuureissa miespuoliset väestönlaskijat joko eivät laske naisia tai eivät saa puhua heidän kanssaan. Jotkut isät puolestaan häpeilevät sitä, että heillä on enemmän tyttäriä kuin poikia, ja niinpä he valehtelevat lastensa sukupuolen.

Syntyvyys laskussa Kiinassa

Vuoden 1992 tilastojen perusteella syntyneisyys on laskenut Kiinassa pienimmilleen koko sinä aikana, jolta Kiinassa on väestötilastoja: 18,2:een elävänä syntyneeseen tuhatta ihmistä kohden, kun vastaava luku vuonna 1987 oli 23,33, kirjoittaa The New York Times. Vaikka tähän tavoitteeseen oli tarkoitus päästä vasta vuoteen 2010 mennessä, se saavutettiin jo nyt ”sen johdosta, että puolue- ja hallitusviranomaiset kaikilla tasoilla kiinnittivät tavallista suurempaa huomiota perhesuunnitteluun ja ottivat käyttöön tavallista tehokkaampia keinoja”, selittää Peng Peiyun, perhesuunnitteluasioista vastaava ministeri. Ohjelman puitteissa paikallisviranomaiset määrättiin kukin vastuullisiksi siitä, että väestön kasvuvauhdin pienentäminen onnistuu heidän hallintoalueellaan, tai muutoin heitä voitaisiin rangaista. Monissa tapauksissa tämä tiesi pakkosterilointia naisille, jotka olivat jo hankkineet yhden lapsen, ja kovien sakkojen keräämistä niiltä, jotka luvatta olivat hankkineet toisen lapsen. Jos kyläläiset eivät pysty maksamaan sakkojaan, heidän omaisuutensa joko takavarikoidaan tai tuhotaan ja heidän kotinsa usein hajotetaan. Kiinan 1,17 miljardia asukasta muodostavat jo noin 22 prosenttia koko maailman väestöstä.

”Vakava terveysongelma vuoteen 2000 mennessä”

Ranskan lääkintäviranomaiset ennustavat, että ”kroonisesta C-hepatiitista tulee Ranskassa vakava terveysongelma vuoteen 2000 mennessä”. Pariisilaisessa Le Monde -sanomalehdessä olleesta lääketieteen uutisesta ilmenee muun muassa, että kyseisellä ongelmalla on kaksi tärkeää ominaispiirrettä: ”verensiirtojen suuri merkitys viruksen levittäjinä” ja ”[viruksen] erittäin ärhäkkä kehittyminen kroonisessa muodossaan”. On arvioitu, että 500000–2000000 ranskalaista on jo saanut hepatiitti C -viruksen ja että 62 prosentille heistä mitä luultavimmin kehittyy krooninen hepatiitti, minkä jälkeen he saattavat sairastua maksakirroosiin tai syöpään 10–30 vuoden kuluttua. Lääkärit sanovat, että vaikka useimmilla C-hepatiitin saaneilla ei olekaan oireita, näiden ennuste on silti yhtä huono.

Vaarallista avaruusromua

”Avaruuden jätteet ovat tulossa entistä suuremmaksi ongelmaksi avaruuslentoja ajatellen”, sanomalehti Süddeutsche Zeitung kirjoittaa. Euroopan ensimmäisessä avaruuden roskaantumista käsitelleessä kokouksessa, joka pidettiin huhtikuussa Saksan Darmstadtissa, tarkasteltiin ”sitä, mitä pitäisi tehdä alati kasvavalle avaruuden rojuvyöhykkeelle, joka koostuu toimintansa lopettaneista satelliiteista, loppuun palaneista kantorakettien osista ja aiemmilla lennoilla avaruuteen kadonneista työkaluista”. Maapalloa kiertää arviolta yli 7000 tennispallon kokoista ja sitä suurempaa esinettä; jos pienemmätkin kappaleet lasketaan mukaan, niin esineitä on yli 100000. Avaruusroju on 95-prosenttisesti Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain avaruuslennoilta jäänyttä tavaraa. ”Viime vuosina on ollut useita tilanteita, joissa on täpärästi vältytty avaruuteen lähetettyjen esineitten ja sinne tänne lentelevien romunkappaleitten yhteentörmäyksiltä”, lehti jatkaa. ”Tiukka roskaamisen välttäminen ja tulevaisuuden avaruuslentohankkeita koskevat kansainväliset sopimukset ovat ainut ratkaisukeino, mikäli halutaan estää avaruuslentojen loppuminen ensi vuosituhannella.”

Japanissa lihava riita lipusta ja kansallislaulusta

Japanilaisessa Yamaton kaupungissa äskettäin julkaistuista opettajainkokousten pöytäkirjoista ilmenee, että koulujen rehtorit ovat ”panneet täytäntöön opetusministeriön toimintaohjeen kansallislipun nostamisesta ja kansallislaulun laulamisesta – – tavallisten opettajien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta”, sanomalehti Mainichi Daily News kirjoittaa. ”Kysymys Hinomarun [kansallislipun] ja Kimigayon [kansallislaulun] liittämisestä kouluseremonioihin on aiheuttanut maanlaajuista polemiikkia sen takia, että ne yhdistetään Japanin sodanaikaiseen kiihkokansallismielisyyteen ja laajentumishaluisuuteen.” Asahi Evening Newsin mukaan vastustajat yhdistävät lipun ja kansallislaulun keisarinpalvontaan ja sanovat, että lasten pakottaminen laulamaan kansallislaulua ”merkitsisi tietynlaisen uskontunnustuksen tyrkyttämistä heille”. Heidän mukaansa tällä loukataan perustuslaissa taattua uskonnon- ja omantunnonvapautta.

Paljastuneita ydinonnettomuuksia

Yhdestä maailman pahimpiin luettavasta ydinonnettomuusalueesta on vuosien salailun jälkeen julkaistu uutta tietoa, Pariisissa ilmestyvä International Herald Tribune kirjoittaa. Kilpaillessaan ydinaseitten kehittämisessä neuvostohallitus rakensi aikoinaan Uralvuorille plutoniumtehtaan. Rakennustöiden aikana, jotka kestivät vuodesta 1948 vuoteen 1951, tehtaan radioaktiiviset jätteet yksinkertaisesti kipattiin alueen jokiin, joiden vesiä käytettiin myös maataloudessa juomavetenä. Vuonna 1957 osa ydinjätteistä räjähti, ja ilmakehään pääsi valtavat määrät radioaktiivisia aineita. Vastaavanlainen tapaus sattui vuonna 1967, jolloin lähistöllä sijainnut, ydinjätteiden kaatopaikkana käytetty järvi kuivui. Tuulet kuljettivat radioaktiiviset jätteet laajalle alueelle. Tutkijat uskovat näiden kolmen tapauksen aiheuttaman radioaktiivisen saastumisen vaikuttaneen noin 450000 ihmiseen.