Ainutlaatuinen Mustan Nasaretilaisen juhla
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN FILIPPIINIEN-KIRJEENVAIHTAJALTA
HARVOIN näkee näin suurta ihmisjoukkoa. Täällä Manilassa se on kuitenkin mahdollista aina tammikuun 9. päivänä. Sadattuhannet hartaat katolilaiset ovat kokoontuneet Mirandan aukiolle Quiapon kirkon luo odottamaan Mustan Nasaretilaisen ilmaantumista.
”Mustan Nasaretilaisen?” kysyt. Aivan oikein. Tämä luonnollisen kokoinen patsas, joka esittää Jeesusta Kristusta kantamassa ristiä, on ainutlaatuisen kulkueen polttopiste. Kirjan Filipino Heritage mukaan tuo kulkue ”on kiistämättä paikallisen valtauskonnon kaikkein massiivisin ja näyttävin – – ilmenemismuoto Aasian ainoassa kristityssä maassa”, Filippiineillä.
Valtava kulkue
Kun kirkon portit aukeavat, väkijoukko villiintyy ja sähikäiset suhisevat riemuhuutojen seassa. Ihmisjoukolle ojennetaan kaksi pitkää köyttä. Niillä vedetään kärryjä, joilla Musta Nasaretilainen seisoo. Uskovaiset tungeksivat päästäkseen käsiksi köyteen, mikä olisi heille suuri kunnia. Jotkut tarttuvat toisiaan kädestä ja muodostavat kujan, jotta kulkue pääsisi eteenpäin. Kaikilla miehillä on paljaat jalat ja T-paita sekä pyyhe päässään tai kaulansa ympärillä.
Odottavalle joukolle on juuri selostettu joitakin sääntöjä lähelle kirkkoa pystytetyltä lavalta. Yhtä asiaa tähdennettiin erityisesti: pääkulkueeseen ei päästetä naisia. Syykin selviää, kun Mustaa Nasaretilaista vedetään hiljalleen aukiolle; väkijoukko riehaantuu aika lailla.
Kiihtyneet palvojat kurkottelevat, työntävät ja tuuppivat toisiaan, jopa kiipeävät toistensa niskaan yrittäessään kaikin voimin koskettaa Mustaa Nasaretilaista. Muutamien kärryillä kulkevien miesten täytyy työntää monia alas koettaessaan suojella patsasta kiihtyneeltä väkijoukolta. Jos liian monien annetaan kavuta kuljetuslavalle yhdellä kertaa, se voi romahtaa. Varotoimista huolimatta joskus niin käykin, ja uudelleen pystyttämiseen voi kulua puolesta tunnista tuntiin, koska niin monet yrittävät koskettaa patsasta.
Yleisö reunustaa Quiapon kapeita katuja saadakseen nähdä Mustan Nasaretilaisen, kun sitä kuljetetaan hiljaa alueen halki. Kynttilöitä pidetään koholla osoitukseksi kunnioituksesta patsasta kohtaan. Toiset tuovat kotoaan pienempiä patsaita. Kulkuetta seuraavat suuret julistekankaat, joista erilaiset Mustaa Nasaretilaista kunnioittavat ryhmät voidaan tunnistaa.
Jotkut väkijoukosta heittävät pyyhkeitä ja nenäliinoja yhdelle miehistä, joita Mustaa Nasaretilaista kuljettavilla kärryillä on. Sitten hän hankaa niillä patsasta tai sen ristiä ja heittää ne takaisin. Haltioitunut uskovainen hankaa pyyhkeellään sen jälkeen kasvojaan. Pääkulkueen jäljessä tulee pitkä jono patsaita, joista monet ovat Mustan Nasaretilaisen pienempiä versioita. Tähän joukkoon naisten on turvallista liittyä.
Sillä välin kirkon sisällä olevat uskovaiset – erityisesti naiset – pyytävät Mustalta Nasaretilaiselta apua toisella tavalla. Astuttuaan ovesta sisään he liittyvät toisten muodostamaan pitkään jonoon, jossa kaikki kulkevat polvillaan alttarille pitkin kirkon käytävää.
Mikä saa väkijoukon niin kiihdyksiin?
Mustan Nasaretilaisen patsaan kerrotaan saaneen aikaan lukemattomia ihmeitä. 12-vuotias Alberto sanoi, että hän meni isovanhempiensa kanssa tähän juhlaan, koska Musta Nasaretilainen antoi hänelle aina kaiken, mitä hän siltä rukoili. Mauricio kertoo, että hän osallistui kulkueeseen, koska hän toivoi saavansa syntinsä anteeksi ja helpotusta jokapäiväisen elämän ongelmiin ja paineisiin.
Mauricio oli tuossa juhlassa ensimmäisen kerran 24-vuotiaana. Joka vuosi hän sai olla mukana vetämässä köysillä patsasta. Viidennellä kerralla hän halusi kiihkeästi kiivetä itse kärryille. Muutamat hänen ystävistään auttoivat hänet ylös, ja hän pystyi hankaamaan pyyhkeellään Mustan Nasaretilaisen jalkoja. Sitten hän sukelsi takaisin väkijoukkoon. Se on valtaisa kokemus, jota useimmat voivat vain toivoa kohdalleen.
Juhlan alkuperä
Kerrotaan, että Mustan Nasaretilaisen veisti alun perin muuan meksikolainen intiaani (toisten mukaan se on filippiiniläisen tai kiinalaisen kuvanveistäjän työtä) ja että se tuotiin Manilaan kaljuunalla 1600-luvulla. Taiteilijat tekivät patsaasta ainutlaatuisen joko veistämällä sen tummasta puusta tai maalaamalla sen tumman ruskeaksi, joka vastaa sekä meksikolaisten että filippiiniläisten ihonväriä. Manilan arkkipiispan Basilio Sanchon pyynnöstä Mustaa Nasaretilaista alettiin 1700-luvulla säilyttää Quiapossa; hän antoi patsaalle siunauksensa. Varhain 1800-luvulla se sai myös paavi Pius VII:n siunauksen.
Kuitenkin vasta vuonna 1923 se tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan uskonnolliseen kulkueeseen, joka huipentuu Quiapon alueella vietettävään juhlaan. Kulkueita on järjestetty siitä lähtien.
Voidaanko sitä pitää epäjumalanpalveluksena?
Tavallisesti Mustan Nasaretilaisen voi nähdä omalla paikallaan lähellä kirkon sisäänkäyntiä olevassa ikkunassa. Ikkuna on kahden taulun välissä, joissa on lueteltu kymmenen käskyä. Joidenkin kristittyjen mielestä se voi tuntua ironiselta, sillä toisessa käskyssä sanotaan: ”Älä tee itsellesi veistettyä kuvaa tai mitään kuvaa niistä, jotka ovat taivaassa tai maan päällä – – Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä.” (2. Mooseksen kirja 20:4, 5, The Jerusalem Bible.) Eikö Musta Nasaretilainen ole veistetty kuva, jota hartaat katolilaiset palvelevat?
Useimmat katolilaiset eivät ajattele siten. Hakuteoksessa New Catholic Encyclopedia sanotaan: ”Koska kuvan palvonnassa on kyse sen edustaman persoonan palvonnasta, voidaan samanlaista palvontaa, joka kuuluu tuolle persoonalle, osoittaa sitä edustavalle kuvalle.” Monet filippiiniläiset katolilaiset sanovat samoin, että he eivät palvo tuota kuvaa vaan Jeesusta Kristusta, jota tuon patsaan on määrä esittää. Tutkitaanpa hetki näitä perusteluja.
Itse asiassa katolilaiset eivät ole ainoita, jotka harjoittavat tuollaista suhteellista palvontaa. Pakanauskonnoissa on järkeilty samalla tavalla vuosisatojen ajan. Esimerkiksi 300-luvulla eläneen kirkkoisä Lactantiuksen mukaan pakanat sanoivat: ”Me emme pelkää itse kuvia vaan niitä olentoja, joiden kaltaisiksi kuvat on muovattu ja joiden nimelle ne on omistettu.”
Merkitseekö se siis sitä, että Jumalan epäjumalanpalvelusta koskevat käskyt eivät soveltuneet heihin? Voiko sellainen järkeily todella olla tervettä, kun sen tarkoitus on tehdä Jumalan sana pätemättömäksi? Jos enemmistö epäjumalanpalvelijoista ajattelee näin, niin keille sitten nuo käskyt oikeastaan tarkoitettiin?
Muista, että sillä välin kun Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle, israelilaiset pystyttivät kultaisen vasikan ja kumarsivat sitä. He eivät ehkä lainkaan ajatelleet syyllistyvänsä epäjumalanpalvelukseen. He kuvittelivat mielessään vasikan edustavan Jehovaa. (2. Mooseksen kirja 32:4, 5.) Miellyttikö se, mitä he tekivät, kuitenkaan Jumalaa? Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea; he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet.” (2. Mooseksen kirja 32:7, 8.)
Vielä yksi huomion arvoinen kysymys on se, kuinka järkevää on kunnioittaa jotakin kuvaa. Raamatussa ei ole koskaan säästelty sanoja tässä asiassa. Siinä sanotaan: ”Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä. Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: ’– – lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!’” (Jesaja 44:18, 19.)
Voiko patsas auttaa palvojiaan?
Eräs katolinen pappi kirjoitti: ”Ihmisillä, jotka luottavat Quiapossa säilytettävän Mustan Nasaretilaisen taustalla olevaan voimaan, on varmasti enemmän syitä luottamukseensa kuin niillä, jotka turvautuvat hevosenkenkään tai jäniksenkäpälään.”
Raamatussa puolestaan sanotaan sellaisista patsaista: ”Sitä huudetaan avuksi, mutta se ei vastaa, hädästä se ei pelasta.” Jehova Jumala sanoo meille selvästi, että ”eivät ne – – voi tehdä hyvää”. (Jesaja 46:7; Jeremia 10:5.)
Ei ole epäilystäkään siitä, että niillä hartailla katolilaisilla, jotka kiipeilevät toistensa päälle saadakseen koskettaa Mustaa Nasaretilaista, ”on intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaan” (Roomalaisille 10:2). Me kannustamme kaikkia heidän kaltaisiaan hankkimaan täsmällistä tietoa tutkimalla Jumalan sanaa, Raamattua, ja omaksumaan ”palvontamuodon, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton” (Jaakob 1:27).
[Kuvat s. 16]
Ihmiset tungeksivat, jotta heidän pyyhkeitään ja nenäliinojaan hangattaisiin patsaaseen