Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g95 22/4 s. 28-29
  • Tarkkailemme maailmaa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tarkkailemme maailmaa
  • Herätkää! 1995
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Ainutlaatuinen planeetta
  • TV-uutisten ja sanomalehtien luotettavuus
  • Vanhempien suhde lapsiinsa
  • Keisarileikkauksia yhä enemmän
  • Kasvojensa säilyttäminen
  • Mikä tekee opettajista suosittuja?
  • Lapset oman onnensa nojassa
  • Jätteiden kertomaa
  • Aids-rokotteen valmistus ”kannattamatonta”
  • Vanhempien antama ohjaus välttämätöntä
  • Äidiksi 62-vuotiaana
  • Hautaudummeko jätteisiin?
    Herätkää! 1990
  • Hyvän koulutuksen avaimet
    Herätkää! 1995
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 1998
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 1993
Katso lisää
Herätkää! 1995
g95 22/4 s. 28-29

Tarkkailemme maailmaa

Ainutlaatuinen planeetta

Tiedemiehet ovat pitkään pohdiskelleet sitä, voiko muillakin planeetoilla olla elämää. Oletettiin, että jossakin maailmankaikkeuden satojen miljardien galaksien joukossa täytyy vallita samanlaiset olosuhteet kuin maapallolla – olosuhteet, jotka tekevät elämän mahdolliseksi. Ranskalaisen Le Nouvel Observateur -aikakauslehden mukaan nykyään näyttää kuitenkin yhä enemmän siltä, että ”ihmisen ilmaantumista maapallolle on edeltänyt liian monta ihmeellistä sattumaa” ja että uusimmat maailmankaikkeutta ja maapalloa koskevat havainnot ”ovat valtavasti pienentäneet sitä jo muutenkin erittäin pientä todennäköisyyttä, että vastaavanlaista olisi voinut tapahtua jossakin muualla”. Tarkastellessaan sitä matemaattisesti ajateltuna lähes mahdotonta asiaa, että jollakin toisella planeetalla voisi vallita täysin samanlaiset olosuhteet, lehti toteaa tiedemiesten olevan varmoja siitä, että elämää on ainakin yhdellä planeetalla: omalla planeetallamme.

TV-uutisten ja sanomalehtien luotettavuus

Australiassa on tv-uutisten uskottavuus heikkenemässä ja sanomalehtien uskottavuus kasvamassa. The Australian -sanomalehden julkaiseman joukkoviestimiä koskeneen tutkimuksen mukaan ”televisio on uhrannut suuren osan tarkkuudestaan, luotettavuudestaan ja rehellisyydestään, koska se haluaa tehdä ’repäiseviä juttuja’”. Esimerkiksi joihinkin television uutisaiheisiin on etsitty lisää dramatiikkaa vanhoilla arkistofilmeillä. Kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin 500:aa uutisaihetta, ja kävi ilmi, että 260:ssä niistä oli käytetty arkistofilmejä. Jos tv-uutisissa käytetään arkistofilmejä, ihmiset yleensä odottavat, että se kerrotaan, mutta näin ei aina tapahdu. Sanomalehti kirjoittaa: ”Ray Morganin tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus – – osoittaa, että niiden määrä, jotka pitivät televisiota tarkimpana ja luotettavimpana uutisvälineenä, oli vuoden 1986 huippulukemasta, 53,7 prosentista, laskenut yli 12 prosenttia 41,5 prosenttiin” vuonna 1993.

Vanhempien suhde lapsiinsa

Tuleeko vanhempien pitää lapsiaan vertaisinaan? Näin vastaa São Paulon yliopistossa työskentelevä pedagogi Lisandre Maria Castello Branco brasilialaisessa O Estado de S. Paulo -sanomalehdessä: ”Vanhemmat eivät ole koskaan samanveroisia lastensa kanssa, ja se täytyy tehdä selväksi. – – Kun kukaan ei ota johtoa, lapsi tuntee itsensä hylätyksi, orvoksi. Lapsi odottaa aina vanhempiensa olevan aikuisia, jotka tuntevat vastuukseen kasvattaa lastaan.”

Keisarileikkauksia yhä enemmän

”Kymmenentuhatta gynekologia osoittaa syyttävällä sormellaan Italiaa: liian paljon keisarileikkauksia”, kirjoittaa Roomassa ilmestyvä sanomalehti Il Messaggero. Mitä keisarileikkauksella tapahtuvien synnytysten määrään tulee, Italia on ensimmäisellä tilalla Euroopassa sekä USA:n ja Brasilian jälkeen kolmannella tilalla koko maailmassa. Vuoden 1980 jälkeen keisarileikkausten määrä on kaksinkertaistunut Italiassa, ja niinpä siellä nykyään tapahtuu lähes joka neljäs synnytys keisarileikkauksella. Mistä lisäys johtuu? Lehti mainitsee lääketieteellisten syitten lisäksi kaksi muuta syytä: naiset haluavat välttyä kivuliailta synnytyksiltä, ja lääkärit pitävät parempana tätä vaarattomampaa menetelmää, koska he eivät halua ottaa sitä riskiä, että heidät jonkin vahingon sattuessa haastettaisiin oikeuteen. Vaikka keisarileikkauksia on pitkään pidetty turvallisina, monet lääkärit kuitenkin katsovat, että niihin turvaudutaan liian usein ja monesti köykäisin perustein. Carlo Signorelli Roomassa toimivasta La Sapienzan yliopistosta kuitenkin sanoo: ”Keisarileikkauksilla ja perinataalikuolleisuudella ei näyttäisi olevan mitään yhteyttä toisiinsa.” Luciano Movicelli bolognalaisesta San Orsolan sairaalasta toteaa: ”Käsitys, jonka mukaan keisarileikkaukset ovat turvallisempia, pitäisi hylätä, koska se on täysin väärä.”

Kasvojensa säilyttäminen

Mitä tekee japanilainen mies, kun hänellä ei ole niin paljon sukulaisia tai ystäviä, että hän voisi säilyttää kasvonsa häissä tai hautajaisissa? Vastaus: hän hankkii heitä vuokraamosta. Yleensä morsian ja sulhanen yrittävät kumpikin kutsua saman verran vieraita. Jos nämä kaksi seuruetta eivät ole tasasuuruisia tai ne molemmat ovat liian pieniä kyetäkseen antamaan suotuisan vaikutelman, morsian tai sulhanen saattaa salaa kääntyä sellaisen firman puoleen, josta käytetään nimitystä benriya ’avuliaita ihmisiä’. Benriya ottaa hoitaakseen melkeinpä millaisia tilapäistöitä tahansa, muun muassa lähettää ihmisiä korvaamaan sukulaisten ja ystävien puutetta. Heitä ei vuokrata hautajaisiin ammattisurijoiksi vaan sijaisiksi estämään esimerkiksi sen paljastumista naapureille, että vainajan työtoverit eivät osallistu hautajaisiin. Muuan benriyan omistaja kertoi Mainichi Daily News -lehdessä osallistumisestaan erään toimitusjohtajan hautajaisiin: siellä olleista 100 ihmisestä oli noin 60 ollut benriya-väkeä. ”Omaisten on täytynyt ottaa yhteyttä 3–4 benriya-vuokraamoon”, hän sanoi.

Mikä tekee opettajista suosittuja?

”Vaikka monet lapset nurisevat yhä useammin koulunkäyntiään, useimmilla heistä on silti joku sellainen opettaja, josta he erityisesti pitävät”, kirjoittaa saksalainen sanomalehti Nassauische Neue Presse. 91 prosentilla tytöistä ja 83 prosentilla pojista onkin todella joku lempiopettaja. Tutkimuksella, johon osallistui 2080 7–16-vuotiasta oppilasta, pyrittiin selvittämään, mitkä ominaisuudet saavat oppilaat mieltymään joihinkin opettajiinsa. Monille saattaa olla yllätys se, että ”opettaja, joka antaa vähän kotiläksyjä, ei välttämättä ole suosittu”. Paljon tärkeämpää on se, että opettaja on reilu, hänellä on huumorintajua ja että hän osaa opettaa kiinnostavasti. Tämän lisäksi oppilaat antavat arvoa sellaisille opettajille, jotka kykenevät selittämään asioita hyvin, säilyttämään rauhallisuutensa ja osoittamaan ymmärtämystä.

Lapset oman onnensa nojassa

Australiassa on yhä useammilla vanhemmilla tapana jättää pienet lapsensa omin päin kotiin, kun he lähtevät työhön tai osallistuvat erilaisiin rientoihin. Tällainen huolestuttava suuntaus on noussut päivänvaloon varsinkin sen jälkeen, kun Australiassa avattiin lasten palvelupuhelin. Se saa nykyisin 35000 soittoa viikossa hätää kärsiviltä lapsilta. Lasten linjan päällikkö on sanonut Sydneyssä ilmestyvässä The Sunday Telegraph -lehdessä: ”Linjalla on jatkuvasti jonossa lapsia, jotka tuntevat olevansa äärimmäisessä hädässä – lapsia jotka on jätetty yksin ilman ruokaa tai minkäänlaista vanhempien huolenpitoa.” Lehti huomautti: ”[Tämä] on voimakas syytös nykyajan perhe-elämää kohtaan sellaisena kuin me sen tunnemme.” Jotkut näistä lapsista ovat näet aivan pieniä, ja eräs palvelupuhelimeen soittaneista oli hätääntynyt nelivuotias tyttö.

Jätteiden kertomaa

Mitä jätteemme kertovat? Ne kertovat meille elintavoistamme. Jätteet paljastavat, mitä me kulutamme ja mitä haaskaamme. ”Ne, jotka viettävät säännönmukaista, ennustettavissa olevaa elämää, haaskaavat vähemmän, koska he yleensä ostavat vain sen, mitä tarvitsevat, ja kuluttavat sen, mitä ostavat”, kirjoittaa sanomalehti The Toronto Star. On yllättävää, että silloin kun jostakin on puutetta, ”ihmiset nurinkurista kyllä haaskaavat sitä paljon enemmän kuin silloin, kun sitä on runsaasti”, lehti jatkaa. Mikä tähän on syynä? Ihmiset ovat hamstraajia. He ostavat enemmän kuin he tarvitsevat ja sitten heittävät pois sen, mitä eivät käytä. Nakkisämpylät ovat yleisintä ruokaa märissä jätteissä, ja niitä on kaatopaikoilla paljon. Jäteröykkiöissä on myös erittäin paljon paperia, etenkin sanomalehtipaperia. Tietokoneitten aikakausi ei ole vähentänyt vaan päinvastoin lisännyt paperin määrää kuivissa jätteissä. Jätteiden yleinen viesti on, että me elämme tuhlailevassa yhteiskunnassa.

Aids-rokotteen valmistus ”kannattamatonta”

Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimus- ja kehitystyön johtaja tri Piot on ilmoittanut, että taloudelliset näkökohdat ovat saaneet jotkin lääkelaboratoriot luopumaan aids-rokotteen kehittämisestä ja siirtymään aidsin hoitamiseen tarkoitettujen lääkkeiden kehittämiseen. Nämä laboratoriot pelkäävät tiettävästi sitä, että jos aidsia vastaan saataisiin kehitetyksi tehokas rokote, viranomaiset painostaisivat ne luovuttamaan tuotteensa yhteiskunnalle, jolloin sen valmistaminen ei olisi niille enää tarpeeksi kannattavaa.

Vanhempien antama ohjaus välttämätöntä

Kun lapset kommunikoivat toisten kanssa tietokoneverkossa, he saavat usein viestejä, jotka ovat täynnä säädyttömiä vihjauksia tai suoria, säädyttömiä ehdotuksia. He saattavat kommunikoida transvestiittien ja homoseksuaalien kanssa. He voivat oppia tekemään pommeja, varastamaan luottokorttien numeroita sekä murtautumaan muihin atk-järjestelmiin ja sekaantumaan rikolliseen toimintaan. Jotkin tietokonepelit houkuttelevat lapsia uppoutumaan tyystin mielikuvitusmaailmaan, ja monet heistä ovat tulleet riippuvaisiksi niistä. Jotkut sanovat ”ratkaisun olevan siinä, että käydään käsiksi erittäin pelottavaan tehtävään: aletaan opettaa arvoja”, toteaa sanomalehti The Washington Post National Weekly Edition.

Äidiksi 62-vuotiaana

Eräs italialaisnainen on saanut 62-vuotiaana lapsen. Äiti ja lapsi, 3270 gramman painoinen poika, voivat hyvin. Sen ohella, että iloisen tapahtuman johdosta tuli onnitteluja, tapaus sai osakseen myös voimakasta moraalista arvostelua. Syy: äiti oli tullut raskaaksi keinohedelmöityksellä. ”Tiedän, että tästä nousee myrsky”, selitti professori, gynekologi Severino Antinori, joka avusti synnytyksessä, ”mutta sitä tulisi pitää äärimmäisenä toimenpiteenä.”

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa