”Kankun” lentoasema – näkyy mutta ei kuulu
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN JAPANIN-KIRJEENVAIHTAJALTA
KUN Kansain kansainvälistä lentoasemaa lähestyy ilmasta käsin, tulee näkyviin saari, jossa näkyy nimi ”Kansai” länsimaisin kirjaimin kirjoitettuna.a Tämä Japaniin kuuluva saari sijaitsee noin viiden kilometrin päässä rannikosta Osakanlahdessa. Saarella ei näy muuta kuin lentokenttä ja siihen liittyvät rakennukset. Saari on todellisuudessa varta vasten tehty lentoasemaa varten. Lentoasema avattiin syyskuussa 1994, ja sille annettiin nimeksi Kanku, joka on lyhenne sen japaninkielisestä nimestä Kansai kokusai kuko.
Lentoasemasaareen pääsee maantietä ja rautatietä pitkin, sillä tämän saaren yhdistää mantereeseen 3,75 kilometriä pitkä moottoritiesilta. Saaressa on myös satama laiva- ja lauttaliikennettä varten. Mutta miksi kokonainen uusi saari piti rakentaa lentoasemaa varten?
Lentokenttä jolta ei kantaudu ääntä
Kun Kansain alueelle tulevien turistien ja muiden kävijöiden määrä kasvoi, lentokoneet jyristivät yhä useammin niiden asuinalueiden yli, jotka ympäröivät Osakan kansainvälistä lentokenttää. Meluhaitoista kärsivien ihmisten tilannetta helpotettiin siten, että lennot kiellettiin iltayhdeksän ja aamuseitsemän välillä. Vuoden 1974 jälkeen ei ole myönnetty lupaa kansainvälisten lentojen lisäämiseen. Siksi tarvittiin kipeästi lentoasemaa, joka voisi huolehtia matkustajien ja rahtitavaran lisääntyvästä määrästä niin, ettei siltä kantautuisi ääntä mantereen asukkaiden korviin.
Lentoasema, jota voitaisiin käyttää kellon ympäri aiheuttamatta häiriötä – siinä oli haastetta kerrakseen tähän projektiin osallistuneille. Tarjolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin rakentaa saari etäälle asuinalueista ja tehdä sinne lentoasema. Se oli tosiaankin mammuttimainen hanke!
Valtio, paikallishallinnot ja paikalliset liikeyritykset rahoittivat tämän yli 60 miljardia markkaa maksaneen hankkeen ja perustivat yksityisen yrityksen rakentamaan uuden lentoaseman ja pitämään sitä toiminnassa. Kansain kansainvälisestä lentoasemasta huolehtivan yrityksen varatoimitusjohtaja Keisuke Kimura kertoi Herätkää!-lehdelle: ”Meillä ei ollut varaa käyttää paljon aikaa saaren rakentamiseen, koska olemme yksityinen yritys. Työ täytyi tehdä nopeasti.”
”Saaren rakentaminen”
Maan valtaaminen mereltä on vaikeaa, mutta saaren rakentaminen viiden kilometrin päähän rannikosta on vielä vaikeampaa. 511 hehtaaria suuren lentoasemasaaren rakentamiseen käytettiin täytemaana 180 miljoonaa kuutiometriä hiekkaa ja multaa. ”Se vastaa 73:a pyramidia – ja pyramidilla tarkoitan suurinta pyramidia, jonka kuningas Kheops rakennutti”, selittää Kimura.
Meren pohjassa oli keskimäärin 18 metrin syvyydessä pehmeä savikerros, josta vesi täytyi johtaa pois. ”Tähän kerrokseen tehtiin miljoona halkaisijaltaan 40 senttimetrin suuruista hiekkapaalua, jotta vesi saataisiin johdetuksi siitä pois ja perustuksesta tulisi luja. Täytemaan paino puristi veden pois tästä 20 metrin paksuisesta pehmeästä maakerroksesta, minkä vuoksi tämä kerros kutistui 14 metrin paksuiseksi”, selittää Kenichiro Minami, joka johti täytemaahanketta. ”Pelkäsimme eniten sitä, että pintakerroksen alla oleva maakerros asettuisi epätasaisesti. Laskimme tietokoneiden avulla tarkasti, mihin täytemaa tulisi laskea, jotta pohja asettuisi tasaisesti.”
Kaiken kaikkiaan täytemaakerroksen paksuudeksi tuli 33 metriä, mikä vastaa 10-kerroksisen rakennuksen korkeutta. Merenpohja on kuitenkin vajonnut ja vajoaa edelleen täytemaan painon alla. On laskettu, että merenpohja vajoaa 50 vuoden aikana vielä 1,5 metriä, mikä merkitsee sitä, että saari jää 4 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Vuonna 1991, jo ennen kuin koko saarta oli olemassakaan, alettiin rakentaa asemarakennusta ja lennonjohtotornia. Kun oli tehty uutterasti työtä yli seitsemän vuotta, saari sekä lentokenttä ja siihen liittyvät rakennukset saatiin valmiiksi.
Suuri mutta tilankäytöltään tehokas
Saapuvia matkustajia odottaa iloinen yllätys. ”Kun saavuimme matkatavaroiden luovutusaulaan, matkalaukkumme olivat jo siellä”, sanoo eräs yhdysvaltalainen matkustaja. Mistä sujuvuus johtuu? ”Asemarakennus on suuri mutta tilankäytöltään tehokas”, sanoo Kazuhito Arao, joka vastaa asemarakennuksesta. ”Matkustajien ei tarvitse kulkea kansainvälisille lentoasemille tyypillisen sokkelon läpi.”
Asemarakennuksen rakenne on yksinkertainen mutta ainutlaatuinen. Päärakennus on suunniteltu siten, ettei matkustajien tarvitse liikkua siellä tarpeettomasti. Kotimaanlentojen matkustajat pääsevät juna-asemalta suoraan lähtöselvitykseen ja sen jälkeen matkustajaportille tarvitsematta mennä rappuja ylös ja alas.
Päärakennuksesta, jossa lähtöselvitys, maahanmuuttotoimistot ja tulli sijaitsevat, ulkonee sekä pohjoiseen että etelään 700-metrin pituinen siipi. Näitä siipiä pitkin pääsee 33 matkustajaportille. Ne matkustajat, joiden portti on etäällä päärakennuksesta, voivat päästä perille automaattisen vaunuratajärjestelmän avulla, jota sanotaan ”Siipisukkulaksi”. Se vie matkustajat viidessä minuutissa sille portille, jolle he haluavat päästä. Tähän aikaan sisältyy vaunun odotteluun kuluva aika.
Lentokenttä joka näkyy
”Koska meri ympäröi tätä lentokenttää joka puolelta, sen edessä ei ole esteitä”, sanoo Arao. Kimura toteaa samansuuntaisesti: ”Lentäjät tosiaan sanovat, että tälle kentälle on helppo laskeutua.”
Myös lentoaseman ulkonäköä kiitellään. Asemarakennuksen tyylikäs, lentokoneen siipien muotoon suunniteltu arkkitehtuuri on houkutellut monia turisteja Kankuun. He katselevat myös mielikseen sitä, kuinka lentokoneet laskeutuvat tälle epätavalliselle saarilentokentälle ja nousevat siltä. ”Meidän täytyi rakentaa lentoasemalle tulevia turisteja varten katseluterassi huoltorakennuksen päälle, vaikka se ei kuulunutkaan alkuperäisiin suunnitelmiimme”, sanoo Kimura. Lentoasemalle tulee tutustumismielessä joka päivä keskimäärin 30000 ihmistä.
Jos aikomuksesi on käydä Japanissa lähellä Kansain aluetta, miksi et suunnittelisi lentojasi siten, että pääsisit käymään Kankussa – lentoasemalla, joka kyllä näkyy mutta josta ei kuulu ääntä lähistön asuinalueille.
[Alaviite]
a Kansai on Länsi-Japanin alue, jolla sijaitsevat esimerkiksi Osakan ja Koben teollisuuskaupungit sekä Kioton ja Naran historialliset kaupungit. Kokusai kuko tarkoittaa ’kansainvälistä lentoasemaa’.
[Kuvan lähdemerkintä s. 25]
Kansai International Airport Co., Ltd.