Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g98 8/9 s. 11-13
  • Pienestä saaresta vilkkaaksi lentoasemaksi

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Pienestä saaresta vilkkaaksi lentoasemaksi
  • Herätkää! 1998
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Saarella sijaitseva lentoasema
  • Ainutlaatuisia siltoja saarten välillä
  • Lentoasemalta keskustaan 23 minuutissa!
  • Lentoasema tulevaisuutta silmällä pitäen
  • ”Kankun” lentoasema – näkyy mutta ei kuulu
    Herätkää! 1996
  • Tärkeitä kauppakaupunkeja
    Herätkää! 1994
  • Sillat – miten tulisimme toimeen ilman niitä
    Herätkää! 1998
  • Haaratoimiston kirje
    Valtakunnan Palveluksemme 1976
Katso lisää
Herätkää! 1998
g98 8/9 s. 11-13

Pienestä saaresta vilkkaaksi lentoasemaksi

Herätkää!-lehden Hongkongin-kirjeenvaihtajalta

”VARMAANKIN niitämme kumoon katoilla olevia televisioantenneja!” huudahti pelästynyt matkustaja katsoessaan ulos ikkunasta, kun hänen lentokoneensa oli juuri laskeutumassa Hongkongin Kai Takin kansainväliselle lentokentälle. Maanpinnalla muuan nainen, joka oli ripustamassa pyykkiä kuivumaan talonsa katolla läheisessä Kowloonin kaupungissa, painui vaistomaisesti kyyryyn tuntiessaan jälleen kerran tärykalvoja raastavan pauhun, kun kone lensi hänen päänsä yli.

”Ongelma johtuu vuorista”, sanoo John, tämän vaarallisen laskun lukuisia kertoja suorittanut lentäjä. ”Jos laskeudumme luoteesta, meidän on tehtävä hankala käännös juuri ennen kiitorataa. Lisäksi vuorten vuoksi syntyy vaarallisia laskevia ilmavirtauksia, joita sanomme tuuliviisteiksi.”

Hermostuneiden matkustajien, lentäjien ja varsinkin Kowloonin asukkaiden kannalta se päivä, jolloin Kai Takille laskeutui viimeinen lento, ei voinut tulla yhtään liian aikaisin. Lopulta tuo päivä koitti, sillä heinäkuussa 1998 Hongkong alkoi käyttää uutta lentoasemaa.

Saarella sijaitseva lentoasema

1980-luvulla Kai Takin lentoasema alkoi käydä pieneksi. Koska sitä ei voitu enää laajentaa, lentoasemalle oli etsittävä uusi paikka. Hongkongissa ei kuitenkaan ollut riittävän suurta tasaista maa-aluetta lentoasemaa varten. Ihmiset eivät sitä paitsi halunneet meluisaa lentokenttää naapurikseen. Mikä ratkaisuksi? Chek Lap Kok, pieni saari, joka sijaitsee Lantaun, suuren mutta enimmäkseen asumattoman saaren, takana. Rakennusinsinöörille tämä hanke merkitsi unelmien täyttymystä.

Lentoaseman rakentaminen edellytti tämän pienen saaren ja sitä pienemmän lähisaaren tasoittamista sekä noin yhdeksän ja puolen neliökilometrin suuruisen maa-alueen valtaamista mereltä. Jotta lentoasemalta olisi kulkuyhteys Hongkongiin, oli rakennettava 34 kilometriä pitkä rautatie ja moottoritie, jotka kulkisivat saarien läpi, salmien yli sekä Kowloonin ja Victorian sataman halki. Tämä taas merkitsi siltojen ja tunnelien rakentamista. Kaiken kaikkiaan siitä muodostui yksi suurimmista rakennushankkeista, mihin koskaan on ryhdytty.

Ainutlaatuisia siltoja saarten välillä

Tuhannet ihmiset menevät Hongkongin New Territories -alueelle nähdäkseen kautta maailman tunnetuksi tulleen maamerkin, Lantaun yhdysväylän (Lantau Link), joka yhdistää Lantaun saaren mantereeseen. Se muodostuu Lantaun ja pienen Ma Wanin saaren toisiinsa yhdistävästä vinoköysisillasta, Ma Wanin yli kulkevasta maasillasta sekä Ma Wanin ja kolmannen saaren Tsing Yin toisiinsa yhdistävästä riippusillasta, jonka jänneväli on 1377 metriä. Nämä kaksikerroksiset sillat kuuluvat lajinsa pisimpiin maailmassa. Yläkannella kulkee tieliikenne, ja umpinaisella alakannella rautatie ja kaksi ajokaistaa.

Riippusiltaa kannattavat kaapelit näyttävät kaukaa katsottuina melko hatarilta. Se panee miettimään, että pitävätköhän insinöörien laskut paikkansa vai luhistuuko silta mereen. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, etteivät kaapelit ole missään tapauksessa hataria. Yli metrin paksuisissa kaapeleissa on vaijeria 160000 kilometriä, neljä kertaa maapallon ympäri ulottuva määrä. Kaapelien on oltava näin paksuja, jotta ne voisivat kannattaa niitä 95:tä viidensadan tonnin painoista kansielementtiä, joista silta koostuu. Kun kaapelit oli saatu valmiiksi, elementit kuljetettiin paikalle proomuilla, joista ne nostettiin paikalleen nostolaitteella.

Lähialueiden asukkaat katselivat ihastuksissaan pääkaapeleita kannattavien pilarien pystytystä. Kun pilarit nousivat kohti taivasta, niiden ympärillä ei ollut tavanomaisia rakennushankkeisiin kuuluvia rakennustelineitä. Rakentajat käyttivät niin sanottua liukuvalutekniikkaa. Tässä menetelmässä muotteja, joihin betoni kaadetaan, nostetaan tasaisesti ylöspäin, eikä niitä näin ollen tarvitse purkaa ja koota uudelleen joka vaiheessa. Tämän keksinnön avulla rakentajat pystyttivät 190 metriä korkean siltapilarin vain kolmessa kuukaudessa.

Hongkong kuuluu hirmumyrskyvyöhykkeeseen. Kestääkö silta voimakkaita tuulia? Washingtonissa Yhdysvalloissa tuhoutui vuonna 1940 alkuperäinen Tacoma Narrowsin silta, kun 19 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli riepotteli sitä ikään kuin se olisi ollut bambua. Sillanrakennuksessa on sittemmin edistytty huimasti. Suunnitelmien ja testien perusteella nämä uudet sillat kestävät 80 metriä sekunnissa puhaltavia tuulenpuuskia.

Lentoasemalta keskustaan 23 minuutissa!

Uudelta lentoasemalta pääsee Hongkongin saareen nopeammin kuin entiseltä Kai Takin lentoasemalta, vaikka edellinen on yli neljä kertaa kauempana. Mistä tämä johtuu? Junat kulkevat 135 kilometrin tuntivauhdilla suoraan keskustaan eli Hongkongin liikekeskukseen. Ensin avautuu hieno näköala Lantaun karuun vuoristoon. Kun juna on sitten kulkenut saarien halki mantereelle, se kiitää Kwai Chungissa sijaitsevan maailman suurimman konttisataman ohi. Kuljettuaan muutaman kilometrin verran eteenpäin se saapuu Mong Kokiin, jossa asuu 170000 ihmistä. Matka jatkuu Tsim Sha Tsuin turistikeskukseen ja sieltä sataman alitse kulkevaan tunneliin, joka tuo junan päätepisteeseensä ydinkeskustaan vain 23 minuuttia lentoasemalta lähdön jälkeen!

Lentoasema tulevaisuutta silmällä pitäen

Joulukuussa 1992 Chek Lap Kok oli 2,5 neliökilometrin suuruinen kalliosaari. Kesäkuussa 1995 siitä oli tullut 12 neliökilometrin suuruinen koroke uutta lentokenttää varten ja Hongkongin maa-ala oli kasvanut lähes prosentin verran. Samalla kun alkuperäistä saarta tasoitettiin voimakkailla räjähdysaineilla, joita käytettiin kaikkiaan 44000 tonnia, suuri ruoppauslaivasto toi paikalle merenpohjasta nostettua hiekkaa. Kun rakennustoiminta oli vilkkaimmillaan, maata vallattiin mereltä yli kaksi hehtaaria päivässä. Tämän kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta kestäneen rakennusvaiheen aikana täytemaata siirrettiin keskimäärin kymmenen tonnia sekunnissa. Kun maarakennukseen osallistuneet urakoitsijat saivat työnsä valmiiksi, toiset alkoivat rakentaa itse lentoasemaa.

Hankkeeseen tiiviisti osallistunut Steve kertoo joitakin kiinnostavia yksityiskohtia: ”Nykypäivän suuret matkustajakoneet voivat turmella huonosti rakennetun kiitoradan. Niinpä hiekka tiivistettiin suurikokoisilla jyrillä ennen asfaltin levittämistä. Kun jyrät olivat saaneet valmiiksi ensimmäisen kiitoradan ja lentokoneiden seisonta-alueet, niiden oli arvioitu kulkeneen 192000 kilometrin matkan, joka vastaa noin viittä kierrosta maapallon ympäri.”

”Meidän yhtiömme urakka liittyi terminaaliin: me rakensimme ja pystytimme teräksiset kattotuolit. Kukin niistä painaa 150 tonnia. Nostimme ne suurella nosturilla moniakseliseen perävaunuun, jolla ne kuljetettiin kahden kilometrin tuntinopeudella terminaalille.”

Tämä terminaali ei ole mikään betonilaatikko. Sen sijaan pyrkimyksenä oli rakentaa valoisa ja ilmava ympäristö, jossa niin lentokentän työntekijät kuin matkustajatkin viihtyisivät. Sen lisäksi lentoasema suunniteltiin siten, että matkustajat pääsevät matkaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. Matkustajat voidaan saada koneeseen puolen tunnin kuluttua siitä, kun he ovat saapuneet lähtöselvitykseen. Liikkumisen tehostamiseksi käytettävissä on automaattinen juna, joka kuljettaa matkustajia terminaalin päästä toiseen. Lisäksi 2,8 kilometriä liukukäytäviä tuo tervetullutta helpotusta väsyneille jaloille.

Steve jatkaa: ”Tämä merkitsee suurta muutosta, kun ajatellaan Kai Takia, jonka kautta vuonna 1995 kulki 27 miljoonaa ihmistä. Uusi lentoasema voi käsitellä vuosittain 35 miljoonaa matkustajaa ja kolme miljoonaa tonnia rahtia. Lopulta se kykenee ottamaan vastaan 87 miljoonaa matkustajaa ja yhdeksän miljoonaa tonnia rahtia!”

Hongkong sijoittaa runsaasti rahaa tähän hankkeeseen, noin 110 miljardia markkaa. Tämä merkitsee 6,3 miljoonan asukkaan Hongkongissa noin 18000 markkaa asukasta kohti. Chek Lap Kokin lentoaseman toivotaan auttavan Hongkongia säilyttämään nykyisen vaurautensa. Vaikka tämä jääkin nähtäväksi, yksi asia on varma: Hongkongiin laskeutuminen tulee edelleen olemaan ikimuistoinen kokemus.

[Kartta s. 12]

(Ks. painettu julkaisu)

Rautatie

Moottoritie

Chek Lap Kokin lentoasema

Lantaun saari

Pohjois-Lantaun moottoritie

Lantaun yhdysväylä

Kap Shui Munin silta

Tsing Man silta

Länsi-Kowloonin moottoritie

Kowloon

Kai Takin lentoasema

Hongkongin saari

[Kuva s. 13]

Tsing Man siltaa rakennetaan

[Lähdemerkintä]

New Airport Projects Co-ordination Office

[Kuvan lähdemerkintä s. 11]

New Airport Projects Co-ordination Office

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa