Jumala – uhkapeluri vai Luoja?

”EI OLE epäilystäkään siitä, että monet tiedemiehet vastustavat kiihkeästi kaikentyyppisiä metafyysisiä, saati mystisiä perusteluja. He halveksivat sellaista käsitystä, että voisi olla olemassa Jumala tai edes persoonaton luova alkulähde – – Henkilökohtaisesti en yhdy heidän halveksintaansa.” Näin sanoo teoreettisen fysiikan professori Paul Davies australialaisesta Adelaiden yliopistosta kirjassaan The Mind of God.

Davies sanoo myös: ”Huolelliset tutkimukset osoittavat, että maailmankaikkeuden lait soveltuvat harvinaisen hyvin monivivahteisuuden ja monimuotoisuuden ilmaantumiseen. Eliöiden olemassaolo näyttää perustuvan suureen määrään onnekkaita sattumia, joita jotkut tiedemiehet ja filosofit ovat sanoneet suorastaan hämmästyttäviksi.”

Hän jatkaa: ”Tieteellinen tutkimustyö on matka tuntemattomaan. – – Kaiken sen läpi kulkee kuitenkin järjellisyyden ja järjestyksen tuttu punainen lanka. Huomaamme, että tämän kosmisen järjestyksen tukena ovat täsmälliset matemaattiset lait, jotka ovat punoutuneet toisiinsa monimutkaiseksi ja sopusointuiseksi kokonaisuudeksi. Nämä lait ovat elegantin yksinkertaisia.”

Davies sanoo lopuksi: ”Se, miksi juuri Homo sapiensilla pitää olla se järjen kipinä, joka on avain maailmankaikkeuden ymmärtämiseen, on suuri arvoitus. – – En voi uskoa, että olemassaolomme tässä maailmankaikkeudessa on pelkkä kohtalon oikku, historiallinen sattuma, satunnainen poikkeama suuressa kosmisessa draamassa. Me liitymme siihen liian läheisesti. – – Meidän on todella tarkoitettu olevan täällä.” Davies ei kuitenkaan tule siihen johtopäätökseen, että on olemassa Suunnittelija, Jumala. Millaiseen johtopäätökseen sinä tulet? Oliko ihmiskunnan tarkoitettu olevan täällä? Jos oli, niin kuka tarkoitti meidän olevan täällä?

”Arvoituksen” avaimet

Raamatussa apostoli Paavali tarjoaa johtolangan sen ymmärtämiseen, mitä Davies kutsuu ”suureksi arvoitukseksi”. Paavali osoittaa, miten Jumala on antanut tietoa itsestään: ”Koska se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan [niiden keskuudessa, ”jotka tukahduttavat totuuden”], sillä Jumala teki sen heille ilmeiseksi. Sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin, joten he eivät ole puolustettavissa.” (Roomalaisille 1:​18–20.)a Elämän muotojen loputtoman moninaisuuden, niiden uskomattoman monimutkaisuuden ja niiden erinomaisen hienon rakenteen pitäisi tosiaankin saada nöyrä, kunnioittava ihminen tunnustamaan, että on olemassa korkein voima ja äly, joka valtaisasti ylittää kaiken sen, mitä ihminen on koskaan tuntenut (Psalmit 8:​3, 4).

Se mitä Paavali seuraavaksi sanoo niistä, jotka hylkäävät Jumalan, antaa ajattelemisen aihetta: ”Vaikka he väittivät olevansa viisaita, he tulivat tyhmiksi – – juuri nuo, jotka vaihtoivat Jumalan totuuden valheeseen ja osoittivat uskonnollista kunnioitusta ja suorittivat pyhää palvelusta luodulle ennemmin kuin Luojalle, joka on siunattu ikuisesti. Aamen.” (Roomalaisille 1:​22, 25.) Ne, jotka osoittavat kunnioitusta ”luonnolle” ja hylkäävät Jumalan, eivät varmastikaan ole viisaita Jehovan näkökulmasta. Ristiriitaisten evoluutioteorioitten suohon juuttuneina he eivät näe Luojaa eivätkä hänen luomakuntansa taidokasta ja suunnitelmallista rakennetta.

”Sattumien huikea sarja”

Paavali kirjoitti myös: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä [Jumalaa], sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:​6.) Usko, joka ei perustu herkkäuskoisuuteen, vaan täsmälliseen tietoon, voi auttaa meitä ymmärtämään, miksi olemme olemassa (Kolossalaisille 1:​9, 10). Herkkäuskoisuus on varmasti kyseessä silloin, kun jotkut tiedemiehet haluaisivat meidän uskovan, että elämä on olemassa, koska on ”ikään kuin me olisimme saaneet miljoonan dollarin lottovoiton miljoona kertaa peräkkäin”.

Brittiläinen tiedemies Fred Hoyle teorioi, että ydinreaktiot, jotka johtivat kahden elämän kannalta välttämättömän alkuaineen, hiilen ja hapen, syntymiseen, saivat aikaan suhteellisen, toisiinsa nähden tasapainoisen määrän näitä alkuaineita pelkän onnellisen sattuman ansiosta.

Hän ottaa toisen esimerkin: ”Jos protonin ja elektronin yhteen laskettu massa yhtäkkiä muuttuisi hivenen suuremmaksi sen sijaan että se on hivenen pienempi kuin neutronin massa, sillä olisi tuhoisat seuraukset. – – Kaikkialla maailmankaikkeudessa kaikki vetyatomit hajoaisivat heti neutroneiksi ja neutriinoiksi. Ilman ydinpolttoainettaan aurinko sammuisi ja luhistuisi kasaan.” Samoin kävisi maailmankaikkeudessa kaikille muille miljardeille tähdille.

Hoylen johtopäätös on: ”Luettelo – – luonteeltaan ei-biologisista ilmiöistä, jotka näyttävät olevan sattumia ja joita ilman hiileen perustuva elämä ja siten myöskään ihmisten elämä ei olisi mahdollista, on laaja ja vaikuttava.” Hän sanoo: ”Tällaiset [elämälle välttämättömät] ominaisuudet näyttävät juoksevan kuin onnellisten sattumien lankana aineellisen maailman kudelman läpi. Näitä elämälle välttämättömiä, kummallisia yhteensattumia on kuitenkin niin paljon, että niiden selittämiseksi näyttää jonkinlainen selitys olevan paikallaan.” (Kursivointi meidän.)

Hän sanoo myös: ”Ongelmana on ratkaista, ovatko nämä hienosäädöt, jotka näyttävät sattumanvaraisilta, tosiaankin sattuman tuotetta vai eivät ja onko elämä sen vuoksi sattuman tuotetta vai ei. Yksikään tiedemies ei halua tehdä tällaista kysymystä, mutta se on silti pakko tehdä. Onko ehkä niin, että nämä hienosäädöt ovat älyllisesti harkittuja?”

Paul Davies kirjoittaa: ”Tämä ’sattumien huikea sarja’ teki Hoyleen niin suuren vaikutuksen, että se sai hänet sanomaan, että oli aivan kuin ’ydinfysiikan lait olisivat olleet harkitusti suunniteltuja, kun ajatellaan niitä seurauksia, joita ne saavat aikaan tähtien sisässä’.” Kenen tai minkä ansiota tämä ”[onnellisten] sattumien huikea sarja” on? Kuka tai mikä on saanut aikaan tämän pienen planeetan, joka on täynnä miltei loputtomasti vaihtelevia, miljoonia hienon hienosti muotoiltuja kasveja ja eläimiä?

Raamatun vastaus

Psalmista kirjoitti kunnioittavasti kolmisentuhatta vuotta sitten: ”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova! Kaikki ne olet viisaasti tehnyt. Maa on täynnä tuotteitasi. Entä meri, niin suuri ja aava – siinä on liikkuvaisia lukematon joukko, elollisia, pieniä ja suuria.” (Psalmit 104:​24, 25.)

Apostoli Johannes sanoi: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.” (Ilmestys 4:​11.) Elämä ei ole seurausta sokeasta sattumasta, jonkinlaisesta kosmisesta lottoarvonnasta, joka olisi sattunut kirnuamaan voittajiksi miljoonia elämän muotoja.

Yksinkertainen totuus on, että Jumala ’on luonut kaikki ja hänen tahdostaan ne olivat olemassa ja ne luotiin’. Jeesus Kristus sanoi fariseuksille: ”Ettekö ole lukeneet, että hän, joka loi heidät, teki heidät alusta pitäen mieheksi ja naiseksi?” Jeesus tunsi Luojan! Jehovan Mestarityöntekijänä hän oli ollut Hänen vierellään maailmaa luotaessa. (Matteus 19:​4; Sananlaskut 8:​22–31.)

Ihmiseltä vaaditaan kuitenkin uskoa ja nöyryyttä, ennen kuin hän voi tajuta ja hyväksyä tämän Luojaa koskevan perustotuuden. Tällainen usko ei ole sokeaa herkkäuskoisuutta. Se perustuu konkreettisiin, näkyviin todisteisiin. Todellakin Jumalan näkymättömät ominaisuudet ”ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien” (Roomalaisille 1:​20).

Me emme kykene nykyisen rajallisen tieteellisen tiedon avulla selittämään, miten Jumala on luonut maailman. Meidän pitäisi siksi tunnustaa se, että me emme voi nykyään tietää emmekä käsittää kaikkea elämän syntyyn liittyvää. Meitä muistutetaan tästä lukiessamme seuraavat Jehovan sanat: ”Teidän ajatuksenne eivät ole minun ajatuksiani eivätkä minun tieni teidän teitänne – –. Sillä niin kuin taivaat ovat maata korkeammat, niin ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” (Jesaja 55:​8, 9.)

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: voit uskoa herkkäuskoisesti sokeaan ja sattumanvaraiseen evoluutioon, lukemattomiin oletettuihin lottovoittoon verrattaviin sattumiin, tai voit uskoa Jehova Jumalaan, joka on sekä tarkoituksen Jumala että Luoja ja Suunnittelija. Jumalan henkeyttämä profeetta sanoi hyvällä syyllä: ”Jehova, maan äärten Luoja, on Jumala ajan hämärään asti. Hän ei väsy eikä uuvu. Hänen ymmärryksensä on tutkimaton.” (Jesaja 40:​28.)

Mihin sinä siis haluat uskoa? Valinnallasi on suuri vaikutus tulevaisuudenodotteisiisi. Jos evoluutio olisi totta, niin kuolema merkitsisi täydellistä unohduksiin joutumista – huolimatta katolisen teologian yrityksistä liittää sielu evoluutioon sokkeloisten, näennäisesti loogisten perustelujen avulla.b Ihmisellä ei ole kuolematonta sielua pehmentämässä iskua, jonka kuolema väistämättä aiheuttaa (1. Mooseksen kirja 2:​7; Hesekiel 18:​4, 20).

Jos hyväksymme sen, että Raamattu on totta ja että elävä Jumala on Luoja, silloin meillä on lupaus ylösnousemuksesta ikuiseen elämään, täydelliseen elämään maan päälle, joka tullaan ennallistamaan alkuperäiseen tasapainotilaansa ja sopusointuunsa (Johannes 5:​28, 29). Mihin sinä panet luottamuksesi? Darwinin evoluutioteoriaan, joka on uskomatonta uhkapeliä? Vai Luojaan, joka on toiminut ja toimii edelleenkin tarkoitus mielessään?c

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 14]

Jotkut kehitysopin kannattajat sanovat, että olemassaolomme maan päällä on ”ikään kuin me olisimme saaneet miljoonan dollarin lottovoiton miljoona kertaa peräkkäin”.

[Tekstiruutu/Kuva s. 15]

Loputtomasti vaihtelua ja suunnittelua

Hyönteiset. ”Tiedemiehet löytävät joka vuosi 7000–10000 uutta hyönteislajia”, sanoo hakuteos The World Book Encyclopedia. Silti ”saattaa olla olemassa 1–10 miljoonaa lajia, joita ei vielä ole löydetty”. Ranskalainen sanomalehti Le Monde, jota lainattiin Catherine Vincentin Guardian Weekly -⁠viikkolehteen laatimassa kirjoituksessa, sanoo nykyisin tunnettujen hyönteislajien määrästä, että se on ”surkuteltavan vähän verrattuna hyönteisten todelliseen määrään – – arviot vaihtelevat 5 miljoonasta – uskomatonta kyllä – 50 miljoonaan”.

Ajatellaanpa ihmeteltävien hyönteisten maailmaa: ampiaisia, mehiläisiä, muurahaisia, päiväperhosia, yöperhosia, torakoita, leppäkerttuja, termiittejä, tulikärpäsiä, huonekärpäsiä, hyttysiä, sudenkorentoja, sokeritoukkia, heinäsirkkoja, täitä, kotisirkkoja ja kirppuja – vain muutamia mainitaksemme. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Linnut. Mitä voimme sanoa eräästä alle 30 gramman painoisesta linnusta? ”Kuvittele, että se muuttaa yli 16000 kilometriä vuodessa Alaskan puurajalta Etelä-Amerikan sademetsiin ja takaisin ja että se lentää kevyesti metsäpeitteisten vuorenhuippujen yli, kiertää kaupunkien pilvenpiirtäjät ja ylittää valtavia vesilakeuksia Atlantilla ja Meksikonlahdella.” Mikä tämä uskomaton lintu on? ”Viirukerttuli [Dendroica striata], voimanpesä, joka muuttolintuna hakee vertaistaan Pohjois-Amerikan koko maalinnustossa.” (Book of North American Birds.) Onko tämä lintu seuraus lukemattomasta määrästä luonnon oikkuja, jotka aivan sattumalta saivat sen aikaan? Vai onko kyseessä älykkään suunnittelun ihme?

Esimerkkinä voidaan mainita myös linnut, joilla näyttää olevan ohjelmistossaan loputtomiin erilaisia lauluja: satakieli, joka tunnetaan kaikkialla Euroopassa ja osissa Afrikkaa ja Aasiaa ihastuttavista kutsuhuudoistaan, pohjoisamerikkalainen taiturimatkijalintu, joka on nimensä mukaisesti ”taitava matkija ja liittää lauluunsa ulkoa oppimiaan säkeitä”, ja Australiassa elävä suurenmoinen lyyrypyrstö, jonka ”laulu on erittäin kehittynyttä ja ilmaisee hämmästyttävän taitavaa matkimiskykyä” (Birds of the World).

Monien lintujen värien sekä niiden siipien ja höyhenten rakenteen täydellisyys saa sekin ihmisen haukkomaan henkeä hämmästyksestä. Tähän voidaan lisätä se, miten taitavasti ne kutovat ja rakentavat pesiään maahan, kallionseinämiin tai puihin. Tällainen luontainen älykkyys tekee varmasti vaikutuksen nöyriin ihmisiin. Miten ne kaikki ovat ilmaantuneet? Sattuman vai suunnittelun tuloksena?

Ihmisen aivot. ”Aivoissa saattaa olla 10–100 biljoonaa synapsia, ja jokainen niistä toimii kuin pieni laskukone, joka rekisteröi sähköisinä impulsseina saapuvat signaalit.” (The Brain.) Me pidämme helposti aivoja selviönä, mutta ne ovat kuitenkin oma monimutkainen maailmansa, joka on suojassa pääkuoremme sisällä. Miten olemme saaneet tällaisen elimen, jonka avulla ihmiset voivat ajatella, tehdä johtopäätöksiä ja puhua tuhansia kieliä? Miljoonien onnekkaitten sattumien tuloksenako? Vai älykkään suunnittelun tuloksena?

[Kaavio s. 16, 17]

Yksinkertaistettu kaavio aivokuoresta

Aivokuoren tuntoalue

Analysoi kaikkialta kehosta saapuvat tuntoaistimukset

Takaraivolohko

Käsittelee näköaistimukset

Pikkuaivot

Säätelevät tasapainoa ja liikkeitä

Premotorinen aivokuori

Säätelee lihasten yhteistoimintaa

Motorinen aivokuori

Säätelee tahdonalaisia liikkeitä

Otsalohko

Säätelee ajattelua, tunteita, puhetta ja liikkeitä

Ohimolohko

Käsittelee ääntä; säätelee oppimiseen, muistiin, kieleen ja tunteisiin liittyviä puolia

[Kaavio s. 16]

Aksoninpääte

Välittäjäaineita

Dendriitti

Synapsi

[Kaavio s. 16, 17]

Neuroni

Dendriittejä

Aksoni

Dendriittejä

Synapsi

Neuroni

Aksoni

”Aivoissa saattaa olla 10–100 biljoonaa synapsia, ja jokainen niistä toimii kuin pieni laskukone, joka rekisteröi sähköisinä impulsseina saapuvat signaalit.” (THE BRAIN)

[Kuvan lähdemerkintä s. 13]

Kuu ja planeetat: NASA