Nuoret kysyvät:

Voisinko menestyä paremmin koulussa?

”Arvosanat ovat vanhemmilleni kaikki kaikessa. ’Minkä numeron sait matematiikan kokeesta? Minkä numeron sait äidinkielen tehtävästä?’ Vihaan sitä!” (13-vuotias Sam)

SAM ei ole yksin tukalassa tilanteessaan. Kirjan ”Could Do Better” kirjoittajat sanovatkin: ”Emme ole vielä tavanneet vanhempia, jotka ajattelisivat lapsensa menestyvän koulussa parhaalla mahdollisella tavalla.” Mutta monet nuoret tuntevat Samin tavoin, että vanhemmat painostavat heitä liikaa parantamaan arvosanojaan – kenties jopa ylittämään toiset. He saattavat kokea lisäpaineita luokkahuoneessa. ”Opettajilla ei ole tarpeeksi kärsivällisyyttä”, valittaa eräs teini-ikäinen nuori. ”He vaativat muistamaan kaikki asiat heti, ja jos et muista, he saavat sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi. Siksi en edes yritä.”

Nuoria, jotka eivät täytä vanhempien ja opettajien odotuksia, pidetään usein epäonnistujina. Ja käytännöllisesti katsoen kaikki nuoret menestyvät jossain vaiheessa koulutyössään normaalia huonommin. Miksi? Kiinnostavaa kyllä syynä ei aina ole laiskuus tai se, että he eivät kykenisi oppimaan.a

Miksi jotkut eivät menesty

On totta, että jotkut nuoret tuntuvat tyytyvän vain roikkumaan mukana koulussa. ”Jos kerran selviän mahdollisimman vähällä vaivalla, en tee sen enempää”, tunnustaa 15-vuotias Herman. Rehellisyyden nimessä on kuitenkin sanottava, etteivät kaikki tällaiset nuoret suhtaudu välinpitämättömästi oppimiseen. Saattaa olla, että heitä vain ei kiinnosta jokin tietty kouluaine. Ja on myös nuoria, joiden on vaikea nähdä, mitä käytännön hyötyä heillä on oppimastaan. 17-vuotias Reuben sanoo: ”Olen varma, että joitakin aineita en tarvitse enää koskaan koulun jälkeen.” Kiinnostuksen tai kimmokkeen puuttuminen voi helposti johtaa tavallista huonompaan suoritukseen.

On olemassa myös muita tekijöitä. Esimerkiksi jos opettajan tahti on sinulle liian nopea, saatat turhautua. Jos se on liian hidas, ikävystyt. Myös toverien painostus voi vaikuttaa koulumenestykseen. Kirjassa Kids Who Underachieve selitetään: ”Jos älykäs, teoreettisesti lahjakas lapsi haluaa tulla hyväksytyksi sellaisessa toveriryhmässä, joka ei välitä opiskelusta, hän saattaa tuntea painetta suoriutua heikommin koulutyössään.” Niinpä eräskin teini-ikäinen nuori valitti, että kun hän alemmilla luokilla teki työtä ahkerasti, toiset olivat kateellisia ja pilkkasivat häntä. Nuori voi tosiaan kokea, miten totuudenmukainen on Sananlaskujen 14:17:ssä mainittu periaate: ”Ajattelukykyistä miestä vihataan.”

Joskus huonon koulumenestyksen juuret ovat syvemmällä. Valitettavasti joillekin nuorille kehittyy negatiivinen kuva itsestään. Tämä voi olla seurauksena silloin, kun lasta pommitetaan jatkuvasti sellaisilla loukkaavilla nimillä kuin kuhnailija, tyhmä tai laiska. Tällaiset nimitykset voivat ikävä kyllä muuttua ennustuksiksi, jotka käyvät toteen. Eräs lääkäri sanoikin: ”Jos sinulle sanotaan koko ajan, että olet tyhmä, ja jos itsekin alat uskoa siihen, suorituksesi muuttuvat sen mukaisiksi.”

Useimmiten vanhemmat ja opettajat tarkoittavat hyvää kannustuksellaan. Nuoret saattavat silti tuntea, että heiltä vaaditaan liian paljon. Jos sinusta tuntuu tällaiselta, voit olla vakuuttunut, että vanhempasi ja opettajasi eivät yritä ärsyttää sinua. He todennäköisesti haluavat vain, että käytät kykyjäsi mahdollisimman tehokkaasti. Huoli siitä, pystytkö täyttämään tällaiset odotukset, voi saada sinut kuitenkin tuntemaan, että haluat yksinkertaisesti vain luovuttaa. Mutta älä lannistu: sinä voit menestyä paremmin koulussa!

Motivaation löytäminen

Ensimmäinen askel on saada motivaatio opiskeluun! Sitä varten sinun on ymmärrettävä, mikä on koulunkäyntisi tarkoitus. Raamattu sanoo: ”Kyntömiehen pitää kyntää toivossa ja puimamiehen puida osalliseksi pääsemisen toivossa.” (1. Korinttilaisille 9:10.) Ei ole aina helppoa nähdä, mitä hyötyä on ”kyntää” läpi tiettyjen kouluaineiden. Saatat esimerkiksi sanoa: ”Haluan tulla ohjelmoijaksi, joten miksi minun täytyy lukea historiaa?”

On totta, etteivät ehkä kaikki aineet lukujärjestyksessäsi tunnu tärkeiltä – ainakaan juuri nyt. Mutta koeta ajatella asiaa pitemmällä aikavälillä. Erilaisia aineita käsittävä yleissivistävä koulutus kehittää ymmärrystäsi ympäröivästä maailmasta. Monet Jehovan todistaja -nuoret ovat havainneet, että monipuolisen koulutuksen avulla heistä ”on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille”, minkä johdosta he pystyvät esittämään Valtakunnan sanomaa sujuvammin erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille (1. Korinttilaisille 9:22). Vaikka jollakin aineella ei juuri tunnukaan olevan käytännöllistä merkitystä, hyödyt silti sen osaamisesta. Joka tapauksessa se lisää ”ajattelukykyäsi”, mistä sinulle on ajan mittaan paljon hyötyä (Sananlaskut 1:1–4).

Koulu voi auttaa myös paljastamaan piilevät lahjasi. Apostoli Paavali kehotti Timoteusta ”kohentamaan kuin tulta sitä Jumalan lahjaa, joka sinussa on” (2. Timoteukselle 1:6). Timoteus oli ilmeisesti nimitetty johonkin erikoispalvelukseen kristillisessä seurakunnassa. Mutta hänen Jumalalta saamaansa kykyä, ”lahjaa”, piti kehittää, ettei se jäisi käyttämättä ja menisi hukkaan. Sinun koulussa esiin tulevat taitosi eivät tietenkään ole samalla tavalla suoranainen lahja Jumalalta, kuten oli Timoteuksen tapauksessa. Kuitenkin taitosi – taiteessa, musiikissa, matematiikassa, luonnontieteissä tai muilla aloilla – ovat sinulle itsellesi merkityksellisiä, ja koulu voi auttaa sinua huomaamaan ne ja kehittämään niitä.

Hyvät opiskelutottumukset

Jotta saisit koulusta parhaan hyödyn, tarvitset hyvän opinto-ohjelman (vrt. Filippiläisille 3:16). Varaa tarpeeksi aikaa, jotta ehdit käydä läpi kaikki läksysi, mutta suo itsellesi välillä virkistystaukoja. Jos koulutehtävääsi sisältyy aineiston lukemista, silmäile se ensin läpi, jotta saat siitä yleiskäsityksen. Tee seuraavaksi pää- tai alaotsikoihin perustuvia kysymyksiä. Lue sitten aineisto ja yritä samalla löytää vastaukset kysymyksiisi. Testaa lopuksi, osaatko ulkomuistista kertoa, mitä olet oppinut.

Yhdistä oppimasi siihen, mitä jo entuudestaan tiedät. Esimerkiksi luonnontieteen kurssi voi olla aivan kuin ikkuna, jonka läpi Jumalan ”näkymättömät ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä” (Roomalaisille 1:20). Historia voi auttaa sinua näkemään, miten paikkansapitävä on lause: ”Tiedän hyvin, oi Jehova, ettei ihmisen tie kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.) Kun syvennyt opiskeluun, huomaat todennäköisesti, että oppiminen muuttuu helpommaksi – jopa hauskemmaksi! Salomo huomautti: ”Ymmärtäväiselle tieto on helppoa.” (Sananlaskut 14:6.)

Säilytä myönteinen asenne

Joskus huono koulumenestys kuitenkin riippuu siitä, keitä valitsemme ystäviksemme. Kannustavatko ystäväsi sinua menestymään, vai suoriutuvatko he itsekin huonosti koulutyöstä? Eräs Raamatun sananlasku sanoo: ”Viisaiden kanssa vaeltava viisastuu, mutta sen, joka on tekemisissä typerien kanssa, käy huonosti.” (Sananlaskut 13:20.) Valitse sen vuoksi toverisi viisaasti. Seurustele sellaisten ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat koulunkäyntiin myönteisesti. Älä epäröi puhua suoraan opettajasi kanssa tavoitteestasi parantaa arvosanojasi. Opettajasi on varmasti valmis auttamaan sinua tavallista enemmän.

Kun sinua vaivaavat kielteiset ajatukset omista kyvyistäsi, ajattele apostoli Paavalin esimerkkiä. Kun ihmiset arvostelivat hänen puhujan taitojaan, hän vastasi: ”Jos olenkin harjaantumaton puheessa, en varmasti ole tiedossa.” (2. Korinttilaisille 10:10; 11:6.) Paavali keskittyi siis pikemminkin vahvoihin puoliinsa kuin heikkouksiinsa. Mitkä ovat sinun vahvat puolesi? Jos et osaa eritellä niitä, miksi et puhuisi jonkun kannustavan aikuisen kanssa? Sellainen ystävä voi auttaa sinua tunnistamaan vahvat puolesi ja saamaan niistä irti parhaan hyödyn.

Edistyminen ongelmista huolimatta

”Keskitä koko huomiosi, kaikki voimasi, näihin asioihin, niin että edistymisesi näkyy selvästi kaikille.” (1. Timoteukselle 4:15, Phillips.) Aivan kuten isä, joka puhuu pojalleen, Paavali kannusti toimissaan jo menestynyttä Timoteusta jatkamaan edistymistä palveluksessaan. Raamatun aikoina kreikan kielen sana ”edistyä” tarkoitti kirjaimellisesti ’leikata eteenpäin’, mikä tuo mieleen ihmisen, joka leikkaa auki tiensä pensaikon läpi. Aika ajoin koulunkäynti voi tuntua samanlaiselta. On kuitenkin paljon helpompi käydä koulun läpi kulkeva tie, jos ajattelet, että sen lopussa oleva palkinto on vaivan arvoinen.

Uuttera työ, motivaatio ja oppiminen käyvät käsi kädessä. Valaisemme asiaa: Ajattele ihmistä, joka soittaa jotakin soitinta. Jos hän nauttii siitä, hän soittaa lisää. Mitä enemmän hän soittaa, sitä parempi hänestä tulee, ja se vuorostaan lisää hänen iloaan. Mitä enemmän me opimme, sitä helpompaa meidän on oppia vielä lisää. Älä siis lannistu koulutyössäsi. Ponnistele riittävästi, seurustele sellaisten ihmisten kanssa, jotka saavat sinut tekemään parhaasi, ja paina sydämeesi sanat, jotka Asarja lausui kauan sitten eläneelle kuningas Asalle: ”Älkää antako käsienne vaipua, sillä toiminnastanne on palkka.” (2. Aikakirja 15:7.)

[Alaviite]

[Kuva s. 21]

Älä epäröi puhua opettajallesi tavoitteestasi parantaa arvosanojasi

[Kuva s. 22]

Vaikka jollakin aineella ei juuri tunnukaan olevan käytännöllistä merkitystä, hyödyt silti sen osaamisesta