Dolmenien arvoitus – miksi, milloin ja miten?
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ALANKOMAIDEN-KIRJEENVAIHTAJALTA
”MIKÄ on dolmen?” saatat kysyä. Se on esihistoriallinen rakennelma, joka on tehty kahdesta tai useammasta jyhkeästä pystykivestä sekä katekivestä, ja tavallisesti nämä muodostavat kammion, jota on käytetty yleensä hautapaikkana. Niitä on pääasiassa Länsi-, Pohjois- ja Etelä-Euroopassa.
Hollantilaisessa Drenthen provinssissa dolmenit sijaitsevat useimmiten viehättävillä, luonnonkauniilla alueilla. Maineikas taidemaalari Vincent van Gogh kirjoitti yhteen kirjeeseensä: ”Drenthe on niin kaunis, – – että minä, ellen voisi olla täällä ikuisesti, mieluummin en olisi nähnyt sitä.” Käynti Drenthen dolmeneilla antaa sekä luonnonystäville että arkeologiasta kiinnostuneille kaiken, mitä toivoa saattaa.
Mutta miksi muinaisten kivikokoelmien pitäisi kiinnostaa meitä? Yksi syy on uteliaisuus. Miksi muinaiset kansat näkivät niin paljon vaivaa siirtääkseen ja muotoillakseen ja nostaakseen näitä suunnattomia painoja? Jotkin kivet painavat tuhansia kiloja. Eikä noihin aikoihin nostamiseen ollut käytössä nykyaikaisia nostureita! Mitä voimme siis saada dolmeneista selville?
Megaliittimuistomerkkejä
Dolmenit luokitellaan megaliittimuistomerkeiksi (”megaliitti” tulee kreikasta ja tarkoittaa ’suurta kiveä’). Ehkä tiedät Ranskan menhireistä, joiden nimitys on peräisin bretoninkielisestä ’pitkää kiveä’ merkitsevästä sanasta. Baleaareihin kuuluvassa Minorcan saaressa on tauloina (pöytinä) tunnettuja megaliittirakennelmia, jotka koostuvat pystykivestä ja sen päälle vaakasuoraan asetetusta järeästä paadesta ja joista syntyy siten massiivinen T.
Ihmisiä ei lakkaa kiehtomasta Englannissa sijaitseva Stonehenge, kehä joka koostuu valtavista kivistä, joista jotkin painavat jopa 50 tonnia. Noin 80 hiekkakivipaatta on tuotu yli 380 kilometrin päästä Walesin Preselivuorilta. Selittämättömistä maamerkeistä kertovan National Geographic Societyn kirjan mukaan ”tutkijat otaksuvat, että monumentti [Stonehenge] – – oli temppeli, joka on saattanut kertoa auringon, kuun ja tähtien ikuisesta, syklisestä liikkeestä halki taivaan, mutta ei juuri muuta” (Mysteries of Mankind—Earth’s Unexplained Landmarks).
Nykyisin dolmen on vain hautamuistomerkistä paljastunut ranka, sillä alun perin nuo jättimäiset kivet olivat poissa näkyvistä hiekka- tai multakummun alla. Löydöt ovat paljastaneet, että dolmenit olivat yhteishautakammioita. Jotkin todisteet osoittavat, että erääseen dolmeniin on haudattu yli sata ihmistä – se oli varsinainen hautausmaa!
Alankomaissa on säilynyt 53 dolmenia meidän päiviimme saakka, ja 52 niistä on Drenthen provinssissa. Huomionarvoista on se, ettei niitä ole pystytetty sattumanvaraisesti. Useimmat seisovat sen sijaan itä-länsisuunnassa niin että sisäänkäynti on etelään, mikä saattaa liittyä jotenkin siihen, mistä kulmasta aurinko eri vuodenaikoina paistaa. Entisaikoina eläneet rakentajat käyttivät pystyssä olevia kannatinkiviä ja suuria katekiviä ja tukkivat väliin jäävät raot kivenmurikoilla. Lattia päällystettiin kivillä. Lähellä Borgerin kylää sijaitseva Alankomaiden suurin dolmen on 22 metriä pitkä ja koostuu vieläkin 47 kivestä. Yksi katekivistä on kolmisen metriä pitkä ja painaa 20 tonnia! Kaikki tämä antaa aihetta moniin kysymyksiin.
Milloin, miten ja miksi ne rakennettiin? Ketkä rakensivat ne?
Vastaukset tällaisiin kysymyksiin ovat hyvin hataria, koska Euroopalla ei ole kirjoitettua historiaa tuolta ajalta. Niinpä dolmeneita voidaan syystä sanoa arvoituksellisiksi monumenteiksi. Mitä niistä sitten tiedetään? Mitä niistä ainakin väitetään?
Vuonna 1660 pastori Picardt drentheläisestä Coevordenin pikkukaupungista päätteli, että jättiläiset olivat rakentaneet ne. Aikanaan paikalliset viranomaiset osoittivat kiinnostusta näitä hautoja kohtaan. Koska niiden kiviä käytettiin patojen vahvistamiseen ja myös kirkkojen ja asuntojen rakentamiseen, Drenthen maisemansuojeluhallitus saattoi voimaan 21. heinäkuuta 1734 dolmeneita suojelevan lain.
Vasta vuonna 1912 asiantuntijat tutkivat useita dolmeneita perusteellisesti. Niistä löytyi ruukunsiruja (saviastioiden palasia), työkaluja (piikivisiä kirveenteriä, nuolenkärkiä) ja koristeita, kuten meripihkahelmiä, mutta vain harvoja luurankojen jäännöksiä, koska ne olivat säilyneet huonosti hiekkamaassa. Toisinaan löydettiin jopa 600:n saviastian siruja. Jos oletetaan, että jokaiselle kuolleelle oli tarkoitettu kaksi tai kolme astiallista ruokaa, joihinkin kammioihin on luultavasti haudattu melkoinen määrä ihmisiä.
Tiedemiehet väittävät, että dolmenit rakennettiin siirtolohkareista, jotka jäätiköt olivat tuoneet mukanaan Skandinaviasta muinaisen jääkauden aikana. Rakentajien sanotaan olleen niin sanotun suppilopikarikulttuurin aikaisia maanviljelijöitä; nimensä kulttuuri on saanut löydettyjen, sille tyypillisten suppilon muotoisten pikareiden mukaan.
Eräs teoria rakennusmenetelmästä kuuluu: ”Kivenjärkäleet todennäköisesti laitettiin puisten telojen päälle ja niitä vedettiin nahkahihnojen avulla. Katekivien ylös siirtämistä varten rakennettiin oletettavasti luiska hiekasta ja savesta.” Mutta kukaan ei ole aivan varma siitä, miten se tapahtui. Miksei kuolleita vain haudattu tavalliseen tapaan? Mitä nämä rakentajat ajattelivat kuolemanjälkeisestä elämästä? Miksi hautoihin jätettiin ihmiskäden tuotteita? Tutkijat voivat ainoastaan arvailla vastauksia. Koska dolmenit rakennettiin kauan aikaa sitten, ei ole mahdollista sanoa täsmälleen, milloin, ketkä, miksi ja miten.
Kun kuolleet Jumalan omana määräaikana herätetään, ne jotka palaavat, saattavat vastata joihinkin näistä kysymyksistä (Johannes 5:28; Apostolien teot 24:15). Dolmenien rakentajat voivat silloin viimeinkin paljastaa, milloin he elivät, keitä he olivat, miksi he rakensivat vaikuttavat monumenttinsa ja miten he tekivät sen.
[Kuva s. 25]
Taula Minorcassa Espanjassa
[Kuva s. 25]
Dolmen lähellä Haveltea Alankomaissa
[Kuvat s. 26, 27]
Stonehenge Britanniassa
Alla: suuri dolmen lähellä Borgeria Alankomaissa
[Kuva s. 26]
Alankomaissa lähellä Schoonoordin kylää sijaitseva ennallistettu dolmen, jossa näkyy multakumpu ja esillä olevat kivet
[Kuva s. 27]
Pitkä hauta Emmenissä (Schimmeresissä) Alankomaissa