Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g99 22/8 s. 26-27
  • Maapähkinävoita afrikkalaisittain

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Maapähkinävoita afrikkalaisittain
  • Herätkää! 1999
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Maapähkinän viljely
  • Maapähkinöistä maapähkinävoiksi
  • Pienen maapähkinän suuri maailma
    Herätkää! 2003
  • Kassavan lehdet – miljoonien ihmisten päivittäistä ruokaa
    Herätkää! 1996
  • ”Pikavoita” hausojen maasta
    Herätkää! 1979
  • Voi
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
Katso lisää
Herätkää! 1999
g99 22/8 s. 26-27

Maapähkinävoita afrikkalaisittain

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN -KIRJEENVAIHTAJALTA

LÄNSIMAISSA maapähkinävoita pidetään usein vain leivän päälle pantavana levitteenä. Joissakin Afrikan maissa sillä on kuitenkin tärkeämpi osa arkielämässä. Millä tavalla?

Afrikan keskiosissa maapähkinävoita käytetään monien tavallisten ruokalajien valmistuksessa. Täällä niin kuin muuallakin kehitysmaissa on usein vaikea hankkia vehnä- ja maissijauhoja, joilla pataruoat ja liemet sakeutetaan, ja siksi niiden sijasta on tapana käyttää maapähkinävoita.

Sen hankkiminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, että sitä vain ostetaan purkillinen lähikaupasta. Sitä myydään pikkuruisina määrinä ja melko kovaan hintaan. Sen tähden monet afrikkalaisnaiset valmistavat maapähkinävoinsa mieluummin itse. Monivaiheinen urakka etenee hyvin kiinnostavalla tavalla. Seuraavat tiedot on kerätty useilta eri naisilta.

Maapähkinän viljely

Maapähkinä ei ilmeisesti ole vaikea laji kasvattaa. Työläintä on maaperän muokkaaminen. Se tehdään sadekauden alussa, kun maa on vielä kuivaa ja kovaa. Huhtikuussa siemenet kylvetään käsin, ja jos sateet tulevat aikaisin, ”pähkinät” voidaan korjata elo-syyskuun vaihteessa.

Maapähkinän hedelmä ei oikeastaan ole pähkinä vaan palko, ja laji kuuluukin hernekasvien heimoon. Se ei ole puu niin kuin luulisi, vaan matala pensas, jolla on omalaatuinen tapa kasvattaa hedelmänsä maan sisässä. Siitä sen nimi ”maapähkinä”.

Keski-Afrikassa maapähkinää viljellään palstoilla, joiden koko on keskimäärin ehkä 90 x 50 metriä, kun taas jotkut ovat istuttaneet sitä pienille maatilkuille talonsa lähettyville. Työkaluina pellolla ovat yleensä lyhytvartinen kuokka ja viidakkoveitsi, ja työ saattaa olla todella raskasta. Viljelmä vaatii paljon huolenpitoa ainakin aluksi. Peltoa täytyy vartioida, jotteivät jyrsijät kaiva siemeniä maasta suihinsa. Lisäksi on möyhittävä maata ja kitkettävä rikkaruohoja.

Valvontaa tarvitaan varsinkin sadonkorjuun alla, ja siihen saatetaan käyttää lapsia. Eräs nainen kertoi, että hänen naapurinsa oli nähnyt hänen maapähkinäpensaansa korkealla lähipuissa. Apinat olivat kantaneet ne sinne ja juhlivat naisen kustannuksella!

Sadonkorjuu on tavallisesti perheen yhteinen urakka, jossa kaikki ovat mukana auttamassa. Kasvit vedetään maasta käsin ja jätetään kuivumaan, ja sitten palot taitetaan niistä irti ja tuodaan kylään suurissa astioissa sadonkorjaajien pään päällä.

Mitä maapähkinöille tapahtuu seuraavaksi? Huuhtelun jälkeen ne keitetään suolavedessä. Osan perhe syö heti, mutta valtaosa säästetään myöhempää käyttöä varten. Ne levitetään maahan talon lähelle ja niiden annetaan kuivua läpikotaisin. Jonkun täytyy pitää niitä silmällä, jotteivät irrallaan kulkevat vuohet vain menisi omin luvin napsimaan niitä välipalaksi.

Kuivattamisen jälkeen ne varastoidaan majaan, joka on tehty heinämatoista ja savesta ja rakennettu paalujen varaan. Näin maapähkinät pysyvät kuivina, eivätkä niihin pääse käsiksi jyrsijät tai lapset, jotka saattavat etsiskellä jotain suuhunpantavaa äidin viipyessä pellolla.

Maapähkinöistä maapähkinävoiksi

Pähkinät täytyy irrottaa palosta ennen kuin niistä voidaan tehdä voita. Sitten ne paahdetaan, yleensä laakeassa pannussa maassa olevalla matalalla tulisijalla. Näin niihin tulee pähkinäinen maku ja ne on helpompi kuoria. Ne jätetään jäähtymään, ja siemenkuori raaputetaan pois. Paahdetut maapähkinät saadaan kuohkeaksi voiksi myllyllä. Ellei sellaista ole, perheenäiti levittää ne laakealle kivelle ja murskaa ne pullolla tai pyöreällä kivellä.

Pian maapähkinävoi pannaan hyvään käyttöön, kun sillä sakeutetaan liemiä. Kyseessä on tavallisesti sellainen ruokalaji, joka valmistetaan yhdessä padassa ja tarjoillaan maniokin, pisangin tai riisin kera. Jos et oikein osaa kuvitella, miltä maapähkinävoilla höystetty ruoka maistuu, niin mikset kokeilisi valmistaa sellaista?

Voit tehdä tavallisen pataruoan, jossa on lihaa, sipulia, valkosipulia ja tomaattikastiketta. Keitä muhennosta, kunnes liha on pehmeää, ja lisää pinaattisilppua, jos haluat. Notkista maapähkinävoi vesitilkalla – kolmisen desilitraa tahnaa yhtä lihakiloa kohti – ja sekoita ruokaan. Anna sen kiehua kunnolla vähintään kymmenen minuuttia, jotta maapähkinävoin maku ei jää liian voimakkaaksi. Jos liemi ei ole mielestäsi tarpeeksi sakeaa, lisää hieman maapähkinävoita. Lisää suolaa maun mukaan. Jos pidät tulisista ruoista, voit lisätä vielä chiliä.

Monien mielestä tämä ruokalaji riisin kera nautittuna on herkullista! Ja vaikkei itse valmistamasi ruoka olisikaan aivan alkuperäisen makuista, olet saanut omakohtaista kokemusta siitä, miten maapähkinävoita voi käyttää – afrikkalaisittain!

[Kuvat s. 26]

Maapähkinäpalot korjataan ja kannetaan sitten kotiin avattavaksi ja murskattavaksi

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa