Afrikan mystiset laikut

Paljaat hiekkalaikut, joiden halkaisija on 2–10 metriä, täplittävät 2000 kilometrin pituista kaistaletta Namibin aavikon länsireunalla Lounais-Afrikassa. Kutakin pyöreää laikkua reunustavat korkeat heinätuppaat. Joidenkin kävijöiden mielestä nämä pyörylät näyttävät maassa olevilta vesirokkorakkuloilta tai jättisadepisaroiden roiskejäljiltä. Paikallisen perimätiedon mukaan niillä on maagisia voimia. Jotkin heimot uskovat, että joka laikun keskellä on jonkun vuosisataisissa busmannien ja kolonialistien välisissä taisteluissa kuolleen busmannin hauta.

Tutkijat ovat yrittäneet jo pitkään etsiä selitystä näihin ympyrämäisiin alueisiin. He otaksuivat pyörylöiden siirtyvän ajan oloon, ja siksi vuonna 1978 he asettivat joidenkin ympyröiden keskipisteeseen metallipaalun. 22 vuotta myöhemmin laikut eivät olleet kuitenkaan liikkuneet mihinkään. Lontoossa ilmestyvä The Daily Telegraph -lehti kertoo, että laikkujen alkuperästä on esitetty lukuisia teorioita, muun muassa ”termiittien toiminta, kotoperäisistä myrkkykasveista johtuva myrkyttyminen, radioaktiivisten mineraalien aiheuttama saastuminen ja jopa strutsien hiekkakylvyt”. Eteläafrikkalaisessa Pretorian yliopistossa työskentelevä kasvitieteen professori Gretel van Rooyen johti äskettäin tutkimusta, jossa yritettiin selvittää näiden laikkujen tarinaa. Hän kertoo: ”Testasimme teorioita yksi kerrallaan, ja yksi kerrallaan ne osoittautuivat vääriksi.”

Tutkijat tekivät kuitenkin sellaisen, kukaties merkittävän, havainnon, että kun laikuista otettuun maa-ainekseen istutettiin heinää, se kuihtui, mutta heinäreunuksesta peräisin olevassa maassa se kukoisti. Tämä vahvisti sen, että noiden alueiden maaperät ovat erilaisia. Vaikka alustava maaperätutkimus ei selvittänytkään arvoitusta, van Rooyen toivoo, että massaspektrometrianalyysi antaa lisätietoja. Van Rooyenia kiinnostaa, onko laikkujen maaperässä myrkyllisiä aineksia. ”Mutta vaikka löytäisimmekin niitä”, hän toteaa New Scientist -lehdessä, ”seuraava ongelma on, miten ne joutuivat sinne.” Tällä erää nuo laikut ovat siis edelleen yksi maapallon monista kiehtovista mysteereistä.

[Kuvan lähdemerkintä s. 27]

Austin Stevens