33. tutkielma
Innostuksen ja lämmön ilmaiseminen
1. Mikä saa aikaan innostusta?
1 Innostus on puheen elämä. Ellet ole innostunut siitä, mitä sanot, eivät kuulijasikaan varmasti ole. Ellei se liikuta sinua, ei se liikuta heitäkään. Mutta voidaksesi ilmaista puhujana aitoa innostusta sinun täytyy olla lujasti vakuuttunut siitä, että kuulijoittesi on tarpeellista tietää, mitä sinulla on sanottavana. Tämä merkitsee sitä, että otit heidät huomioon valmistaessasi puhetta valiten kohtia, jotka olisivat hyödyllisimpiä heille, ja muokaten ne sellaisella tavalla, että kuulijasi heti ymmärtäisivät niiden arvon. Jos olet tehnyt tämän, sinusta tuntuu, että sinun täytyy puhua innostuneesti, ja kuulijasi osoittavat vastakaikua.
2–5. Miten eloisa esitys ilmaisee innostusta?
2 Innostusta osoitettu eloisalla esityksellä. Innostus ilmenee selvimmin esityksesi eloisuudessa. Sinä et voi omata välinpitämätöntä tai innotonta asennetta. Sinun täytyy olla läpeensä eloisa kasvonilmeiltäsi, äänensävyltäsi ja puhetavaltasi. Se merkitsee sitä, että sinun täytyy puhua voimakkaasti ja ponnekkaasti. Sinun täytyy vaikuttaa vakuuttuneelta, mutta ei itsevarmalta. Vaikka sinun tulee olla innostunut, niin sinun ei pitäisi koskaan menettää itsesi hallintaa. Itsehillinnän kadottaminen merkitsee kuulijoittesi menetystä.
3 Innostus on tarttuvaa. Jos olet innostunut puheestasi, niin kuulijakuntasi omaksuu tuon innon. Ja kun sinulla on hyvä kosketus kuulijoihin, se heijastuu takaisin sinuun ja pitää oman innostuksesi eloisana. Toisaalta, jos sinä olet eloton, teet kuulijoistasikin elottomia.
4 Paavali sanoo, että meidän tulisi olla Jumalan hengessä palavia. Jos olet, niin eloisa esityksesi saa Jumalan hengen virtaamaan kuulijoihinkin ja panee heidät toimimaan. Apollos ilmaisi tällaista henkeä puhuessaan, ja häntä sanotaan puhetaitoiseksi mieheksi. – Room. 12:11; Apt. 18:24, 25; Job 32:18–20; Jer. 20:9.
5 Ollaksesi innostunut puheesta sinun täytyy olla vakuuttunut, että sinulla on jotain esittämisen arvoista. Työskentele esitettävän aineiston parissa, kunnes tunnet että sinulla on jotakin, joka ensin innoittaa sinua puhujana. Sen ei tarvitse olla uutta aineistoa, mutta sinun aiheenkäsittelytapasi voi olla tuore. Jos tunnet, että sinulla on kuulijoillesi jotakin, joka vahvistaa heitä heidän palvonnassaan, joka tekee heistä parempia evankeliuminpalvelijoita tai parempia kristittyjä, niin sinulla on täysi syy olla innostunut puheestasi, ja epäilemättä oletkin.
6–9. Miten puheen aineisto vaikuttaa intoon esityksessä?
6 Innostus sopiva aineistoon. Sinä et saa pitää innostustasi liian korkealla koko puheesi ajan, jotta saisit siihen vaihtelua ja jotta se hyödyttäisi kuulijoitasi. Jos pidät, he uupuvat jo ennen kuin alkavat toimia. Tämä tähdentää jälleen sitä, että aineisto on valmistettava kyllin vaihtelevaksi, jotta esityksessäsi olisi vaihtelua. Se merkitsee sitä, että jotkin käsittelemäsi kohdat vaativat luonnostaan innostuneempaa esitystä kuin toiset ja että ne tulee punoa taitavasti siihen pitkin puhetta.
7 Varsinkin pääkohdat tulee esittää innostuneesti. Puheessasi täytyy olla huippukohtia, joille rakennat. Koska ne ovat puheesi kohokohtia, niin ne ovat tavallisesti niitä, joiden tarkoitus on kannustaa kuulijoitasi toimintaan, saada heidät ymmärtämään todistelusi, johtopäätöksiesi tai neuvojesi sovellutus. Kun olet saanut kuulijasi vakuuttuneiksi, sinun on nyt innostettava heitä, näytettävä johtopäätöstesi hyöty, ne ilot ja edut, jotka näiden vakaumusten noudattaminen tuo tullessaan. Tämä vaatii innostunutta esitystä.
8 Tästä huolimatta sinun ei kuitenkaan tulisi milloinkaan hairahtua välinpitämättömyyteen esityksesi muissa kohdissa. Sinun ei pitäisi koskaan menettää voimakasta tunnettasi aiheesi suhteen eikä ilmaista millään tavalla kiinnostuksesi vähentyneen. Kuvittele mielessäsi metsäaukealla levollisesti ruohoa syövää hirveä. Vaikka se näyttää rentoutuneelta, niin sen hoikissa jaloissa on piilevää voimaa, joka voi saada sen syöksähtämään pois pitkin loikkauksin vähimmästäkin vaaran merkistä. Se on levossa mutta alituisesti valppaana. Niin sinäkin voit olla, silloinkin kun et puhu koko innollasi.
9 Mitä tämä kaikki merkitsee? Sitä, että eloisa esitys ei ole koskaan pakotettua. Siihen täytyy olla syy ja aineistosi täytyy antaa sinulle tämä syy. Neuvojasi on kiinnostunut siitä, oliko innostuksesi aineistoosi sopiva. Oliko sitä liikaa, liian vähän tai oliko se väärin sijoitettua? Hän ottaa luonnollisesti huomioon oman yksilöllisen persoonallisuutesi, mutta hän rohkaisee sinua, jos olet ujo ja pidättyvä, ja varoittaa, jos vaikutat liian innostuneelta kaikesta mitä sanot. Sovella siis innostus aineistoosi ja tee aineistosi vaihtelevaksi, niin että innokas esityksesi on kauttaaltaan tasapainoista.
**********
10–12. Mitä tarkoitetaan lämmöllä ja tunteella?
10 Innostus liittyy läheisesti lämpöön ja tunteeseen. Niiden ilmaisemista elähdyttävät kuitenkin erilaiset tunteet, ja niiden vaikutus kuulijoihin on myös erilainen. Sinä olet puhujana tavallisesti innostunut aineistostasi, mutta olet lämmin, kun ajattelet kuulijoitasi haluten auttaa heitä. Puheenneuvontalomakkeeseen merkitty ”Lämpö, tunne” ansaitsee harkitsevaa huomiota.
11 Jos ilmaiset lämpöä ja tunnetta, kuulijasi tajuavat, että olet ihminen, joka osoittaa rakkautta, ystävällisyyttä ja myötätuntoa. Vedät heitä puoleesi niin kuin tuli koleana iltana. Eloisa esitys on innostava, mutta herkkää tunnettakin tarvitaan. Aina ei riitä, että mieli saadaan vakuuttuneeksi; sinun täytyy vaikuttaa sydämeen.
12 Olisiko esimerkiksi sopivaa lukea Gal. 5:22:sta rakkaudesta, pitkämielisyydestä, ystävällisyydestä ja sävyisyydestä, ilman että esitystapasi heijastaisi noita ominaisuuksia? Huomaa myös hellä tunne, jota Paavalin sanat ilmaisevat 1. Tess. 2:7, 8:ssa. Nämä ovat ilmauksia, jotka vaativat lämpöä ja tunnetta. Miten sitä tulisi osoittaa?
13, 14. Miten lämpöä voi osoittaa kasvonilmeillä?
13 Lämpö näkyy kasvonilmeistä. Jos sinulla on lämmin tunne kuulijoitasi kohtaan, sen tulisi näkyä kasvoiltasi. Jollei se näy, kuulijasi eivät ehkä ole vakuuttuneita siitä, että olet vilpittömän lämmin heitä kohtaan. Mutta sen täytyy olla aito. Sitä ei voi vetää ylle kuin naamiota. Ei tule myöskään sekoittaa lämpöä ja tunnetta liikatunteellisuuteen ja herkkätunteisuuteen. Ystävällinen kasvonilme ilmaisee aitoutta ja vilpittömyyttä.
14 Sinä puhut enimmäkseen ystävällisille kuulijoille. Jos siis todella katsot kuulijoitasi, niin tunnet lämpöä heitä kohtaan. Tunnet olevasi rentoutunut ja ystävällinen. Valitse yleisöstä joku, jonka kasvot ovat erittäin ystävälliset. Puhu hänelle henkilökohtaisesti muutama hetki. Valitse toinen ja puhu hänelle. Näin et ainoastaan saa hyvää kosketusta kuulijoihisi, vaan tunnet myös vetoa kuulijoitten puoleen, ja lämmin kasvonilmeesi vuorostaan vetää kuulijoita sinun puoleesi.
15–19. Osoita, mikä tekee lämmön ja tunteen ilmeiseksi puhujan äänessä.
15 Lämpö ja tunne ilmenee äänensävystä. On täysin todistettu, että eläimetkin pystyvät käsittämään tunteesi jossain määrin äänensävystäsi. Kuinka paljon enemmän kuulijakunta onkaan näin ollen herkkä äänelle, joka ilmentää lämpöä ja tunnetta sävyllään.
16 Jos tunnet tosiaan olevasi erillään kuulijoistasi, jos ajattelet enemmän lausumiasi sanoja kuin sitä, miten kuulijasi suhtautuvat niihin, niin sinun on vaikea kätkeä sitä valppaalta kuulijakunnalta. Mutta jos kiinnostuksesi on keskittynyt vilpittömästi niihin, joille puhut, ja jos olet todella halukas välittämään ajatuksesi heille, jotta he ajattelisivat samoin kuin sinä, niin tunteesi heijastuu äänesi jokaisesta vivahteesta.
17 Tämän täytyy kuitenkin olla ilmeisen vilpitöntä kiinnostusta. Aitoa lämpöä ei voida teeskennellä enempää kuin innostustakaan. Puhujan ei pitäisi milloinkaan antaa ulkokultaisen miellyttävyyden vaikutelmaa. Ei tule myöskään sekoittaa lämpöä ja tunnetta liikatunteellisuuteen eikä ala-arvoisen yleisönkosiskelijan teeskentelevään, värisevään ääneen.
18 Jos sinulla on kova, karhea ääni, niin sinun on vaikeata ilmaista lämpöä lausunnoissasi. Sinun tulisi koettaa tietoisesti ja ahkerasti voittaa kaikki tällaiset pulmat. Kysymys on äänenlaadusta ja se vaatii aikaa, mutta oikea huomion kiinnittäminen ja ponnistelu voi aikaansaada paljon äänesi lämmön parantamiseksi.
19 Eräs seikka, joka voi auttaa sinua puhtaasti kokoonpanoa ajatellen, on sen muistaminen, että lyhyet, terävät ääntiöt tekevät puheen kovaksi. Opi lausumaan ääntiöt koko pituudessaan. Tämä pehmentää niitä ja tekee automaattisesti puheesi lämpimämmäksi äänellisessä ilmaisussaan.
20, 21. Millä tavalla puheen aineisto vaikuttaa esityksen lämpöön ja tunteeseen?
20 Lämpö ja tunne aineistoon sopiva. Samoin kuin innostuksenkin ollessa kysymyksessä, se lämpö ja tunne, jonka yhdistät ilmaisuusi, riippuu suuressa määrin siitä mitä sanot. Esimerkkinä tästä on kertomus siitä, miten Jeesus tuomitsi kirjanoppineet ja fariseukset Matt. 23. luvussa. Emme voi kuvitella hänen lausuneen näitä kirveleviä tuomiosanoja uneliaalla ja elottomalla tavalla. Mutta keskellä tätä närkästyksen ja vihan ilmausta on täynnä lämpöä ja hellää tunnetta oleva virke, joka ilmaisee Jeesuksen myötätunnon seuraavin sanoin: ”– kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.” Tässä ilmaistaan selvästi hellää tunnetta, mutta seuraavassa lausunnossa: ”Katso ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’”, ei ole samaa tunnetta. Sävy on hylkäävä, epäsuopea.
21 Missä lämpö ja tunne sitten olisivat sopivia? Suurin osa siitä, mitä sanot kentällä tai harjoituspuheessa, on sopivaa sen ilmaisemiselle, mutta erityisesti se on paikallaan, kun autat toisia tekemään johtopäätöksiä, kannustat, kehotat, osoitat myötätuntoa jne. Samalla kun muistat olla lämmin, älä unohda olla myös innostunut, kun se on sopivaa. Ole tasapainoinen kaikessa, mutta sano kaikki mahdollisimman ilmeikkäästi.