11. luku
Jumala ei piinaa sieluja
1. Mitä uskonnolliset johtajat ovat opettaneet ”helvetistä” ja tehneet sen perusteella?
KRISTIKUNNASSA samoin kuin itämaiden uskonnoissa on yleisesti opetettu, että pahojen ihmisten ”sielut” joutuvat kuolemansa jälkeen kokemaan julmaa piinaa tulisessa ”helvetissä”. Tällaisen epäinhimillisen uskomuksen vuoksi monet uskonnolliset johtajat ovat pitäneet oikeana taivuttaa hallitsijoita kiduttamaan ja polttamaan elävältä ihmisiä jo tässä elämässä, varsinkin jos heillä on ollut erilainen uskonto.
2. a) Millainen Jumala Luoja on ? (1. Johannes 4:8) b) Mikä osoittaa, että Jumala ei voisi hvväksyä kiduttamista? (Jeremia 7:31)
2 Jehova, Luoja, on kuitenkin rakkauden Jumala. Hän on armollinen ja huomaavainen. Hänen suhtautumisensa jumalattomiin on ilmaistu Hesekielin 18:23:ssa:
”Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?”
Jehova ei siis halua nähdä jumalattomankaan ihmisen kuolevan, saati sitten joutuvan kidutettavaksi. Jumalan sääliväisyys ja kiinnostus ihmiskuntaa kohtaan on ilmaistu Jeesuksen sanoissa, jotka Matteuksen 10:29–31 esittää:
”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaammat kuin monta varpusta.”
Jumala, joka suhtautuu ihmiskuntaan tällä tavalla, ei hyväksyisi ihmisten kiduttamista tässä elämässä tai tulevassa elämässä. Raamattu ei opeta sellaista.
”HELVETIN” PIINAN OPETUKSEN ALKUPERÄ
3. a) Mitkä uskonnot ovat opettaneet helvetintulta? b) Miten jotkin näistä opetuksista eroavat toisistaan?
3 Ajatus ”helvetin” piinasta on alkuisin muinaisesta Babylonista. Siitä puhutaan myös muinaisen Persian ja Foinikian uskonnollisissa opetuksissa. Americana-tietosanakirja sanoo:
”Vaikka helvetin yksityiskohdista esitetään monia merkittäviäkin eroavaisuuksia, niin pääpiirteissään – sellaisena kuin hindujen, Persian, Egyptin, Kreikan, heprealaisten ja kristittyjen teologit ovat sen käsittäneet – se on olennaisesti sama.” – Encyclopædia Americana, v:n 1956 painos, 14. osa, s. 82.
Joskin useimmat historian uskonnoista ovat opettaneet, että tulinen ”helvetti” on olemassa, niiden opetusten tarkoitusperät ovat poikenneet toisistaan. Britannica-tietosanakirja sanoo:
”Roomalaiskatolinen kirkko opettaa, että helvetti on rangaistustila niille, jotka kuolevat katumattomina tehtyään vakavaa syntiä. Helvetti kestää ikuisesti; sen kärsimyksillä ei ole loppua. . . . Perinteinen protestanttinen opetus helvetistä on pysynyt nykyaikaan asti oleellisesti samanlaisena kuin katolinen oppi, ja monet vanhoilliset protestanttiset ryhmät pitävät siitä yhä kiinni.” – Encyclopædia Britannica, v:n 1971 painos, 11. osa, s. 320.
Toisaalta hindut ja buddhalaiset opettavat, että helvetti on puhdistuspaikka samaan tapaan kuin katolinen ”kiirastuli” ja että sinne joutuva henkilö voi syntyä uudestaan, joskin harvoin ihmiseksi, sen jälkeen kun hänen pahat tekonsa (karmansa) on poltettu.
4. a) Millaisia ovat buddhalaisten helvetit? b) Mikä samankaltainen opetus on roomalaiskatolisella uskonnolla?
4 Kuvaillessaan buddhalaisten helvettejä edellä mainittu Britannica-tietosanakirjan painos sanoo:
”[Heillä] on kahdeksan kuumaa helvettiä ja kahdeksan kylmää helvettiä sekä pretojen (pienisuisten ja isovatsaisten haamujen, joita kidutetaan nälällä ja janolla) valtakunta. Kun joku syntyy helvetissä, se johtuu siitä, että hänen paha karmansa ’kypsyy’.”
Tämän kirjan sivulla 104 olevasta kuvasta, joka on otettu eräästä buddhalaisesta kirjakääröstä (”Kanzen Choaku”, mikä merkitsee ’hyvän suosittelemista ja pahan kurittamista’), saat jonkinlaisen käsityksen niistä oletetuista pirullisista kidutustavoista, joita tässä ”helvetissä” käytetään. Siinä on monia yhtymäkohtia roomalaiskatolisen Danten ”helvettiin”, jonka osasta on kuva tämän kirjan sivulla 105.
5. a) Mikä oli ja on Jeesuksen asenne syntisiin? (Luukas 15:1, 2, 7) b) Vain keitä rangaistaan iankaikkisella rangaistuksella, ja millainen se on? (2. Tessalonikalaisille 1:8, 9)
5 Voitko uskoa sellaisen helvetin todella olevan olemassa? Onko se järkevää? Tietenkin sinulla on täysi vapaus kuulua sellaiseen uskontoon, joka opettaa tällaista, jos haluat. Mutta nämä tulista piinaa koskevat opetukset ovat täysin erilaisia kuin Jeesuksen opetukset. Hän auttoi iloiten veronkantajia, porttoja ja muita syntisiä, joita hänen aikansa uskonnolliset johtajat hyljeksivät, jotta he voisivat puhdistaa elämänsä ja ’saada virvoituksen’ sielulleen (Matteus 11:28–30) Raamattu osoittaa Jumalan rankaisevan vain parantumattomasti pahoja iankaikkisella rangaistuksella – ei ikuisella kidutuksella vaan poistamalla heidät armollisesti iäksi olemassaolosta:
”Jumalattomat . . . ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa. . . . jumalattomain tie hukkuu.” – Psalmi 1:4, 6.
6. a) Miksi Luukkaan 16:19–31 ei tue ”helvetintulen” opetusta? (Matteus 13:10, 11) b) Miten tämä vertaus täyttyi? (Matteus 21:45, 46)
6 Jotkut voivat kuitenkin viitata Jeesuksen vertaukseen, jonka Luukkaan 16:19–31 kertoo ja joka kuvailee erästä rikasta miestä piinaavassa ”leimuavassa tulessa”. Sanakirja määrittelee ”vertauksen” (paraabelin) ”lyhyeksi keksityksi kertomukseksi” – ei sellaiseksi, mikä tapahtuu kirjaimellisesti tosi elämässä. Tässä Jeesus esitti valaisevan kuvauksen siitä, miten juutalaisten uskonnolliset johtajat luokkana ”kuolisivat” kuvaannollisesti Jumalan suosion saamisen suhteen ja joutuisivat tuskaan ollessaan elossa maan päällä – kuten tapahtui heidän kuullessaan Jeesuksen julistavan sanomansa heitä vastaan. Raamattu ei puhu mitään siitä, että Jumala piinaisi ihmisiä kuoleman jälkeen ”helvetintulessa”.a Ajatus tulella piinaamisesta on täysin vieras Jehova Jumalalle, joka suorapuheisesti tuomitsi luopiojuutalaiset sellaisten ”kauhistavien tekojen” takia, että he ’polttivat poikiansa ja tyttäriänsä uhrina Molokille’, Ammonin jumalalle. – Jeremia 32:35; 2. Aikakirja 28:3.
7. a) Kuka on ”helvetin” piinaa koskevan ”valheen isä”, ja miten uskonnolliset johtajat ovat käyttäneet tätä valhetta? (2. Korinttolaisille 11:13–15) b) Miten Jehova kuitenkin osoittautuu ”kaiken lohdutuksen Jumalaksi”? (Roomalaisille 15:5, 6)
7 Samoin kuin oppi sielun kuolemattomuudesta myös ”helvetin” piinan oppi perustuu sille babylonilaiselle valheelle, että sielu jää eloon ihmisen kuollessa. Tämän valheen alkulähde on Saatana, joka on ”valheen isä”. (Johannes 8:44) Uskonnolliset papit ja saarnaajat ovat käyttäneet tehokkaasti tätä valhetta pitäen monia ihmisiä uskonnollisten lahkojensa orjuudessa pelottelemalla heitä tulisella ”helvetillä” kuoleman jälkeen. Tämän vastakohtana Jehova, ”hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala”, on tarkoittanut valoisan ja onnellisen tulevaisuuden niille syntisen ihmiskunnan kuolleille, joille on luvattu ylösnousemus. – 2. Korinttolaisille 1:3, 4.
PIINAAMISTA TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ
8. Miten katoliset ja protestanttiset uskonnot eivät suhtautumisessaan toisin ajatteleviin ihmisiin ole seuranneet Jumalan opetusta ja esimerkkiä? (Matteus 7:21–23)
8 Johdonmukaisesti Jumala ei hyväksy elävien sielujen kiduttamista tässä elämässä. Katolinen kirkko käytti pahamaineista inkvisitiota tehdäkseen lopun niin sanotuista ”kerettiläisistä” pirullisella kidutuksella ja polttamalla heitä roviolla. Yksistään 16. vuosisadalla katolinen inkvisitio poltti yli 30000 ”kerettiläistä” tällä tavalla. Tuon ajan protestanttiset uskonpuhdistajatkaan eivät olleet syyttömiä, mistä on huomattavana todistuksena Michael Servet’n polttaminen lähellä Geneveä, koska hän julisti julkisesti totuuksia siitä, että kolminaisuusoppi ja lapsikaste ovat vastoin Raamatun opetusta. Jean Calvin, yksi presbyteerisen kirkon perustajista, kannatti kuolemanrangaistusta ja katseli, kun Servet oli kirjaimellisesti paistettavana hiljaisella tulella noin viiden tunnin ajan, kunnes hän kuoli.
9. Minkä Jehovan ominaisuuksien vuoksi me voimme luottaa häneen? (Psalmi 11:7)
9 Jehova, ’rakkauden Jumala’, ei ole koskaan hyväksynyt sellaista kiduttamista. Kaikki ihmiset voivat ehdottomasti luottaa ja turvata hänen rakkaudelliseen huomaavaisuuteensa.
”Kuinka kallis on sinun armosi [rakkaudellinen huomaavaisuutesi, UM], Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.” – Psalmi 36:8.
10. Oletko sitä mieltä, että pilkkaajia tulisi kohdella sillä tavalla kuin Lootus-sutrassa on hahmoteltu?
10 Rakastava Jumala ei voisi liioin hyväksyä sellaista sielujen ikuista piinaamista, jota japanilaisen nichirenbuddhalaisuuden sutra eli oppikirja ”Totuuden lootus” kuvailee. Tämän sutran viimeisessä, 28. luvussa, sanotaan:
”Joka pilkkaa tämän sutran noudattajaa, häneltä katkotaan ja erotetaan hampaat hänen jokaisessa olemassaolossaan, hänen huulensa muuttuvat rumiksi, hänen nenänsä muuttuu litteäksi, hänen jalkansa ja kätensä vääntyvät, hänen silmänsä katsovat kieroon, hänen ruumiinsa tulee inhottavaksi; häneen tulee paiseita, märkää, ja verta vuotaa hänen ruumiistaan, hänen vatsansa turpoaa vedestä, hänellä on hengenahdistusta ja hän kärsii kaikenlaisista pahanlaatuisista ja vaikeista sairauksista. Jos siis joku näkee – vaikkapa kaukaakin – miehen, joka pitää tämän sutran, nouskoon hän seisomaan ja osoittakoon hänelle samaa kunnioitusta kuin Buddhalle.”
Ei todellakaan olisi oikein kiusata pilkkaajaakaan tuolla tavalla! Olisi erittäin rakkaudetonta syöstä hänet moiseen ikuiseen viheliäisyyteen. Raamattu joka tapauksessa osoittaa, etteivät syntisten sielut jää eloon ruumiin kuollessa, jotta niitä voitaisiin kiduttaa toisissa olemassaoloissa. Nuo sielut ’kuolevat’. – Hesekiel 18:4.
VAELTAVATKO SIELUT?
11. Mikä on buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa yleinen uskomus ”sielunvaelluksesta”?
11 Edellä mainittu sutra kuvailee, millaisia kidutuksia pilkkaajan oletetaan kärsivän ”jokaisessa olemassaolossaan”. Tässä viitataan buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa yleiseen uskomukseen, jonka mukaan sielu kuolemassa ”vaeltaa” eli siirtyy toiseen ruumiiseen. Ne, jotka uskovat tähän, tuntevat eläneensä lukemattomia kertoja ennen ja siirtyvänsä jatkuvasti yhdestä elämänmuodosta toiseen käytännöllisesti katsoen loputtomassa jälleensyntymien kiertokulussa. Yhdessä elämässä suoritetut teot (karma) ratkaisevat, minkä tyyppinen seuraava elämä tulee olemaan.
12. Miten hindukirjallisuus kuvailee karman lakia, ja miten sinä suhtaudut näihin lausuntoihin?
12 Eräs hindujen kirjoituksista selostaa karman lakia seuraavalla tavalla:
”Niillä, joilla on miellyttävä käytös täällä, on mahdollisuus päästä miellyttävään kohtuun, joko brahmaanin [papin] kohtuun tai kšatriyan [sotilaan] kohtuun tai vaišyan [maanviljelijän tai kauppiaan] kohtuun. Mutta niillä, joilla on nyt löyhkäävä käytös, on totisesti mahdollisuus joutua joko koiran kohtuun tai sian kohtuun tai kastittoman kohtuun.” – Chandogya Upanishad.
Samankaltaisia ovat seuraavat otteet naisia koskevasta hindujen laista, Manusta:
”Vaikka aviomies olisi vailla hyveitä, vaikka hän etsisi nautintoja muualta, vaikka häneltä puuttuisi hyviä ominaisuuksia, niin uskollisen vaimon tulee jatkuvasti palvoa häntä jumalana. . . . Jos vaimo laiminlyö velvollisuutensa miestään kohtaan, hän joutuu epäsuosioon tässä maailmassa; kuolemansa jälkeen hän siirtyy sakaalin kohtuun ja häntä piinataan sairauksilla, jotka ovat rangaistus hänen synnistään.”
13. a) Mikä vaikutus sielunvaelluksen opettamisella on ollut ihmisiin? b) Miten sanotaan päästävän nirvanaan?
13 Hinduilla ja muilla on tietenkin täysi vapaus uskoa tällä tavalla jos he haluavat. Mutta tekeekö sellainen usko heidät onnellisiksi? Professori John Noss kirjoittaa:
”Hindut puhuvat jälleensyntymistapahtumasta ’pyöränä’. He suhtautuvat siihen toivottomina. . . . heidän rohkeutensa pettää heidän ajatellessaan, että heidän edessään voi olla miljardi jälleensyntymää.” – Man’s Religions.
Hindulaisuus opettaa, että kun ihminen havaitsee todellisen minänsä olevan osa Jumalaa, hän voi menettää halunsa syntyä uuteen aineelliseen elämään, hän voi vapautua jälleensyntymisen kiertokulusta ja saavuttaa nirvanan. Hindulaisuuden eri lahkojen mukaan tähän voidaan päästä joogan tai haltioituneen tanssimisen tai laulamisen avulla. Zen-buddhalaisuus Japanissa korostaa myös mietiskelyä tienä nirvanaan.
14. Mikä on Raamatun selvä opetus kuolleitten tilasta ja toivosta? (1. Korinttolaisille 15:20, 21)
14 Näiden uskontojen palvojat noudattakoot näitä uskomuksia, jos he haluavat. Raamattu opettaa kuitenkin vastoin niitä yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, että kaikki ihmiset ovat kuolevaisia sieluja, jotka ovat perineet synnin ja kuoleman ensimmäiseltä ihmiseltä, Aadamilta. Jokaisen sielun tie päättyy kuolemaan siihen onnelliseen aikaan saakka, jolloin Jumala herättää kuolleet:
”Sillä synnin maksama palkka on kuolema, mutta Jumalan antama lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.” (Roomalaisille 6:23)
Nyt herää kysymys: Miksi Jumala on suvainnut vääriä uskonnollisia opetuksia näin kauan? Miksi hän on sallinut kaiken onnettomuuden, jota ihmiskunta joutuu jatkuvasti kokemaan?
[Alaviitteet]
a Ks. kirjaa Nykyinen elämämme – siinäkö kaikki?, s. 97–108.
[Kuva s. 95]
Jumala pitää huolta linnuista; vielä enemmän sinusta
[Kuva s. 99]
Ei ikuinen piina, vaan tilaisuus elää paratiisissa on syntisen ihmiskunnan edessä
[Kuva s. 100]
Kymmenet tuhannet kuolivat tulisissa vainoissa kristikunnassa
[Kuva s. 102]
Karman laki opettaa loputtomien jälleensyntymien kiertokulkua
[Kuva s. 104]
Buddhalainen kirjakäärrö kuvaa sielujen piinaa ”helvetissä”
Sivulla 104 kuvatun buddhalaisen ”helvetin” paikkojen nimet luettuina ylhäältä alas: Tie helvettiin, Murhaavat tuulet, Janon ja nälän tie, Neulavuori, Vaatteet riisuva noita, Verijärvi, Piilopaikka maailmalta, Teurastustie, Uusiutuvan elämän helvetti, Ulostusten ja mudan paikka, Mustien köysien helvetti, Helvetin kokous, Miekanterien metsikkö, Huutojen ja kirkumisen helvetti, Synkkyyden ja tulen tuuli, Äärimmäisen tuskan helvetti, Loputtoman piinan helvetti.
[Kuva s. 105]
Danten kuvaama roomalaiskatolinen ”helvetti”