Laulu 12
”Jumala rakastaa iloista antajaa”
1. Kun me palvomme Luojaa, muistakaamme ainiaan
hänen huomaavaisuuttaan ja rakkauttaan:
antoi Poikansa kerran puolestamme kuolemaan,
tahtoo pelastaa ihmiset päälle uuden maan.
2. Mallin Jehova antoi, se on anteliaisuus.
Kun me annamme, palkka on onnellisuus.
Kaikki rikkaus ja aika Jehovalle kuuluu vain.
Jos me hänelle annamme, emme köyhdy lain.
3. Aina iloinen anti onnen sydämeemme saa,
opetuksen voi rakkaus myös näin kaunistaa.
Se on arvokas vain jos sydämestä kumpuaa,
silloin onnen ja riemun se meihin aikaansaa.
4. Siksi kiitämme aina Jehovaa ja Kristusta,
kaikin voimin me nautimme työnilosta.
Sydän saakoon siis meidät antamaan nyt kaikkemme,
tuomaan iloa Hänelle elinpäivämme.