”Jumala rakastaa iloista antajaa”

Millaista lahjaa arvostaisit kaikkein eniten? Useimmat meistä ottaisivat varmasti mielellään vastaan lahjan, jota ei anneta pakosta tai velvollisuudesta vaan rakkaudesta. Antamisen vaikuttimella on merkitystä. Sillä on merkitystä meille, ja ennen kaikkea sillä on merkitystä Jumalalle. Mietitäänpä 2. Korinttilaiskirjeen 9:7:ssä olevia apostoli Paavalin henkeytettyjä sanoja.

Paavali kirjoitti nämä sanat kannustaakseen Korintin kristittyjä osallistumaan Juudeassa asuvien hädänalaisten uskonveljien avustamiseen. Yrittikö hän pakottaa heidät antamaan? Päinvastoin hän kirjoitti: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.” Tutkitaanpa tätä kehotusta tarkemmin.

”Niin kuin hän on sydämessään päättänyt.” Aito kristitty antaa siksi, että hän on päättänyt niin ”sydämessään”. Hän ei kiinnitä toisten uskovien tarpeisiin huomiota vain ohimennen. Erään tutkijan mukaan ”päättämiseksi” käännettyyn alkukielen sanaan sisältyy ajatus, että tekee päätöksen etukäteen. Kristitty miettii, millaisia tarpeita hänen uskonveljillään on ja mitä hän voisi tehdä heidän hyväkseen. (1. Johanneksen kirje 3:17.)

”Ei vastahakoisesti eikä pakosta.” Paavali viittaa kahdenlaiseen antamiseen, joilla ei ole sijaa tosi kristittyjen keskuudessa: annetaan haluttomasti tai pakon edessä. Sanalla ”vastahakoisesti” käännetty kreikan ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’surusta, murheesta’ eli ’surkeillen’. Vastahakoisen, haluttoman antajan ”sydän on surullinen, koska hän joutuu luopumaan rahasta”, selitetään eräässä lähdeteoksessa. Pakosta antava puolestaan tuntee painetta antaa. Kukapa meistä haluaisi saada lahjan sellaiselta, joka antaa sen vastentahtoisesti tai pakotettuna?

”Jumala rakastaa iloista antajaa.” Päätettyään antaa kristityn tulisi Paavalin mukaan tehdä niin iloiten. Kun antaa oikeasta vaikuttimesta, se tuottaa iloa (Apostolien teot 20:35). Sellaista iloa ei voi kätkeä; se paitsi tuntuu sisimmässä myös näkyy ulospäin. Iloinen antaminen koskettaa sydäntämme ja lisäksi lämmittää Jumalan sydäntä. Eräs toinen käännös kuuluukin: ”Jumala rakastaa niitä, jotka rakastavat antamista.” (Contemporary English Version.)

Apostoli Paavalin henkeytetyt sanat ohjaavat kristittyjä antamisessa. Annammepa aikaa, voimia tai jotain aineellista, teemme niin omasta vapaasta tahdostamme ja saamme siitä aitoa mielihyvää, varsinkin kun autamme tarpeessa olevia. Se tuo meille onnellisuutta ja lisäksi tekee meistä rakkaita Jumalalle, joka ”rakastaa iloista antajaa”.