Jumalan nimi kautta aikojen

JEHOVA Jumala haluaa ihmisen tietävän hänen nimensä ja käyttävän sitä. Tämä käy selvästi ilmi siitä, että Hän ilmoitti nimensä kahdelle ensimmäiselle maan päällä olleelle ihmiselle. Me tiedämme, että Aadam ja Eeva tunsivat Jumalan nimen, sillä kun Eeva oli synnyttänyt Kainin, hän sanoi alkuperäisen hepreankielisen tekstin mukaan: ”Olen tuottanut miehen Jehovan avulla.” – 1. Mooseksen kirja 4:1, UM.

Myöhemmin saamme lukea, että Hanokin ja Nooan kaltaiset uskolliset miehet ’vaelsivat Jumalan yhteydessä’. (1. Mooseksen kirja 5:24; 6:9) Heidänkin on siis täytynyt tuntea Jumalan nimi. Nimi säilyi vedenpaisumuksen yli vanhurskaan miehen Nooan ja hänen perheensä välityksellä. Huolimatta siitä että jonkin aikaa myöhemmin tapahtui suuri kapina Baabelissa, Jumalan tosi palvelijat käyttivät jatkuvasti hänen nimeään. Se mainitaan satoja kertoja niissä laeissa, jotka Jumala antoi Israelille. Yksistään 5. Mooseksen kirjassa se esiintyy 551 kertaa.

Tuomarien aikaan israelilaiset eivät ilmeisestikään kaihtaneet Jumalan nimen käyttöä. He käyttivät sitä jopa toisiaan tervehtiessään. Booaksen sanotaan (alkuperäisellä heprean kielellä) tervehtineen elonkorjaajiaan: ”Jehova olkoon kanssanne.” He vastasivat hänen tervehdykseensä sanomalla: ”Jehova siunatkoon sinua.” – Ruut 2:4, UM.

Jehovan nimeä käytettiin yleisesti kautta israelilaisten historian aina siihen asti, kun he palasivat Juudaan Babylonin vankeuden jälkeen. Kuningas Daavid, joka oli Jumalan sydämen mukainen mies, käytti hyvin paljon Jumalan nimeä, sillä se esiintyy satoja kertoja hänen kirjoittamissaan psalmeissa. (Apostolien teot 13:22) Jumalan nimi sisältyi myös moniin israelilaisiin henkilönnimiin. Sellaisia nimiä ovat esimerkiksi Adonia (’Herrani on Jah’ – Jah on lyhennetty muoto Jehovasta), Jesaja (’Jehovan pelastus’), Joonatan (’Jehova on antanut’), Miika (’kuka on Jahin kaltainen?’) ja Joosua (’Jehova on pelastus’).

Raamatun ulkopuolisissa lähteissä

Myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä on saatu todisteita siitä, että Jumalan nimeä käytettiin yleisesti muinaisina aikoina. Julkaisussa Israel Exploration Journal (13. vsk. nro 2) olleen uutisen mukaan kaivettiin vuonna 1961 jonkin matkan päästä Jerusalemista lounaaseen esiin vanha hautaluola. Sen seinissä oli heprealaisia piirtokirjoituksia, jotka näyttävät olevan peräisin 700-luvun jälkipuoliskolta eaa. Noissa piirtokirjoituksissa on esimerkiksi toteamus: ”Jehova on koko maan Jumala.”

Vuonna 1966 Israel Exploration Journal (16. vsk. nro 1) ilmoitti saviastian sirpaleista, joissa oli heprealaista kirjoitusta ja jotka oli löydetty Aradista Etelä-Israelista. Ne oli kirjoitettu 600-luvun loppupuoliskolla eaa. Yksi niistä oli Eljasib-nimiselle miehelle lähetetty yksityiskirje. Kirje alkaa: ”Herralleni Eljasibille: Jehova suokoon sinulle rauhan.” Ja se päättyy: ”Hän asuu Jehovan huoneessa.”

Vuosina 1975 ja 1976 Negevissä työskennelleet arkeologit löysivät kokoelman heprealaisia ja foinikialaisia piirtokirjoituksia laastiseinistä, suurista varastoruukuista ja kiviastioista. Nämä piirtokirjoitukset sisälsivät Jumalaa tarkoittavan hepreankielisen sanan samoin kuin Jumalan nimen JHWH heprealaisina kirjaimina. Jerusalemista itsestään löytyi äskettäin pieni rullalle kääritty hopeasuikale, joka on ilmeisesti peräisin Babylonian pakkosiirtolaisuutta edeltäneeltä ajalta. Tutkijat sanovat, että kun se avattiin, siitä löytyi Jehovan nimi hepreaksi kirjoitettuna. – Biblical Archaeology Review, maalis-huhtikuu 1983, s. 18.

Yksi esimerkki Jumalan nimen käytöstä on niin kutsutuissa Laakiin kirjeissä. Nämä kirjeet, jotka on kirjoitettu ruukunsirpaleille, löytyivät vuosina 1935–1938 Laakiin raunioista. Se oli linnoitettu kaupunki, jolla oli huomattava osa Israelin historiassa. Ne on kirjoittanut ilmeisesti juutalaisella vartioasemalla ollut upseeri Jauš-nimiselle esimiehelleen Laakiiseen Israelin ja Babylonian välisen sodan aikana 600-luvun loppupuolella eaa.

Helppolukuisia ruukunsirpaleita on kahdeksan, ja seitsemässä sirpaleessa sanoma alkaa seuraavankaltaisella tervehdyksellä: ”Jehova antakoon herrani nähdä tämän ajan terveenä!” Jumalan nimi esiintyy näissä seitsemässä sanomassa kaikkiaan 11 kertaa, mikä osoittaa selvästi, että Jehovan nimeä käytettiin jokapäiväisessä kielessä 600-luvun loppupuolella eaa.

Pakanahallitsijatkin tunsivat Jumalan nimen ja käyttivät sitä tarkoittaessaan israelilaisten Jumalaa. Niinpä Mooabin kuningas Meesa kerskuu Meesan kivessä Israelia vastaan tekemistään sotilaallisista urotöistä ja sanoo mm.: ”Kemoš sanoi minulle: Mene, ota Nebo Israelilta!’ Niin minä menin yöllä ja taistelin sitä vastaan aamunkoitosta puolipäivään, otin sen ja löin kuoliaaksi kaikki, – –. Ja minä otin sieltä Jehovan [astiat] ja laahasin ne Kemošin eteen.”

Käsitellessään Jumalan nimen käyttöä ei-raamatullisissa lähteissä Vanhan testamentin teologinen sanakirja Theologisches Wörterbuch zum Alten Testament sanoo 3. osansa palstalla 538: ”Näin ollen yhdeksisentoista asiakirjatodistetta tetragrammista jhwh:n muodossa todistaa tässä suhteessa masoreettisen tekstin luotettavuudesta; lisää on odotettavissa ennen kaikkea Aradin asiakirjoista.”

Jumalan nimeä ei unohdettu

Jumalan nimi tunnettiin ja sitä käytettiin aina Malakian päiviin saakka, joka eli noin 400 vuotta ennen Jeesuksen aikaa. Nimeään kantavassa Raamatun kirjassa Malakia antaa Jumalan nimelle huomattavan merkityksen, sillä hän käyttää sitä kaikkiaan 48 kertaa.

Ajan mittaan monet juutalaiset asettuivat asumaan kauaksi Israelin maasta, eivätkä kaikki enää osanneet lukea Raamattua heprean kielellä. Niinpä 200-luvulla eaa. ryhdyttiin kääntämään niitä Raamatun osia, jotka silloin olivat olemassa (”Vanhaa testamenttia”), kreikaksi, uudelle kansainväliselle kielelle. Mutta Jumalan nimeä ei jätetty pois. Kääntäjät säilyttivät sen sellaisenaan heprealaisessa muodossaan. Meidän päiviimme saakka säilyneet vanhat kreikkalaisen Septuagintan jäljennökset todistavat sen.

Millainen sitten oli tilanne Jeesuksen maan päällä ollessa? Mistä voimme tietää, käyttivätkö hän ja hänen apostolinsa Jumalan nimeä?

[Kuva s. 12]

Tässä kirjeessä, joka on kirjoitettu saviastian palaseen 600-luvun loppupuoliskolla eaa., Jumalan nimi esiintyy kahdesti.

[Lähdemerkintä]

(Kuva otettu Israelin muinaismuistoista ja museoista vastaavan ministeriön luvalla)

[Kuvat s. 13]

Jumalan nimi löytyy myös Laakiin kirjeistä ja Meesan kivestä