Katseyhteys

ASENTEET ja tunteet näkyvät katseesta. Se voi olla yllättynyt tai pelokas. Se voi ilmaista sääliä tai rakkautta. Toisinaan siinä saattaa näkyä epäilystä tai surua. Eräs iäkäs mies sanoi maanmiehistään, jotka olivat kärsineet paljon: ”Me puhumme silmillämme.”

Toiset voivat tehdä päätelmiä meistä ja siitä, mitä sanomme, sillä perusteella, mihin kohdistamme katseemme. Monissa kulttuureissa toiset luottavat ihmiseen, joka katsoo heitä ystävällisesti suoraan silmiin. Jos sen sijaan joku katsoisi puhuteltavan sijasta jalkojaan tai jotain esinettä, se herättäisi epäilyksiä hänen vilpittömyydestään tai pätevyydestään. Toisissa kulttuureissa kiinteää katseyhteyttä pidetään julkeana, aggressiivisena tai haastavana, varsinkin jos puhutellaan vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaa tai päällikköä tai muuta korkea-arvoista ihmistä. Joillakin alueilla pidetään epäkunnioittavana sitä, että nuorempi katsoo vanhempaa suoraan silmiin puhuessaan tälle.

Silloin kun katseyhteyttä ei pidetä loukkaavana, se voi kuitenkin antaa pontta sanoille esitettäessä jotain tärkeää asiaa. Sen voidaan katsoa kertovan puhujan vakuuttuneisuudesta. Pane merkille, mitä Jeesus teki, kun hänen opetuslapsensa kysyivät suuresti hämmästyneinä: ”Kuka oikein voi pelastua?” Raamatussa kerrotaan: ”Jeesus katsoi suoraan heihin ja sanoi heille: ’Ihmisille tämä on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.’” (Matt. 19:25, 26.) Raamatussa osoitetaan myös apostoli Paavalin seuranneen tarkasti kuulijoittensa reaktioita. Erään kerran muuan syntymästään saakka rampa mies oli kuulemassa Paavalin puhetta. Apostolien tekojen 14:9, 10:ssä kerrotaan: ”Tämä mies oli kuuntelemassa, kun Paavali puhui, ja kun Paavali katsoi häntä kiinteästi ja näki, että hänellä oli usko tulla terveeksi, hän sanoi suurella äänellä: ’Nouse pystyyn jaloillesi.’”

Ehdotuksia kenttäpalvelusta varten. Lähesty ihmisiä kenttäpalveluksessa ystävällisesti. Pyri aloittamaan keskustelu teitä molempia kiinnostavasta aiheesta esittämällä ajatuksia herättävä kysymys, silloin kun se tuntuu sopivalta. Yritä samalla katsoa puhuteltavaa silmiin tai ainakin kasvoihin kunnioittavasti ja ystävällisesti. Lämmin hymy sellaisen ihmisen kasvoilla, jonka katse säteilee sisäistä iloa, on hyvin vetoava. Se kertoo puhuteltavalle paljon siitä, millainen ihminen olet, ja auttaa häntä olemaan levollisempi, kun keskustelette.

Katsomalla ihmistä silmiin, jos se on sopivaa, voit ehkä päätellä, miten tilanne olisi viisasta käsitellä. Saatat huomata, että hän on vihainen tai ei ole hiukkaakaan kiinnostunut. Ehkä näet, ettei hän ymmärrä sinua. Jos hän alkaa käydä kärsimättömäksi, yleensä sekin käy ilmi. Myös aito kiinnostus näkyy. Hänen katseensa voi kertoa sinulle, että on syytä puhua hitaammin, yrittää saada hänet paremmin mukaan keskusteluun, lopettaa keskustelu tai mahdollisesti siirtyä näyttämään, miten Raamattua voi tutkia.

Oletpa todistamassa jollekulle kenttäpalveluksessa tai johtamassa raamatuntutkistelua, pyri säilyttämään kunnioittava katseyhteys ihmiseen, jolle puhut. Älä kuitenkaan tuijota häntä, koska se voisi tehdä hänen olonsa kiusaantuneeksi (2. Kun. 8:11). Katso sen sijaan usein hänen kasvoihinsa luonnollisesti ja ystävällisesti. Monissa maissa tämä on merkki vilpittömästä kiinnostuksesta. Tietenkin silloin kun luetaan Raamattua tai jotain muuta julkaisua, katse seuraa luettavaa tekstiä. Mutta kun halutaan korostaa jotain kohtaa, on ehkä hyvä katsahtaa lyhyesti suoraan puhuteltavaan. Puhuteltavan katsominen aina välillä antaa myös mahdollisuuden seurata, miten hän reagoi luettuun.

Jos olet ujo ja sinun on siksi vaikea katsoa toisia silmiin, älä luovuta. Harjoituksen myötä opit luomaan toisiin sopivan, luontevan katseyhteyden, ja se voi lisätä viestintäsi tehokkuutta.

Ehdotuksia puheen pitämistä varten. Raamatussa kerrotaan, että ennen kuin Jeesus aloitti vuorisaarnansa, ”hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen” (Luuk. 6:20). Tässä on jäljittelemisen arvoinen esimerkki. Jos sinun on määrä pitää puhe ryhmälle, katso sitä ja pidä muutaman sekunnin tauko ennen kuin aloitat. Monesti tämä merkitsee sitä, että luot katseyhteyden muutamaan kuulijaan. Tämä lyhyt tauko voi auttaa sinua pääsemään alkujännityksestä. Siten kuulijoilla on myös tilaisuus virittäytyä siihen mielialaan tai tunnelmaan, joka heijastuu kasvoistasi. Lisäksi he saavat aikaa hiljentyä ja kiinnittää huomionsa sinuun.

Katso kuulijoita puheen aikana. Älä suuntaa katsetta pelkästään koko ryhmään, vaan poimi sieltä yksilöitä. Lähes kaikissa kulttuureissa julkisen puheen pitäjältä odotetaan jonkinlaista katseyhteyttä.

Kuulijoiden katsominen ei merkitse vain katseen rytmikästä siirtämistä puolelta toiselle. Hae kunnioittava katseyhteys johonkuhun kuulijaan ja sano kokonainen lause hänelle, jos se on sopivaa. Katso sitten jotakuta toista ja esitä hänelle lause pari. Älä katso ketään niin pitkään, että hän tuntee olonsa epämukavaksi, äläkä keskity vain muutamiin kuulijoihin. Käy tällä tavoin läpi koko yleisö, mutta kun puhut yhdelle kuulijalle, puhu tosiaan hänelle ja seuraa hänen reaktioitaan, ennen kuin siirryt seuraavaan.

Muistiinpanojen tulisi olla puhujapöydällä, kädessä tai Raamatun päällä, jotta niitä on helppo vilkaista vain yhdellä silmäyksellä. Jos muistiinpanojen katsomiseksi on liikutettava koko päätä, katseyhteys kuulijoihin kärsii. Tulisi miettiä sekä sitä, kuinka usein muistiinpanoja katsotaan, että sitä, missä kohdissa se tapahtuu. Jos katsot muistiinpanoja puheen huippukohdassa, et näe kuulijoiden reaktioita ja lisäksi esitys menettää tehoaan. Samoin jos katseesi on koko ajan muistiinpanoissa, yhteys kuulijoihin katkeaa.

Kun heität jollekulle pallon, jäät seuraamaan, saako hän kopin. Jokainen puheen ajatus on yksittäinen ”heitto” kuulijoille. Se, saavatko he ”kopin”, voi selvitä heidän reaktioistaan: nyökkäyksestä, hymystä, valppaasta katseesta. Jos säilytät hyvän katseyhteyden, näet, menevätkö ajatuksesi perille.

Jos saat seurakunnassa lukutehtävän, pitäisikö sinun yrittää katsoa kuulijoita lukemisen aikana? Jos kuulijat seuraavat lukemista Raamatustaan, useimmat heistä eivät tiedä, katsotko heitä vai et. Mutta yleisöön katsahtaminen voi piristää lukemistasi, koska siten pystyt seuraamaan heidän reaktioitaan. Ja niitä kuulijoita, jotka eivät käytä Raamattuaan ja joiden ajatukset saattavat harhailla, katseyhteys auttaa ehkä keskittymään jälleen lukemiseen. Katsetta ei tietenkään voi irrottaa tekstistä kuin hetkeksi, eikä se saa johtaa siihen, että kompastelet sanoissa. Sen estämiseksi on parasta pitää Raamattua kädessä ja pää pystyssä, ettei leuka painu kohti rintaa.

Vanhimpia pyydetään silloin tällöin pitämään konventissa käsikirjoituspuheita. Niiden pitäminen vaatii kokemusta, huolellista valmistautumista ja ahkeraa harjoittelua. Käsikirjoitus tietysti rajoittaa katseyhteyttä kuulijoihin. Mutta jos puhuja on valmistautunut hyvin, hänen pitäisi kyetä katsomaan yleisöä aika ajoin hukkaamatta kohtaa, jossa on menossa. Siten hän pystyy pitämään yllä kuulijoiden kiinnostusta ja auttamaan heitä hyötymään täysin puheen tärkeästä hengellisestä opetuksesta.