Ex tempore -esitys

OLET ehkä nähnyt kovasti vaivaa puheesi hyväksi. Siinä on paljon asiaa. Aineisto vaikuttaa johdonmukaiselta. Pystyt esittämään sen sujuvasti. Mutta jos kuulijat eivät keskity esitykseen täysin – he kuuntelevat vain katkelmia sieltä täältä, koska heidän ajatuksensa harhailevat muissa asioissa – niin vaikuttaako puheesi toivomallasi tavalla? Jos heillä on vaikeuksia seurata puhetta keskittyneesti, onko todennäköistä, että tavoitat heidän sydämensä?

Mistä tällainen voisi pohjimmiltaan johtua? Siihen voi olla moniakin syitä. Useimmiten vika on siinä, että puhetta ei esitetä luontevasti puhuen, vaan puhuja katsoo liian usein papereitaan tai hänen puhetapansa on liian virallinen. Nämä ongelmat juontavat juurensa suoraan siitä, miten puhe on valmistettu.

Jos kirjoitat puheen ensin sanasta sanaan ja yrität sitten muokata siitä jäsennyksen, sinun on luultavasti vaikea puhua kovin vapaasti, koska olet valinnut sanat tarkasti etukäteen. Vaikka pitäisit puheen jäsennyksestä, yrittäisit muistaa sanat, joita käytit alkuperäisessä versiossa. Kirjoitettu kieli on muodollisempaa kuin puhekieli ja sen lauserakenteet ovat monimutkaisempia. Tämä heijastuu esityksestä.

Älä kirjoita muistiin kaikkia yksityiskohtia, vaan toimi seuraavasti: 1) Valitse teema ja pääkohdat, joiden avulla aiot käsitellä sitä. Lyhyessä puheessa voi riittää pari pääkohtaa, pitemmässä neljä tai viisi. 2) Merkitse kunkin pääkohdan alle tärkeimmät raamatunkohdat, joita aiot käyttää, sekä kuvaukset ja keskeiset todisteet. 3) Mieti, miten aloitat puheen. Yksi tai kaksi ensimmäistä lausetta voisi jopa kirjoittaa sanasta sanaan. Suunnittele myös lopetus.

Esitykseen valmistautuminen on erittäin tärkeää. Älä kuitenkaan käy läpi puhetta sana sanalta siten, että yrittäisit opetella sen ulkoa. Ex tempore -puheen harjoittelussa paino ei ole sanojen vaan ajatusten ilmaisemisessa. Ajatuksia tulisi käydä läpi niin kauan, että ne seuraavat vaivattomasti toisiaan mielessäsi. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, mikäli puheen rakenne on johdonmukainen ja hyvin suunniteltu. Tällöin myös puhetta pidettäessä ajatukset tulevat luontevasti ja sujuvasti.

Mieti hyötyä. Vapaasti puhumisen yksi tärkeä etu on se, että kieli on kansantajuista, jolloin esitys herättää helpommin vastakaikua. Esitys on eloisampi ja siten myös kiinnostavampi.

Puhumalla tällä tavalla voit pitää katseesi mahdollisimman paljon kuulijoissa, mikä parantaa viestintää. Koska sinun ei tarvitse katsoa muistiinpanoista jokaisen virkkeen sanamuotoa, kuulijat saavat sinusta sellaisen kuvan, että tunnet aiheesi hyvin ja uskot tosissasi siihen, mitä sanot. Tällainen esitystapa on lämmin ja keskustelumainen – puhutaan sydämestä sydämeen.

Ex tempore -esitys on myös joustava. Aineisto ei ole niin lukkoon lyöty, ettei sitä voisi muokata tilanteen mukaan. Ajattelehan, että aiemmin samana päivänä, jona sinun on määrä pitää puhe, kerrotaan merkittävä uutinen, joka liittyy suoranaisesti aiheeseesi. Puheessahan voisi viitata siihen. Entä jos puheen aikana toteat, että paikalla on paljon kouluikäisiä lapsia? Olisi hienoa, jos voisit soveltaa kuvauksiasi ja muita kohtia siten, että ne auttavat heitä ymmärtämään, miten aineisto koskettaa heidän elämäänsä!

Tämä esitystapa on hyödyllinen myös siksi, että se innoittaa puhujaa itseään. Kun puhut arvostavalle, vastaanottavalle yleisölle, sytyt itsekin ja voit käsitellä jotain kohtaa laajemmin tai toistaa toisia seikkoja korostuksen vuoksi. Mikäli havaitset kuulijoiden mielenkiinnon hiipuvan, pystyt tekemään asialle jotain, sen sijaan että jatkaisit puhumista, vaikka ihmisten ajatukset olisivat aivan muualla.

Varo salakuoppia. Ex tempore -puheeseen liittyy myös salakuoppia. Yksi niistä on ajan ylittäminen. Jos puheeseen sisällyttää liikaa lisäajatuksia esityksen kuluessa, puhe saattaa venähtää pitkäksi. Tämän voi välttää merkitsemällä jäsennykseen, kuinka kauan kunkin jakson käsittely saa kestää, ja pitämällä sitten tiukasti kiinni merkityistä ajoista.

Varsinkin kokeneiden puhujien vaarana on itsevarmuus. Kun on tottunut puhumaan julkisesti, voi alkaa tuntua varsin helpolta kyhätä kokoon muutama ajatus ja puhua niistä sen mukaan, kuinka paljon aikaa on käytettävissä. Nöyryyden ja arvostuksen sitä kohtaan, että olemme mukana opetusohjelmassa, jossa Jehova itse on Suuri Opettaja, tulisi saada meidät suhtautumaan jokaiseen tehtävään rukouksen hengessä ja valmistautumaan hyvin (Jes. 30:20; Room. 12:6–8).

Monia sellaisia puhujia, jotka eivät ole tottuneet pitämään ex tempore -esityksiä, huolettaa ehkä enemmän se, että he unohtavat, mitä heidän oli tarkoitus sanoa. Älä anna tämän pelon estää sinua edistymästä tässä puhumisen taidon piirteessä. Valmistaudu hyvin ja luota Jehovan hengen apuun (Joh. 14:26).

Toisia jarruttaa se, että he ovat hyvin huolissaan sanamuodosta. On totta, ettei ex tempore -puhe ehkä ole sananvalinnaltaan ja kieliopiltaan yhtä täsmällinen kuin käsikirjoituspuhe, mutta vetoava ja keskustelumainen tyyli korvaa sen monin verroin. Ihmiset osoittavat vastakaikua parhaiten silloin, kun sanat eivät ole turhan vaikeaselkoisia eivätkä lauseet monimutkaisia. Valmistaudu hyvin, niin sanat löytyvät luontevasti, ei siksi, että muistaisit ne ulkoa, vaan siksi, että olet miettinyt riittävästi ajatuksia. Jos lisäksi puheesi on tasokasta jokapäiväisissä keskusteluissa, se on sellaista luontevasti myös lavalla.

Millaiset muistiinpanot? Ajan ja kokemuksen myötä opit ehkä tiivistämään jäsennyksen kunkin kohdan muutamaan sanaan. Voit kirjoittaa nämä kohdat sekä valitsemiesi raamatunkohtien viitteet kortille tai paperiarkille, josta ne näkee yhdellä vilkaisulla. Kenttäpalveluksessa yksinkertainen jäsennys opetellaan useimmiten ulkoa. Jos olet etsinyt aineistoa jostain aiheesta uusintakäyntiä varten, voit laittaa Raamatun väliin pienen muistilapun tai yksinkertaisesti valita jonkin jäsennyksen Raamatun liitteestä ”Raamatullisia keskustelunaiheita” tai aineistoa kirjasta Puhu perustellen käyttämällä Raamattua.

Jos sinun kuitenkin on muutaman viikon aikana hoidettava useita ohjelmia kokouksissa ja lisäksi pidettävä esitelmiä, saatat tarvita seikkaperäisempiä muistiinpanoja, joista kerrata aineistoa ennen esitystä. Ex tempore -esityksen edut jäävät tällöin kuitenkin saavuttamatta, jos nojaudut liiaksi muistiinpanojen sanamuotoon eli katsot niitä lähes joka lauseen kohdalla. Yksityiskohtaisista muistiinpanoista kannattaa merkitä muutama avainsana ja raamatunkohtaviite, jotka erottuvat helposti yhdellä silmäyksellä.

Kokeneiden puhujien tulisi tavallisesti pitää pääasiassa ex tempore -puheita, mutta joskus voi olla hyvä hyödyntää muitakin esitystapoja. Johdannossa ja lopetuksessa tarvitaan hyvää katseyhteyttä sekä painokkaita, tarkasti muotoiltuja ajatuksia, ja siksi voi olla hyvä opetella ulkoa muutama lause. Yksityiskohtaiset tiedot, numerot, lainaukset ja raamatunkohdat on sopivaa lukea, minkä voi tehdä painokkaasti.

Kun meiltä vaaditaan selitystä. Toisinaan meitä vaaditaan selittämään näkemyksiämme sellaisessa tilanteessa, ettemme pysty valmistautumaan siihen. Joku voi esimerkiksi esittää vastaväitteen kenttäpalveluksessa, tai vastaavia tilanteita saattaa syntyä sukulaisten tai työ- tai koulutovereiden parissa. Viranomaiset voivat vaatia meitä selittämään näkemyksiämme tai elämäntapaamme. Raamattu kehottaa: ”Olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä teissä olevan toivon perustetta, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” (1. Piet. 3:15.)

Pane merkille, mitä Pietari ja Johannes vastasivat juutalaiselle sanhedrinille Apostolien tekojen 4:19, 20:n mukaan. He tekivät asenteensa selväksi vain kahdella lauseella. He tekivät sen tavalla, joka sopi kuulijakunnalle, ja osoittivat, että tuon oikeusistuimen edessä oli sama kysymys kuin heidänkin edessään. Myöhemmin Stefanosta vastaan esitettiin vääriä syytöksiä ja hänet vietiin samaan tuomioistuimeen. Hänen voimakas etukäteen valmistelematon vastauksensa – impromptu-puhe – on Apostolien tekojen 7:2–53:ssa. Miten hän jäsenteli aineistonsa? Hän kertoi tapahtumat aikajärjestyksessä. Sopivassa kohdassa hän alkoi korostaa Israelin kansan kapinallista henkeä. Lopuksi hän osoitti, että sanhedrin oli ilmentänyt tuota samaa henkeä tapattaessaan Jumalan Pojan.

Kun sinua pyydetään yllättäen selittämään kantaasi, miten voisit vastata mahdollisimman hyvin? Ota mallia Nehemiasta, joka rukoili ääneti ennen kuin vastasi kuningas Artakserkseelle (Neh. 2:4). Jäsentele sitten asiat nopeasti mielessäsi. Runko voisi olla seuraavanlainen: 1) Valitse yksi tai kaksi kohtaa, jotka selitykseen olisi hyvä sisällyttää (ne voi ottaa esimerkiksi kirjasta Puhu perustellen käyttämällä Raamattua). 2) Valitse raamatunkohdat, joilla aiot tukea noita kohtia. 3) Mieti, miten aloitat tahdikkaasti, jotta kysyjä olisi halukas kuuntelemaan. Ala sitten puhua.

Meneekö muisti paineen alla lukkoon? Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Älkää huolestuko siitä, miten tai mitä teidän tulee puhua, sillä se, mitä teidän tulee puhua, annetaan teille sillä hetkellä, sillä puhumassa ette ole vain te, vaan Isänne henki puhuu teidän kauttanne.” (Matt. 10:19, 20.) Tämä ei tarkoita sitä, että saisimme ”viisauden puhumisen” ihmelahjan, jollainen oli joillakin kristityillä ensimmäisellä vuosisadalla (1. Kor. 12:8). Jos kuitenkin otamme säännöllisesti vastaan sitä opetusta, jota Jehova antaa palvelijoilleen kristillisessä seurakunnassa, pyhä henki palauttaa tiedot mieleemme, kun niitä tarvitsemme (Jes. 50:4).

Ex tempore -esitys voi epäilemättä olla hyvin tehokas. Jos harjoittelet sitä säännöllisesti saadessasi puhetehtäviä seurakunnassa, pystyt vastaamaan helpommin myös yllättävissä tilanteissa, koska voit soveltaa samaa jäsentelymallia. Tartu haasteeseen. Tämä esitystapa tehostaa kenttäpalvelustasi. Ja jos saat pitää puheita seurakunnalle, pystyt todennäköisemmin pitämään yllä kuulijoiden mielenkiinnon ja koskettamaan heidän sydäntään.