SAHRAMI

(hepr. kar·komʹ).

Tämä vain Laulujen laulussa (4:14) esiintyvä heprealainen sana liitetään tavallisesti maustesahramiin (Crocus sativus), syksyllä kukkivaan mukulakasviin, jolla on heinämäisen kapeat lehdet ja violetit kukat ja joka muistuttaa suuresti tuttua krookusta eli kevätsahramia. Vain grammaan sahramia – kukkien kuivatuista emin vartaloista ja luoteista koostuvaa tummanoranssia ainetta – tarvitaan noin 150 kukkaa. Heti kun kukat avautuvat, tai pian sen jälkeen, luotti ja vartalon yläosa poistetaan ja sitten kuivataan. Sahramia käytetään elintarvikkeiden värjäämiseen ja maustamiseen, ja ennen sitä käytettiin vielä nykyistä enemmän kankaan värjäämiseen kellansävyiseksi. Sitä hyödynnettiin myös lääkkeenä ja hajusteena.

Heprean sana ḥavats·tseʹlet, joka on käännetty mm. vastineilla ”krookus”, ”lilja”, ”ruusu” ja ”sahrami” (vrt. KR-92, KR-38, UM, Le, Yg), tarkoittaa todennäköisesti jotain mukulakasvia (Lal 2:1, Rbi8, alav.; Jes 35:1, Rbi8, alav.). Heprean kielen sanakirjan tekijän Wilhelm Geseniuksen mukaan ḥavats·tseʹlet sisältää luultavasti ’mukulaa’ merkitsevän sanajuuren, ja hänen mielestään täsmällisempi vastine tuolle alkukielen sanalle on ”syysmyrkkylilja” (Colchicum autumnale) (A Hebrew and English Lexicon of the Old Testament, saksasta käänt. E. Robinson, 1836, s. 317). Koehlerin ja Baumgartnerin laatima heprean ja aramean sanakirja (Hebräisches und aramäisches Lexikon zum Alten Testament, Leiden 1967, s. 275) yhdistää sanan ḥavats·tseʹlet akkadinkieliseen ’vartta’ tai ’kortta’ merkitsevään ilmaukseen ja määrittelee sen olevan ”affodilli”, eräs liljakasvi.