Epäonnistumiset myönnetään

The Living Church (episkopaalinen lehti) sanoi viime marraskuun 23:ntena: ”Vähän aikaa sitten julkaistiin yleiskatsaus uskonnollisista vakaumuksista eräässä kirkkomme huomatussa seurakunnassa. Oli kauhistuttavaa havaita, miten vähän eräät ihmiset tosiaan uskovat siitä seikasta huolimatta, että he nousevat otaksuttavasti toistamaan uskontunnustukset joka sunnuntaina kirkossa. Osoitettiin aivan oikein, että tämä melko masentava uskon heikkous johtuu useimmissa tapauksissa täsmällisen opetuksen puutteesta. Siitä huolimatta . . . on maallikko, joka kokee sellaisen uskontunnustuksen lukemisen aiheuttamat tunteet, mitä hän ei usko, tai joka tosiaan liittyy kirkkoon, mikä tunnustaa uskoa, mihin hän ei usko, aivan yhtä moitittava kuin pappi, joka ei opeta puhdasoppista kristillisyyttä laumalleen.”

Nykyisen uskonnon suuren osan epäonnistumisia osoitettiin vielä Englannin ja Walesin Kongregationaalisen liiton vuosikokouksessa Lontoon Westminster Chapelissä toukokuussa 1950. Puheenjohtaja Lovell Cocks, Bristolin Western Collegen rehtori, lausui: ”Voiko niin ontuva usko kuin meidän voittaa marxilaisen uskontunnustuksen rajun voiman? Voimmeko me toivoa lyövämme kommunistit ennen kuin kristityt tuntevat asiansa yhtä hyvin kuin kommunistit omansa? Kunnes näin käy, ei kommunistien tarvitse pelätä meitä.” Hän sanoi kirkoista, joissa käydään vain vähän: ”Nämä veljeskunnat ovat ruvenneet uskomaan, että valtakunnan asia merkitsee näiden rakennusten ylläpitämistä, ja kaikki muu uhrataan . . . Eiköhän ole niin, että Kristus haluaa heidän todellisuudessa myyvän rakennuksensa, vapautuvan niistä ja vuokraavan kaupan yläpuolella olevan huoneen, ylähuoneen, ja aloittavan uudelleen apostolisella tavalla.”

Ei tietoa, ei uskoa, ontuva usko, rakennusten palvonta, tosi kristillisyyden tuli sammunut – siinä on kristikunta. Sen voima on sammutettu ihmisten antamien selitysten myrkyllisillä kaasuilla, sekaantumisella politiikkaan ja yhteiskuntaan ja väärillä opeilla. Se on turruttanut tunteet tosi kristillistä uskoa ja toimintaa kohtaan. Sinun on valittava joko maailman välinpitämättömyys tai tosi kristillisyyden luja, vaikuttava voima. Kummanko valitset?