Jumalan antama lahja – muisti

KUN Jumala muodosti ihmisen ruumiin maan tomusta, niin hän pani siihen monimutkaiset elimet, mitkä oli laadittu suorittamaan nimenomaisia tehtäviä. Kaikkein mutkikkaimmalle niistä, aivoille, annettiin ihmeellinen muistamisen lahja. Ihminen voi niiden avulla varastoida tulevaa käyttöä varten sitä tietoa, mitä hänen mieleensä siirtyy.

Jumala ei rajoittanut ihmisen muistamiskykyä. Hän ei tehnyt sitä sellaisen astian kaltaiseksi, mikä voidaan täyttää, kunnes siihen ei voida panna enää mitään. Hän laati sen sen sijaan säiliöksi, mikä ei voisi täyttyä koskaan, vaan mikä saattaisi ammentaa mielin määrin kadottamatta mitään, mitä sinne on pantu.

Ihminen ei voisi olla olemassa ilman tätä muistin lahjaa. Se on ihmeellinen asia, mikä tuottaa kunniaa sen Luojalle ja on itsessään hyvä syy sanoa Jumalalle: ”Minä kiitän sinua siitä, koska minut on tehty ihmeellisesti pelkoa herättävällä tavalla.” – Ps. 139:14, Um.

Muistamiskyky vaihtelee suuresti. Samoin kuin eräillä ihmisillä on terveempi ruumis kuin toisilla, niin on muutamilla parempi muistikin. Mutta tämä ei merkitse sitä, että ihminen ei voisi parantaa muistiaan. Hän voi, jos hän yrittää. Samoin kuin ruumista voidaan kehittää ruumiinharjoituksilla, niin voidaan muistamiskykyäkin parantaa henkisillä harjoituksilla.

Harvat ihmiset ymmärtävät, miten suunnattomat kyvyt Jumala antoi ihmismielelle. Se voi muistaa paljon enemmän kuin ihmiset yleensä odottavatkaan. Kautta historian on ollut joukko ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, mitä se voi tehdä. Ottakaamme esimerkiksi Thomas Macaulay. Hän saattoi kuunnella pitkän väittelyn Englannin parlamentissa ja sitten päiviä myöhemmin toistaa sen sana sanalta. Sitten oli Richard Porson, joka saattoi muistaa Homeroksen, Ciceron, Horatiuksen ja Virgiliuksen kirjoitukset kokonaan samoin kuin Shakespearen, Miltonin ja Gibbonin teokset. Se ei ollut vähäinen saavutus.

Liettualaisella rabbiinilla Elijah Gaonilaisella oli myöskin tavaton muisti. Hän saattoi muistaa koko Raamatun sekä talmudin, midrashin ja joukon muita juutalaisia kirjoituksia. Hän muisti kaiken kaikkiaan noin kolmetuhatta teosta.

Keskiajalla eräs uskonnollinen lahko, mikä tunnettiin nimellä bogomilit, odotti jäseniensä kehittävän ja käyttävän muistiaan. Heitä vaadittiin muistamaan ulkoa suuria osia Raamatusta. Historioitsija Dragomanov väittää, että 4 000 heistä muisti ulkoa koko Raamatun ja että koko lahko oli painanut muistiinsa ainakin Kreikkalaiset Kirjoitukset.

Nämä tapaukset voivat näyttää mielikuvituksellisilta muistinnäytteiltä, ja kuitenkin ne ovat vain muutamia monista, mitkä voitaisiin mainita. Ne todistavat sen hämmästyttävän muistamisvoiman, minkä Jumala antoi ihmismielelle. Se ilmaisee hänen töittensä suuruuden. ”Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra [Jehova]! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät. Ei ole sinun vertaistasi, Herra [Jehova], jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi.” – Ps. 92:6; 86:8.

RAAMATUN KIRJOITTAJIEN MUISTI

Ne miehet, joita käytettiin Raamatun kirjoittamisessa, olivat hyvämuistisia miehiä. Kun he istuutuivat kertomaan asioita, mitkä he olivat nähneet ja kuulleet, niin he saattoivat muistaa jokaisen yksityiskohdan. Apostoli Johannes kirjoitti neljännen evankeliumin kuusikymmentä viisi vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Se sisältää siitä huolimatta yksityiskohtaisia keskusteluja. Se kertoo, mitä Jeesus sanoi seuraajilleen ja vastustajilleen, mitä hän teki ja mitä hänelle tapahtui. Siinä on runsaasti yksityiskohtia. Johannes muisti nämä asiat, koska ne tekivät eloisan vaikutuksen hänen mieleensä. Hän pystyi palauttamaan ne mieleensä tuoreina ja selvinä Jumalan hengen henkeytyksen avulla.

Niillä, jotka näkivät Kristuksen suorittamat ihmetyöt ja jotka kuulivat hänen opettavan, olisi pitänyt olla pakottava syy muistaa, mitä he näkivät ja kuulivat. He tiesivät, että hänen puhumansa sanat olivat elämän sanoja. ”Simon Pietari vastasi hänelle: ’Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.’” – Joh. 6:68, 69.

Raamatun kirjoittajat Markus ja Luukas eivät olleet niiden joukossa, jotka kuulivat Jeesuksen puhuvan. Kuitenkin ovat heidän kirjoihinsa merkitsemät tiedot täsmällinen kertomus siitä, mitä tapahtui. He pystyivät kokoamaan suuren osan siitä ihmisiltä, jotka olivat kiinnostuneita hänen opetuksistaan ja jotka olivat koettaneet muistaa ne.

Ottaen huomioon sen seikan, että monilla ihmisillä, jotka ovat eläneet Raamatun kirjoittajien jälkeen, on ollut huomattava muisti, ei pitäisi näyttää uskomattomalta, että Raamatun kirjoittajat kykenivät palauttamaan mieleen ne monet yksityiskohdat, mitkä he kirjoittivat. Muista myöskin, että heidän mieltään elvytti Jumalan elähdyttävä henki.

Tälläkin kahdennellakymmenennellä vuosisadalla on ollut ihmisiä, joilla on ollut tavaton muisti. Esimerkiksi Theodore Roosevelt saattoi lukea sivun kerran ja toistaa lähes sana sanalta, mitä hän oli lukenut. Koska hän pystyi tekemään tämän, niin eivätkö Raamatun kirjoittajat voineet tehdä samoin sen suhteen, mitä he kuulivat?

HYVÄN MUISTIN KEHITTÄMINEN

Jumalan nykyisillä palvelijoilla pitäisi olla harras halu parantaa muistiaan ja siten käyttää parhaimmin tätä Jumalan lahjaa. Jumalan Sanassa on paljon sellaista, mikä tulisi muistaa ja käyttää hänen kunniakseen ja ylistyksekseen. Siellä ovat myöskin hänen käskynsä, joita ei saa unohtaa. ”Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.” ”Niin muistakaa ja täyttäkää kaikki minun käskyni.” – Sananl. 4:5; 4. Moos. 15:40.

Kun Jumalan kansa pitää kokouksen, esimerkiksi sellaisen konventin kuin tänä kesänä New Yorkin kaupungissa, niin siellä annetaan paljon tietoja, mitkä tulisi muistaa. Niitä ei muisteta, jolleivat läsnäolevat yritä painaa niitä lähtemättömästi mieleensä. Vaikka osa tiedoista saattaakin olla jo tunnetun toistamista, niin he eivät saa antaa kiinnostuksensa herpaantua. Kiinnostus on välttämätön muistamiselle. Jumalan muistamislahja ei voi toimia tehokkaasti ilman sitä. Kiinnostuksen puute on yksi syy, miksi niin monien ihmisten on vaikea muistaa asioita. He eivät osoita kylliksi kiinnostusta ympärillään olevaan, siihen, mitä he lukevat ja kuulevat.

TARKKAAMINEN

Tarkkaamattomuus on toinen syy huonoon muistamiseen. Tavallinen ihminen ei huomaa nopeasti ja täsmällisesti asioita. Hän näkee vain osittain, koska hän ei kohdista huomiotaan siihen, mitä hän katsoo. Näin jää hänen mieleensä epäselvä vaikutelma. Kun hän yrittää muistaa näkemäänsä, niin hän saa ainoastaan hämärän kuvan. Mitä hän ei voi muistaa, se täytetään sitten mielikuvituksella. Miten hän voi odottaa muistavansa täsmällisesti sitä, mitä hän ei painanut alussa selvästi mieleensä?

Kun sinut esitellään jollekulle henkilölle, niin luotko sinä häneen ohimenevän katsahduksen ja kiinnität vähän huomiota hänen nimeensä ja ihmettelet sitten myöhemmin, miksi sinä et voi muistaa hänen kasvojaan ja nimeään? Sinä et unohda jotakuta siksi, että sinun mielesi ei pystyisi muistamaan ihmisiä, vaan pikemminkin siitä syystä, että sinä et kiinnitä huomiota häneen, kun sinut esitellään. Sinä et terästä mieltäsi haluten muistaa hänet.

Tarvitaan vain tarkkaavaisuutta ja keskittymistä esittelyn aikana. Pane merkille hänen pituutensa, ruumiinrakenteensa, kasvojen muoto, hänen silmiensä ja tukkansa väri, hänen korviensa, nenänsä, leukansa ja suunsa muodot. Huomaa kaikki arvet tai viat, joita hänellä saattaa olla. Kuuntele huolellisesti hänen nimeään. Keskity siihen. Yritä yhdistää se hänen piirteisiinsä. Käytä hänen nimeään useita kertoja keskustelun aikana. Palauta myöhemmin päivällä mieleesi hänestä saamasi kuva ja muistele hänen nimeään. Sinä voit muistaa hänet ainoastaan painamalla eloisan vaikutelman hänestä mieleesi. Tämä koskee kaikkea näkemääsi. Kun sinä katsot jotakin, niin katso jokaista yksityiskohtaa. Kohdista koko huomiosi siihen. Opeta aistisi olemaan terävän huomaavaisia.

Apostoli Paavali on esimerkki sellaisesta, joka on tarkkaavainen. Kun hän oli Ateenassa, niin hän kiinnitti huomion näkemäänsä kulkiessaan läpi kaupungin. Hän huomasi pieniä yksityiskohtia, kuten sellaisen palvonnan kohteen monien muiden kaupungissa olevien joukosta, mikä oli pyhitetty Tuntemattomalle jumalalle. ”Ateenan miehet, minä huomaan, että te näytte kaikessa olevan enemmän taipuvaisia jumalien pelkoon kuin toiset. Kun minä esimerkiksi käyskentelin ja huolellisesti tarkkailin teidän antaumuksenne kohteita, niin minä huomasin myöskin erään alttarin, johon oli kaiverrettu: ’Tuntemattomalle Jumalalle’.” – Apt. 17:22, Um.

MIELTEIDEN YHTYMÄ

Kun sinä yhdistät lukemasi ja kuulemasi asioihin, mitkä ovat jo tuttuja sinulle, tai jo tiedossasi oleviin seikkoihin, niin mieleen palauttamisen voima vahvistuu. Uusi aineisto tulee esiin helpommin tarvittaessa, koska se tunnettu seikka, mihin sinä yhdistit sen, toimii koukkuna, joka vetää sen esille.

Otaksukaamme, että sinä haluaisit muistaa Italian yleispiirteet. Sinä voisit tehdä sen helposti yhdistämällä tuon maan muodon saappaaseen. Tai jos sinä haluaisit muistaa, miten monta suoranaista Heprealaisista Kirjoituksista tehtyä lainausta voidaan löytää Kreikkalaisista Kirjoituksista, niin sinä voit yhdistää nuo 365 lainausta vuoden päivien lukumäärään.

Havainnollistaminenkin auttaa mieleen palautusta. Se merkitsee muistettavan asian liittämistä johonkin näkökuvaan. Jos esim. jollakulla henkilöllä, jolle sinut esitellään, on jotain tunnettua keittoa muistuttava nimi, niin sinä voit muodostaa mielessäsi eloisan kuvan tuosta henkilöstä pitämässä tuota nimenomaista keittoa sisältävää erittäin suurta kulhoa käsissään. Kun sinä tapaat hänet seuraavalla kerralla, niin hänen nimensä tulee mieleesi heti paikalla. Nimet voidaan yleensä havainnollistaa melko hyvin.

Kun sinun on suoritettava joitakin velvollisuuksia päivän kuluessa, niin miksi käyttäisit muistikirjaa muistuttajana? Miksi et turvaisi muistiisi? Anna sille sen tarvitsemaa harjoitusta. Muistikirja on huono korvike tälle Jumalan lahjalle. Ihmiset ovat tosiaan liian paljon taipuvaisia turvaamaan muistiinmerkintöihin ja painettuun sanaan säilyttääkseen tietoja, mitkä olisi pitänyt painaa heidän päähänsä. Tämä huono tapa ei kehitä muistamiskykyä. Sinun täytyy oppia turvaamaan muistiisi.

Muodosta mielessäsi kuvia velvollisuuksista, mitkä sinun täytyy suorittaa, tai tavaroista, mitkä haluat ostaa, ja yhdistä ne sitten jossakin talosi huoneessa oleviin tuttuihin esineisiin aloittaen yhdestä nurkasta ja käyden ympäri huoneen. Nämä tutut esineet toimivat muistettavien esineitten muistilokeroina. Käy nuo esineet läpi muutamia kertoja keskittäen ajatuksesi niihin ja pannen ne liittymään toiminnassa yhteen. Mene sitten asioillesi luottaen muistiisi ja huolehtimatta paljoista muistiinmerkinnöistä, mitkä unohdetaan joka tapauksessa useasti.

MIETTIMINEN

Eräs syy siihen, että Raamatun aikojen Jumalan palvelijoilla oli hyvä muisti, oli, että he miettivät asioita. He kertasivat ja ajattelivat mielessään sitä, mitä olivat oppineet. Raamattu mainitsee tilaisuuden, missä Iisak teki näin. ”Ja Iisak oli ulkona kävelemässä miettiäkseen kedolla illan laskeutumisen aikoihin.” (1. Moos. 24:63, Um) Hän meni ulos leiristään ollakseen yksin ja hiljaisuudessa. Hän keskittyi siellä muistiinsa varastoidun tiedon harkitsemiseen. Hän kertasi, mitä Jumala oli sanonut ja tehnyt, ja painoi sen siten syvemmälle mieleensä. Daavidkin teki näin. ”Minä olen muistellut kauan sitten olleita päiviä, minä olen miettinyt kaikkea sinun toimintaasi. Minä pysyttelin halusta kiinnostuneena sinun omien kättesi töistä.” – Ps. 143:5, Um.

Jumalan palvelijoitten pitäisi nyt noudattaa näiden uskollisten miesten esimerkkiä. Heidän pitäisi kerrata mielessään silloin tällöin sitä, mitä he oppivat Luojasta ja hänen Sanastaan. Harkitse erityisiä asioita kerraten jokaisen pienen yksityiskohdankin.

Kun olet konventissa, niin totuttaudu kertaamaan myöhemmin päivällä, mitä olet oppinut pidetyistä puheista. Yritä saada selvä vaikutelma ja luja ote niistä. Se panee ne pysymään muistissasi. Kertaaminen on keskittymisen jälkeen tärkeä. Keskittyminen panee mieleesi sen, mitä sinä haluat muistaa, ja kertaus kiinnittää sen sinne.

On yhtä tärkeätä muistaa, mitä sinä luet, kuin sekin, mitä sinä kuulet. Paras tutkimismenetelmä on käydä läpi kirjoitus lukemalla ensin vain alaotsikot tai lukujen otsikot saadaksesi yleiset ääriviivat aineistosta. Lue se sitten kohdistaen koko huomiosi siihen, mitä luet. Etsi ajatuksia ja pysähdy tavan takaa kerrataksesi ne. Kun olet lukenut aineiston läpi, niin palaa tutkimaan se huolellisesti. Kertaa se lopetettuasi painaaksesi sen mieleesi.

Vaaditaan ponnisteluja, jotta muistaisit lukemasi samoin kuin minkä tahansa muunkin, mitä varastoit mieleesi tulevaa käyttöä varten. Sinä et voi odottaa muistavasi mitään yrittämättä painaa sitä lujasti ja elävästi mieleesi. Ponnistelu saattaa olla alussa tuskallista, mutta juuri tämä ponnistelu vahvistaa muistamiskykyäsi ja auttaa lopulta paljon helpommin palauttamaan asiat mieleesi.

Jumalan antama muistamislahja on kunniaksi Hänelle, joka antoi sen meille. Se on ihme ja siunaus ja ansaitsee kaikki ponnistelut sen kehittämiseksi. Käytä sitä viisaasti, niin se palvelee sinua hyvin.