Babylonialainen uskonto johtaa väkivaltaan ja kansan tuhoon
1. Mikä ja mistä johtuva vaara lisääntyy nyt kaikissa kansoissa, ja miten me voimme pelastaa itsemme ja perheemme siltä?
VÄKIVALTA on lisääntynyt jokaisessa kansassa uhkaavaksi vaaraksi. Lisääntyvän laittomuuden katsotaan johtuvan erilaisista syistä, kuten kansallismielisyydestä, rotuylpeydestä, köyhyydestä ja työttömyydestä. Mutta mikä on tämän pahan alkujuuri, ja voidaanko ryhtyä mihinkään suojaaviin toimenpiteisiin? Jos haluamme vilpittömästi saada vastauksen näihin kysymyksiin ja rohkeutta katsoa totuutta suoraan silmiin, niin me voimme saada vastaukset. Silloin me voimme yksilöinä pelastaa itsemme ja perheemme elämän, kun meillä on tämä rohkeus tiedon ohella ja kun noudatamme sitä nopeasti.
2. Mikä muinainen rinnakkaisuus valaisee nykyisiä olosuhteita, ja ketkä profeetat esittivät sen painokkaasti?
2 Me löydämme rinnakkaisuuden niistä huonoista olosuhteista, mitkä kehittyivät huippuunsa Juudan maassa juuri tuon kansan hävityksen edellä. Jumala piti tosiaan huolen siitä, että kuvaus Juudan surkuteltavasta tilasta ja sen perussyystä kirjoitettiin muistiin esimerkkinä siitä, millaista oli oleva paljon laajemmassa mitassa nykyään. Jumala esitti asian selvästi hänen omakseen tunnustautuvalle kansalle eikä antanut sen jäädä varoituksetta, vaan paljasti sille tehokkaasti, millaiseksi kansaksi se oli tullut. Hoosea, joka ennusti sekä Israelin pohjoiselle valtakunnalle että Juudalle, sanoi rohkeasti: ”Vannotaan ja valhetellaan, murhataan, varastetaan ja rikotaan aviot, murtaudutaan taloihin, ja verityö verityötä seuraa.” Jeremia kuvaili Jerusalemia: ”Siinä on pelkkää väkivaltaa. . . . sortoa, hävitystä kuuluu sieltä, minun edessäni on aina kipu ja haavat.” Hesekiel sanoi, että maa oli täynnä väkivaltaa. – Hoos. 4:2; Jer. 6:6, 7; Hes. 8:17; 9:9.
AHDINGON PERUSSYY
3. Mikä oli perussyy Juudan ja Jerusalemin ahdinkoon ja mitkä sen vaikutukset?
3 Mikä aiheutti tämän asiaintilan? Hoosea selittää: ”Ei ole uskollisuutta [totuutta, Um], ei laupeutta eikä Jumalan tuntemusta maassa.” (Hoos. 4:1) Pohjimmaisena syynä oli siis, että kansa oli hylännyt Jumalan lain ja tuntemuksen. Mutta ei tässä kaikki, koska se oli joutunut Jumalan lain hylätessään babylonilaisen väärän uskonnon turmelevan vaikutuksen alaiseksi. Miten väärä uskonto voi aikaansaada sellaista? Millainen uskonnonharjoitus aiheuttaa moisen rappeutumisen saattaen kansan surkastumaan ja tuhon partaalle? Jos tutkimme kertomusta, saamme nähdä.
4. Mitä Jeremia ennusti, ja mistä hän varoitti?
4 Väkivalta saavutti huippunsa Jerusalemissa Juudan kuninkaan Sidkian hallitusaikana. Hänestä teki vasallinsa Babylonian, kolmannen maailmanvallan, kuningas Nebukadnessar vuonna 617 eKr. Profeetta Jeremia ennusti Juudan täydellisen autioituksen ja myös Babylonin myöhemmän kukistumisen. Mutta hän kirjoitti niille juutalaisille, jotka oli viety vankeuteen vuonna 617 eKr. ja jotka olivat Babylonissa, että heidän kansansa oli mennyt liian pitkälle tottelemattomuudessa Jumalaa kohtaan, ettei heitä palauteta kotimaahansa, ennen kuin on kulunut 70 vuoden ajanjakso, ja että heidän ei pitänyt kapinoida Babylonia vastaan. – Jer. 29:1–10; 27:1–15.
5. Missä, minä aikana ja mitä Hesekiel ennusti?
5 Mutta Babylonissakin oli eräs Jehovan profeetta. Hänen kirjoituksensa esittävät erityisesti meille kuvan, miten Juudan ahdingon perussyynä oli babylonilainen väärä uskonto. Tämä oli Hesekiel, joka alkoi ennustaa Babyloniassa vuonna 613 eKr. ja jatkoi sitä 22 vuotta. – Hes. 1:1–3; 3:15; 29:17, 18.
6. Mitkä kaksi esimerkkiä epäjumalanpalveluksesta Hesekiel näki Jerusalemin temppelissä, ja miten ne paljastettiin hänelle?
6 Kun Hesekiel vankina Babyloniassa ei ollut Jerusalemissa nähdäkseen, mitä siellä tapahtui, niin Jumala siirsi Hesekielin henkensä henkeytysvoimalla näyssä Jehovan temppeliin Jerusalemiin. Sinne hän näki asetetun sisemmällä pohjoisportilla inhottavan epäjumalan vastoin Jehova Jumalan vaatimaa yksinomaista antaumusta ja vastoin kymmenien käskyjen toista käskyä. (2. Moos. 20:4–6) Sisäpuolella oli piirretty temppelin seinään ”kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia”. Toden totta, seitsemänkymmentä Israelin vanhempaa miestä uhrasi suitsutusta näille epäjumalankuville. He luulivat, ettei Jehova nähnyt heidän siten tekevän. – Hes. 8:1, 3–12.
NIMRODIN PALVONTA
7–9. Millä nimillä Tammus esiintyy ja minkä tarujen ja palvontamenojen yhteydessä?
7 Tämä oli babylonilaista väärää uskontoa. Miten me liitämme sen Babylonin yhteyteen? Hesekiel sanoo: ”Ja hän vei minut Herran huoneen portin ovelle, joka on pohjoista kohden, ja katso: siellä istui naisia itkemässä Tammusta.” Roomalaiskatolinen Douay-käännös (engl.) sanoo tässä, Hes. 8:13, 14, tätä jumalaa ”Adonikseksi” sillä virallinen latinalainen Vulgata-käännös kutsuu häntä siksi. Kuka hän oli?
8 ”Jumala, joka oli tunnettu nimellä Adonis kreikkalaisille, on sama kuin Foinikian . . . ’Adhon, joka on sama myös hepreaksi. . . .
9 ”1) Foinikialaisen jumalan nimi, kreikkalaisten Adonis. Hän oli alkujaan sumerilainen eli babylonialainen aurinkojumala nimeltä Dumuzu, Ištarin – joka vastaa kreikkalaisten Afroditea [Venusta] – aviomies. Näiden jumalien palvonta tuotiin Syyriaan hyvin varhaisina aikoina nimien ollessa Tammus ja Astarte, ja se esiintyy kreikkalaisilla jumalaistaruna Adoniksesta ja Afroditesta, jotka samastetaan Egyptin pantheonin Osirikseksi ja Isikseksi, mikä osoittaa kuinka laajalle tämä kultti levisi. Babylonialainen jumalaistaru esittää Dumuzun eli Tammusin kauniina paimenena, minkä metsäkarju, talven vertauskuva, tappoi. Ištar murehti häntä kauan ja laskeutui alamaailmaan vapauttamaan hänet kuolon syleilystä. . . . Tätä Tammusin murehdintaa viettivät Babyloniassa naiset 4. kuun 2. päivänä, joka sai siten nimen Tammus. . . . Gebalin [Syyria] naiset menivät tavanomaisesti tähän temppeliin keskikesällä viettämään Adoniksen eli Tammusin kuolemaa, ja tämän vieton yhteydessä kehittyivät ne irstaat menot, mitkä tekivät kultin niin häpeälliseksi, että Konstantinus Suuri lakkautti sen.” – The International Standard Bible Encyclopaedia, v:n 1955 painos, 5. osa, s. 2908a.
10–12. a) Minkä merkityksen Amerikkalainen tietosanakirja esittää Dumuzulle? b) Mitä tietoja kirja ”Kaksi Babylonia” antaa Tammusista?
10 The Encyclopedia Americanan (Amerikkalaisen tietosanakirjan) (v:n 1929 painos, 26. osa, s. 238) mukaan merkitsee nimi Dumuzu sumerin kielellä ’elämän aurinko’. Mutta Hislopin The Two Babylons (Kaksi Babylonia) sanoo sivulla 245:
11 ”Nimi Tammus, jota käytettiin Nimrodista eli Osiriksesta, oli sama kuin Alorus eli ’tulen jumala’, ja se näyttää annetun hänelle suurena tulella puhdistajana. Tammus on johdettu sanoista tam ’tehdä täydelliseksi’ ja muz ’tuli’ ja merkitsee: ’täydellistävä tuli’. Zoroasterin säkeistö tarkoittaa tätä nimen merkitystä sekä Nimrodin ominaisuutta jumalien Isänä, kun siinä sanotaan: ’Kaikki oliot ovat YHDEN TULEN tulosta. ISÄ täydellisti kaikki oliot ja luovutti ne toiselle sielulle, jota kaikki ihmisten muodostamat kansat kutsuvat ensimmäiseksi.’ . . . Ja tästä johtuu epäilemättä myös kiirastulen välttämättömyys ihmissielujen ’täydellistämiseksi’ lopulta ja kaikkien niiden syntien pois puhdistamiseksi, mitkä he ovat tuoneet mukanaan näkymättömään maailmaan.”
12 Hislop lisää edelleen Tammusista sivuilla 21, 22: ”Raamatussa hänet mainitaan (Hes. 8:14) nimellä Tammus, mutta hänet tunnetaan yleisesti klassillisten kirjailijoiden keskuudessa nimellä Bacchus, so. ’Valitettuna’. Tavalliselle lukijalle ei nimi Bacchus merkitse mitään muuta kuin mässäilyä ja juopottelua, mutta nyt tiedetään hyvin, että keskellä kaikkia niitä inhottavuuksia, mitkä liittyivät hänen juominkeihinsa, niiden suureksi tarkoitukseksi selitettiin ’sielujen puhdistus’ syyllisyydestä ja synnin saastutuksesta. Tätä valitettua näyteltiin ja palvottiin pienenä lapsena äitinsä sylissä. . . .”
13. Mitä babylonilainen väärä uskonto vaikutti juutalaisten elintapaan?
13 Ei ole vaikea nähdä, miten tämä babylonilaisen väärän uskonnon leviäminen sai osakseen Jumalan epäsuosion ja vaikutti mitä rappeuttavimmin juutalaisten elintapaan. Babylon oli ollut hämmennyksen alkujuuri ja väkivallan alkulähde maan päällä vedenpaisumuksen jälkeen. (1. Moos. 10:8–12; 11:8, 9) Sen uskonto edisti kaikenlaista laittomuutta ja pahetta, demonismi, noituus, loitsut ja taikominen mukaan lukien. Se ylisti sukupuoliviettiä ja edisti luonnottomia sukupuolisia tapoja.a
RISTI VERTAUSKUVAA NIMRODIA
14, 15. Osoita, miten ristin palvonta sai alkunsa Babylonissa ja minne se levisi sieltä?
14 Babylonilaisilla oli suora risti pyhä vertauskuva. Heprealaisissa aakkosissa oli tällainen risti heidän T- (eli tav-) kirjaimensa alkumuoto, ja se oli myös heidän Tammus- eli Bacchus-jumalansa nimen alkukirjain. Ristiä palvottiin vuosisatoja ennen niin sanottua kristillistä aikaa. Arkeologi Gordon Childe huomauttaa, että tämä palvonta levisi Babylonista:
15 ”Eräs Mohenjodarosta löydetty ’sinetti’ kuvaa sarvipäistä jumalaa, jolla on kolmet kasvot ja joka istuu jalat ristissä uskonnollisessa mietiskelyssä useitten villieläinten välissä; hän on ilmeisesti Šivan, ’kolmikasvoisen’, ’petojen herran’, ’joogien ruhtinaan’, perikuva . . . Useat savitaulut kuvaavat miesjumalaa; yksi esittää jumalattaren kohdusta syöksyvää virtaa. . . . Hakaristi ja risti, jotka olivat yleisiä leimoissa ja laatoissa, olivat uskonnon tai taikuuden vertauskuvia, kuten Babyloniassa ja Eelamissa varhaisimpana esihistoriallisena aikana, mutta säilyttävät tämän luonteen myös nykyisessä Intiassa niin kuin muuallakin.”b
16, 17. a) Mikä kirjasta ”Kaksi Babylonia” otettu todistus osoittaa kristikunnan omaksuneen ristin Babylonista? b) Mikä muu todistus esitetään osoittamaan, että ristin käyttö palvonnassa on pakanallista alkuperää? c) (alaviite) Mitä Amerikkalainen tietosanakirja sanoo ristin alkuperästä?
16 Hislopin ”Kaksi Babylonia” sanoo sivuilla 199, 204, 205 rististä:
17 ”Sitä palvottiin Meksikossa pitkät ajat, ennen kuin roomalaiskatoliset lähetyssaarnaajat astuivat jalallaan sinne. Suuria kiviristejä oli pystytetty luultavasti ’sateen jumalalle’. Näin laajalti palvottu tai pyhänä tunnusmerkkinä pidetty risti oli Bacchuksen, babylonialaisen Messiaan, selvä vertauskuva, sillä hänet esitettiin päässä otsanauha, jossa oli ristejä . . . Tätä babylonialaisen jumalan vertauskuvaa kunnioitetaan tänäkin päivänä Tatarian [tataarien Aasiassa ja Euroopassa olevien asuinsijojen] laajoissa autiomaissa, joissa buddhalaisuus vallitsee, ja tapa, millä se esitetään heidän keskuudessaan, antaa erinomaisen selityksen Rooman rististä käyttämään kieleen. ’Vaikka risti’ sanoo eversti Wilford teoksessa Asiatic Researches [Tutkimuksia Aasiassa], ’ei olekaan palvonnan kohde baudhojen eli buddhalaisten keskuudessa, niin se on suosittu vertauskuva ja merkki heidän keskuudessaan. . . . [kristikunnassa] tau, ristin merkki, kiistaton Tammuksen, väärän Messiaan, tunnus pantiin kaikkialla sen sijaan [kreikkalaisen kirjaimen chi (X) sijaan, kuten sanassa Christós]. . . .’”c
18. Mitä suoranaista ja välillistä auringonpalvontaa suoritettiin rienaavasti Jehovan temppelissä?
18 Risti oli epäilemättä pyhä vertauskuva niiden luopiojuutalaisnaisten keskuudessa, jotka saastuttivat Jehovan temppelin istumalla siellä itkemässä babylonilaista Bacchusta,d Tammus-jumalaa. Nämä naiset valittivat itse asiassa mahtavan metsästäjän Nimrodin kuolemaa, hänen, joka oli Babylonin perustaja ja sai epäilemättä väkivaltaisen kuoleman, koska oli syypää ihmisiä ja eläimiä kohtaan harjoittamaansa väkivaltaa. (1. Moos. 10:8–10; 9:6) Kun nuo juutalaisnaiset palvoivat välillisesti aurinkojumalaa sillä tavalla kuin babylonilaisnaiset, niin profeetta Hesekiel näki sen sijaan miesten suorittavan suoranaista auringonpalvontaa Salomon temppelissä Jerusalemissa. – Hes. 8:16.
NIMRODIN PALVONTA SYNNYTTÄÄ VÄKIVALTAA
19, 20. a) Miten Nimrodia palvottiin Babylonissa, ja mikä vaikutus sillä oli palvojiin? b) Miten tämä babylonilainen palvonta vaikutti juutalaisiin, ja mitä Hesekiel sanoi siitä?
19 Nimrod oli väkivallan isä vedenpaisumuksen jälkeen. Hän ei tappanut ainoastaan eläimiä häikäilemättömässä teurastuksessa, vaan hän metsästi myös ihmisiä ja opetti toisia metsästämään ja surmaamaan ihmisiä. Nimrodin palvonta Tammus- eli Bacchus-jumalana sai luonnollisesti nuo ihmiset menettelemään Nimrodin tavalla, koska periaate on, että ihminen jäljittelee palvomaansa jumalaa ja omaksuu niitä hyviä tai huonoja ominaisuuksia, joita sillä jumalalla oletetaan olevan. (Room. 1:22–28; Joh. 8:44; 1. Kor. 11:1; Room. 12:2; Ef. 4:22–24; Gal. 5:22, 23) Babylonilaiset kannattivat nimrodilaista väkivaltaa myös sillä uskollaan, että elämä luolamaisessa Aralussa, heidän otaksumassaan kuolleitten asuinpaikassa, oli siedettävämpää sotilaille kuin muille ihmisille.e Ja Bacchus-jumala on tänäkin päivänä hillittömän juhlinnan vertauskuva. Ristin edustama Nimrodin palvonta ei voinut aikaansaada mitään muuta kuin väkivaltaa ja irstailua kautta maan.
20 Alentava ja moraalisesti saastainen babylonilainen palvonta, mihin juutalaiset rappeutuivat, toi mukanaan monia inhottavia sairauksia. Missä vanhurskaus ja lainkuuliaisuus olivat vallinneet, siellä tuli murhaaminen yleiseksi. (Jes. 1:15, 21; Jer. 7:9; 5. Moos. 28:58–61) Viha ja väkivalta kohdistettiin erityisesti niihin, jotka seisoivat Jehovan palvonnan ja hänen lakiensa puolella. (2. Kun. 24:3, 4; Jer. 26:8; 32:2, 3; 37:15, 16; 38:4) Näkikö Jumala tämän ja välittikö hän siitä kylliksi ryhtyäkseen toimenpiteisiin? Hän sanoi Hesekielille: ”Näitkö, ihmislapsi? Eikö ole Juudan heimolle kylliksi, että he tekevät kauhistuksia, joita täällä on tehty, koska he täyttävät maan väkivallalla ja niin aina uudelleen vihoittavat minut? Katso, kuinka he vievät viiniköynnöksen lehvää nenänsä [minun nenäni, Um] eteen!f Mutta minäkin teen, minkä teen, vihassani: en sääli enkä armahda; ja vaikka he huutavat minun korviini suurella äänellä, minä en heitä kuule.” – Hes. 8:17, 18.
TUHO TAI RAUHA RIIPPUU PALVONNASTA
21, 22. a) Mikä osoitettiin Hesekielin näyssä väärän palvonnan seuraukseksi Juudassa? b) Mitkä sen vaikutukset ovat nykyaikana?
21 Jehovan tuomion toimeenpanijat aloittivat Hesekielin näyssä surmaamalla ensiksi ne 27 auringonpalvojaa, sitten ne 70 miestä, jotka palvoivat seinillä olevia epäjumalankuvia, ja ne naiset, jotka itkivät ristillä merkittyä Tammus-jumalaa. (Hes. 8:17–9:8) Tämä oli vain ennakkonäky siitä, mikä oli kohtaava Jerusalemia ja mitä käsitellään tämän lehden myöhemmissä numeroissa. – Jer. 25:9, 15–18.
22 Tämä Juudan historian sivu osoittaa selvästi, että babylonilainen väärä uskonto oli todella syynä Juudan ahdistuksiin, kansan, jonka Jumala oli Jehova, jonka laki oli hänen lakinsa ja joka oli kokenut hänen suojelustaan ja rauhaansa, menestystä, moraalista ja ruumiillista puhtautta ollessaan kuuliainen hänelle. Se auttaa meitä näkemään, että babylonilainen väärä uskonto on maailman onnettomuuksien ja laittomuuden ja väkivallan alkusyynä. Sen huonot menettelyt Jumalan nimessä ovat vieroittaneet monet kristikunnassakin täysin uskomasta Jumalaan ja tehneet heistä sellaisten aatteitten saaliita kuin ateistinen kommunismi on, mikä vuorostaan tuo lisää väkivaltaa. Yksikään nykyinen kansa ei voi kestää enempää kuin Juudakaan, jos sen uskontojärjestelmät noudattavat babylonilaisen palvonnan menoja.
23. Minkä luotettavan ohjeen Jeesus Kristus antoi vilpittömille ihmisille, ja miten sen noudattaminen auttaa?
23 Mutta Jeesus Kristus antoi rohkaisevan ohjeen kansojen vilpittömille yksilöille sanoillaan: ”Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3) Oikean tiedon hankkiminen Jehova Jumalasta ja hänen Pojastaan ja niiden yhteydessä oleminen, jotka palvovat Jumalaa hengessä ja totuudessa, ei kehitä sekaannusta eikä kiirastulen eikä helvetintulen taikauskoista pelkoa. Se ei myöskään edistä väärää sukupuolihimoa eikä halua tehdä väkivaltaa omaisuudelle eikä lähimmäisellemme. Se estää meitä kulkemasta alaspäin sitä rappeutumisen tietä tuhoon, mitä kansat kulkevat. Se tekee meidät puhtaiksi ja tuo meille rauhan ja Jumalan suosion sekä varmuuden elämästä hänen uudessa vanhurskaassa järjestyksessään. – Joh. 4:23, 24.
[Alaviitteet]
a P. V. N. Myers, Ancient History, 1. osa, s. 72. Jastrow, Religion of Babylon and Assyria, s. 145–147, 556, 557, 560, 657, 659, 701.
b New Light on the Most Ancient East, v:n 1953 painos, s. 184, 185, IX luku nimeltä ”Intian sivistys kolmannella vuosituhannella eKr.”.
c Kohdassa ”Ristit ja ristiinnaulitunkuvat” sanoo The Encyclopedia Americana (Amerikkalainen tietosanakirja, v:n 1929 painos, 8. osa, s. 238):
Risti vertauskuvana juontaa alkujuurensa tuntemattomasta muinaisuudesta. Se tunnustettiin kaikissa maissa kautta maailman kaikkina aikoina. Ennen nykyistä aikakautta käyttivät tätä merkkiä buddhalaiset, brahmaanit ja druidit. Seymour sanoo: ”Druidit ajattelivat, että ristin pitkä haara kuvasi elämän tietä, lyhyet haarat henkimaailman kolmea olotilaa, mitkä vastaavat taivasta, kiirastulta ja helvettiä.” Muinaisilla egyptiläisillä risti oli kunnioitettu vertauskuva. Heidän ankhinsa (crux ansata eli kahvallinen risti) esitti elämää, ja pystysuora varsi muutamine suorakulmaisesti sitä leikkaavine haaroineen (Niilin risti) näyttää viitanneen jotenkin satojen hedelmällisyyteen. Heidän kiertotähtiensä viittä vertauskuvaa . . . esitettiin ympyrään tai ympyrän osaan liitettynä ristillä. Prescott sanoo, että kun ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Meksikoon, he havaitsivat hämmästyksekseen ”ristin, heidän oman uskonsa pyhän tunnuksen, kohotettuna palvonnan kohteeksi Anahuacin temppelissä.”
e The International Standard Bible Encyclopedia, v:n 1955 painos, 1. osa, s. 373.
[Kuva s. 100]
Ristejä Tammusin otsanauhassa