Vanhempien moraalinen vastuu
”Kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa”. – Ef. 6:4, Um.
1. Missä suhteissa ihmisvanhemmat eroavat huomattavasti eläinvanhemmista?
IHMISVANHEMMAT eivät kuulu samaan luokkaan eläinten kanssa, jotka imettävät pienokaisiaan, suojelevat niitä, kunnes ne voivat pitää itsestään huolen, ja sitten eroavat niistä näkemättä niitä ehkä enää koskaan ja olematta enempää huolissaan niiden tulevaisuudesta. Ihmisvanhemmat, joilla on oikea vastuuntunto, ovat ehdottomasti huolissaan lastensa nykyisestä ja tulevasta hyvinvoinnista. He pitävät yhteyttä lapsiinsa niin kauan kuin elävät ja osoittavat harrasta kiinnostusta heidän menestystään kohtaan ja syvällistä myötätuntoa, kun heille sattuu takaiskuja.
2. Miksi Jumala vaatii niin kovin paljon enemmän ihmisvanhemmilta?
2 Kaikki tämä on aivan oikein, sillä ihmisvanhempien, jotka käyttävät Jumalan antamaa suvunjatkamiskykyä, tulee muistaa, että ihminen luotiin alun perin ”Jumalan kuvaksi”. (1. Moos. 1:27) Jumala vaatii sen tähden paljon enemmän omaksi kuvakseen tehdyiltä luomuksilta kuin eläimiltä. Ihmislapsilla on syntyessään piileviä älyn, ajattelun ja arvostelun kykyjä. Heillä on kyky rakastaa, ja heillä on synnynnäinen rakkauden saamisen kaipuu, ei palvovan rakkauden vaan lujan, luotettavan, periaatteellisen rakkauden. Lapsen voimia ja kykyjä on kehitettävä, muovattava ja valmennettava sellaisella tavalla, että se tuottaa Jumalan suosion, joka on ainoa varma menestyksen tie. – Sananl. 8:35.
3. Mikä vastuu lankeaa vanhemmille ensimmäisen lapsen syntyessä?
3 Kun vanhemmat saavat ensimmäisen lapsensa, on muodostunut perhe, yksi niistä ”maan perheistä”, joiden on ennalta nähty Jumalan Aabrahamille antamassa lupauksessa tulevan siunatuiksi sen menettelytavan perusteella, minkä he omaksuvat Jumalaan ja hänen varaamaansa Siemeneen Kristukseen Jeesukseen nähden. (1. Moos. 12:1–3, Um) Siitä lähtien vanhempien tulee ottaa johto suunnittelussa, ajattelussa, työssä ja leikissä perheenä. Heidän tulee perheenä saada opetusta Jumalalta ja palvella häntä. (Joos. 24:15) Kun lapset kasvavat aikuisiksi, menevät naimisiin ja tulevat itse vanhempien asemaan, niin heidän tulee voida katsoa taakseen kiitollisina ja kunnioittavina niitä kohtaan, jotka antoivat heille alun elämässä.
VÄLTTÄKÄÄ YLEISIÄ HARHAKÄSITYKSIÄ
4. Mikseivät vanhemmat voi luottaa liikaa pienten lastensa viattomuuteen tai vilpittömyyteen?
4 Vanhemmat, jotka ovat tosi kristittyjä, eivät kuvittele tunteellisesti, että heidän omat lapsensa ovat pikku enkeleitä. Sellaisia he eivät ole. He ovat epätäydellisiä ja hyvin epäkypsiä ihmisiä, joista Raamattu, Jumalan oma sana, sanoo: ”Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.” (Sananl. 22:15) Ja tämä pitää paikkansa pikku tytöistäkin. Pienistä lapsista pitää liiankin hyvin paikkansa, että ”petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen”. (Jer. 17:9) Heitä hallitsevat pääasiassa heidän tunteensa ja lihalliset halunsa, ja he pystyvät pettämään ja narraamaan päästäkseen tarkoitustensa perille. Muuan psykiatri ilmaisi asian näin: ”Piilevästi rikollisilla lapsilla on ikäisekseen erittäin kehittynyt suostuttelu- ja huomiokyky.” Vanhemmilla on vastuu lastensa ajattelutavan muovaamisesta ja harjaannuttamisesta.
5. Mitä epäviisasta menettelyä jotkut vanhemmat noudattavat, ja miksi se on epäviisas?
5 Epäviisaat vanhemmat, joita Jehovan neuvot eivät ohjaa, ovat silmittömästi ihastuneita lapsiinsa, noudattavat heidän jokaista päähänpistoaan, lepyttelevät heitä ja antavat myöten heidän kiukuttelunsa edessä. Miten epäviisasta onkaan antaa lapselle noin varhaisella asteella sellainen käsitys, että hänen toivomustaan noudatetaan kaikessa koko hänen elämänsä ajan! Vanhemmat puolustavat joskus tätä menettelyä väittämällä, etteivät he halua antaa lapselle sellaista ajatusta, ettei häntä rakasteta. Ja niin he jättävät nuhtelematta, rankaisematta tai muuten kurittamatta häntä oikealla tavalla. Jumala, joka tietää paljon paremmin, neuvoo: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” (Sananl. 13:24) Lapset kaipaavat oikaisua ja kuria, ja jolleivät he sitä saa, he päättelevät, ettei kukaan heistä välitä.
6, 7. Minkä periaatteen monet vanhemmat jättävät huomioon ottamatta antamisen ylettömyydessä ja millaisin valitettavin seurauksin?
6 Toinen tyhmä erehdys, minkä jotkut vanhemmat tekevät, on se, että he haluavat antaa lapsilleen kaikkea, mitä heillä itsellään ei nuoruudessaan ollut, kurittoman vapauden, leikkikaluja ylettömästi, runsaasti taskurahoja jne. Pian he tulevat murhe sydämessään havaitsemaan, etteivät heidän lapsensa arvosta sen enempää koko huoneellista leikkikaluja kuin he itse yhtä vanhaa rikkinäistä nukkea. Tässä niin kuin kaikissa muissakin elämän vaiheissa pitää paikkansa periaate, ettei tyydyttävä elämä, mikään elämä, ’riipu omaisuudesta’. – Luuk. 12:15.
7 Vanhemmat päätyvät kovin usein lastensa hemmottelemiseen. He jättävät huomioon ottamatta sen käytännöllisen ohjeen, että lahjojen tulee olla sopivassa suhteessa niiden saajan käyttö- ja arvostelukykyyn. (Matt. 25:15) Raha, joka ei tule viisaaseen käyttöön, ei ole hyvä lahja. Se on sellainen lahja, joka lopulta lisää murhetta, sillä se aikaansaa vastuuttomuutta. Lapsi ajattelee: ”Siellä, mistä tämä tuli, on enemmänkin”, ja sitten jatkaa sen käyttämistä tyhmästi.
8. Mikä on paljon tärkeämpää kuin kaikki aineelliset lahjat, joita vanhemmat voisivat antaa lapsilleen?
8 Paljon arvokkaampaa lapselle kuin kalleimmatkaan aineelliset lahjat on aika, minkä rakastavat vanhemmat omistavat hänen hyvinvoinnikseen keskustelemalla, vastaamalla kysymyksiin ja valmentamalla häntä ajattelemaan oikein. Myöhemmässä elämänvaiheessa on helppo erottaa lapset, jotka ovat kärsineet vanhempiensa toveruuden puutetta, niistä, jotka ovat saaneet sen siunauksen. Jälkimmäiset osoittautuvat tasapainoisemmiksi, vähemmän lapsellisiksi ja kypsemmiksi ajatuksiltaan.
OMAKSUKAA JUMALAN OHJEET
9. Mikä valinta vanhempien täytyy alkaa tehdä lapsiinsa nähden näiden elämän varhaisasteelta lähtien?
9 Kristitty isä ja äiti, jolla on oikeaa rakkautta lastaan kohtaan, huolehtii siitä, että hänet kasvatetaan niin, että hän saisi Luojan suosion ja siunauksen eikä itsekkään maailman palkintoja. Mitä arvoa olisi hänen opettamisellaan maailmallisen menestyksen tiellä? Raamattu neuvoo nimenomaan: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.” – 1. Joh. 2:15, 16.
10. Miten Jumalan sana käskee kasvattamaan lapsia, ja mistä hänen ”arvovaltainen ohjauksensa” on löydettävissä?
10 Vanhempien, isien ja äitien, on omaksuttava Jumalan henkeyttämä ohje, jonka apostoli Paavali on välittänyt meille: ”Kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa.” (Ef. 6:4, Um) Tämä verraton neuvo löydetään pitkin matkaa Pyhän Raamatun sivuilta. Ei ole mitään muuta luotettavaa lähdettä, mistä löytäisimme sellaisen käyttäytymisen todellisen ja vanhurskaan mitan, mikä miellyttää Jehova Jumalaa.
11. Mitkä kysymykset vanhemmat voisivat tehdä itselleen hyödyksi ottaen huomioon pätevyytensä tehtävään?
11 Vanhemmat menettelevät hyvin, jos tutkivat omat edellytyksensä tähän tehtävään. Ovatko he itse päteviä opettamaan tai yrittävätkö he ainakin järjestelmällisesti tulla pätevämmiksi? Elävätkö he puhdasta, jumalista elämää Kristuksen Jeesuksen seuraajina? Arvostavatko he Jumalan palveluksen tärkeyttä istuttaakseen sen lapseensa? Tärkein osa kodin opetusohjelmassa on esimerkin antaminen. Ainoastaan määrätunneilla voidaan antaa suullista opetusta, mutta lapsi tarkastelee aina vanhempiaan ja kaavailee vaelluksensa havaintojensa mukaan.
12. Mikä jatkuva oppikurssi on välttämätön kaikille vanhemmille, mikäli he aikovat menestyä?
12 Ennen kuin vanhemmat voivat antaa hyödyllistä hengellistä opetusta, heidän täytyy itse hankkia sitä. On siksi erittäin tärkeätä suunnitella aika henkilökohtaiselle tutkimiselle, jonka tarkoituksena on, että pystyisi välittämään tiedot tehokkaasti lapsille. Valtakunnansalin säännöllisissä kokouksissa on mahdollisuus panna merkille vaihtelevia, eloisia ja kiinnostavia opetustapoja. Jos vanhemmat kehittävät kiinnostusta siihen, mitä tapahtuu maailmassa, ja sitten herättävät perheen kiinnostuksen, niin pitäisi olla mahdollista taistella lasten kaikkia itsekeskeisyystaipumuksia vastaan.
TÄRKEÄT SYYT VANHEMPIEN TOIMIA
13. Mitä tärkeitä syitä on vanhempien ryhtyä viivyttelemättä perheen valmennusohjelmaan?
13 On tärkeitä syitä, joiden tähden jumalisten vanhempien ei tule enää viivytellä perheen valmennusohjelman käyntiin panoa. Arviolta 90 prosenttia lapsista lukee nykyään säännöllisesti sarjakuvalehtiä, joissa heidän vastaanottavaiselle mielelleen ei tarjota huvitusta vaan kauhua ja väkivaltaa. Lapset viettävät myös useampia tunteja kuin vanhemmat television katselemisessa ja oppivat havainnollisesti aikuisten maailman itsekkyyttä, uskottomuutta ja turmelusta. Seksuaalisuutta kuvataan usein vastenmielisissä ilmenemismuodoissaan ja varsinkin äitelän tunteellisesti.
14, 15. Miksi nuorten täytyy saada riittävää valmennusta jo hyvin varhaisessa iässä?
14 Kun tulee aika lasten mennä kouluun ja viettää useita tunteja poissa jumalisesta kodista, niin ovatko he riittävästi suojattuja maailmallisten ajatusten turmelukselta? Heidän pitää olla, sillä tämä maailma tarjoaa mitä turmeltuneimman kuvan. Sukupuoliasiat, tupakointi ja huumausaineet ovat jo yleisiä keskustelunaiheita koululasten keskuudessa. Vielä yleisempiä ne ovat oppikouluasteella. Tilastojen mukaan puolet naimisiin menevistä tytöistä ei ole enää neitsyitä, eivätkä nuoret miehet näytä välittävän, naivatko he neitsyen vai eivät. Monissa oppikouluissa pidetään poikaa tai tyttöä, joka hylkää kutsun seksuaalisiin seikkailuihin, takapajuisena seuraelämässä.
15 Aiheettomat rikokset, sadistiset julmuudet ja uhmaava käytös ovat nousevan sukupolven tunnus, ja hemmottelevat vanhemmat katselevat avuttomina sivusta tajuamatta, että he itse ovat suureksi osaksi syypäitä tällaiseen asiainkehitykseen. Henkistä tasapainottomuutta ja itsemurhayrityksiä esiintyy nuorten keskuudessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eräs kirjailija ilmaisi sen sanoen, että ihmiset eivät nykyään ”näytä kykenevän hillitsemään levottomuuttaan ja sietämään pettymyksiä niin hyvin kuin silloin, kun lapset kasvatettiin ankarampien käyttäytymissääntöjen mukaan”.
16. Mikä on ilmeinen syy siihen sukupuoliseen vallankumoukseen, mikä on nyt kääntänyt ihmisyhteiskunnan ylösalaisin?
16 Ihmiset sanovat olevansa hämmästyneitä keskuudessamme nykyään sukupuoliasioissa tapahtuvan vallankumouksen johdosta, jonka tunnuksena on, että aviomiehet ja -vaimot suvaitsevat yhä enemmän uskottomuutta puolisoissaan ja elävät päältäpäin katsoen säädyllistä elämää, ikään kuin olisivat maailman parhaita puolisoja, mutta salavihkaa ja toisinaan jopa puolison sanattomalla suostumuksellakin solmivat avioliiton ulkopuolisia suhteita. Tällaisen hämmennyksen lähteessä ei ole mitään salaperäistä. Nämä avionrikkojat tuomitsevat vain omat vanhempansa siitä, että he eivät ole antaneet heille pohjatietoja puhtautta ja rehellisyyttä koskevasta Raamatun opetuksesta.
17. Miten yhteiskunnan uudistajat ja papit suhtautuvat nyt yhteiskunnan nielevään moraalittomuuden suureen hyökyaaltoon?
17 Nykyiset yhteiskunnan uudistajat, papit mukaan luettuina, puoltavat aviorikoksen, haureuden, homoseksuaalisuuden ja muiden sukupuolisten luonnottomuuksien laillistamista. He itse asiassa antavat käsiensä vaipua avuttomina nykyisen moraalittomuuden hyökyaallon vyöryessä ylitse. Koska he ovat menettäneet uskonsa Jumalan sanaan, jos heillä on koskaan sitä ollutkaan, niin he ovat valmiit hyväksymään taistelematta velton menetelmätavan: jollet voi voittaa heitä, liity heihin. He säilyttävät silti jumalisen moraalin ulkokuoren, mutta heillä ei ole jumalisuuden voimaa moraalittomien olosuhteiden puhdistamiseksi. – 2. Tim. 3:5.
18. Missä määrin vanhemmat ovat vastuussa nykyisestä rikollisten ennätysmäisestä sadosta?
18 Pane merkille erään amerikkalaisen professorin raportista, jonka laatiminen vei kymmenisen vuotta, seuraavat lausunnot vanhempien vastuusta nykyisten rikollisten suhteen: ”On runsastuloisia äitejä, jotka laiminlyövät lapsensa yhtä suuressa määrin kuin vuokra-asuntojen äiditkin, ja on isiä, jotka yhtä hyvin voisivat olla olematta kotona ottaen huomioon ajan, minkä he viettävät lastensa kanssa. . . . Viisikymmentä prosenttia tutkituista rikollisista alkaa ilmaista selviä merkkejä sopeutumattomuudesta ja huonosta käytöksestä 8-vuotiaina tai aikaisemmin. . . . Toisen maailmansodan aikaiset lapset on jätetty yhä enemmän yksin ja he elävät niin kuin haluavat. Sekä kotona että kodin ulkopuolella suuntauksena on ollut jatkuvasti suurempi vapaus, ts. käyttäytymiselle asetetaan vähemmän rajoituksia.”
19. Huomaavatko nuoret itse nykyisen moraalin luhistumisen syyn?
19 Ehkä tämän laittomuuden kauden surullisimpia piirteitä on se, että monet teini-ikäiset pystyvät arvioimaan asian ja erehtymättömästi osoittamaan syylliset. Eräs amerikkalainen aikakauslehti (This Week) suoritti vähän aikaa sitten mielipidetutkimuksen teini-ikäisten keskuudessa, ja seuraavassa on muutamia havainnoista: ”Tärkeä seikka, jonka havaitsemme, on, että teini-ikäiset arvostavat kuria. He odottavat vanhemmiltaan ohjausta – ja lujaa ohjausta. Tutkimuksessamme esitti hämmästyttävä määrä, 86 prosenttia, teini-ikäisistä mielipiteekseen, että nuorisorikollisuuden pääsyy on oikean esimerkin, kurin ja johdon puute kotona.” – Vital Speeches, 15.6.1965, s. 526.
20. Mikä ennen kaikkea muuta leimaa tämän ajan kiireellisen tärkeäksi vanhemmille ja lapsille?
20 Kaikista todisteista päättäen tämä asiainjärjestelmä kiiruhtaa lopulliseen oikeuden Jumalan kohtaamiseen Harmagedonissa. Vanhemmat ja lapset, jotka eivät saa ’merkkiä otsaansa’, ts. Jumalan moraalimittapuun oikeaa arvostusta, tulevat kärsimään rangaistuksen. Vanhempia pidetään vastuullisina lapsistaan, ja lapset kärsivät vanhempiensa laiminlyönneistä. Profeetta kuuli ohjeet, jotka annettiin enkeliteloittajille: ”Älkää armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot, . . . Minä annan heidän vaelluksensa tulla heidän oman päänsä päälle.” – Hes. 9:4–6, 10.
VASTUUN TÄYTTÄMINEN
21, 22. Miten vanhempien tulee käyttäytyä ja miksi?
21 Ottaen huomioon nämä tärkeät syyt vanhempien on tutkittava, miten he ohjaavat omaa huonekuntaansa. (1. Tim. 3:4) Näkevätkö ja kuulevatko lapset heidän riitelevän ja moittivan toisiaan? Huutavatko vanhemmat lapsille, ja rankaisevatko he huonolla tuulella ollessaan heitä kohtuuttomasti? Voivatko lapset todenmukaisesti syyttää, että vanhemmat kiihottavat heitä ja ovat omavaltaisia? (Ef. 6:4) Antavatko vanhemmat lapsilleen oivallisen esimerkin olemalla siistejä, puhtaita, rehellisiä joka tavalla ja moraalisesti moitteettomia? Voi olla mitä hyödyllisintä tutkia itseään puolueettomasti tämän suhteen.
22 Silloin tällöin on hyödyllistä isän ja äidin keskustella keskenään yhteisvastuustaan, jotta lapset voisivat aina nähdä heidän yksimielisyytensä perheen johtamisasioissa. Muuten lapset voivat käyttää hyväkseen heidän erimielisyyksiään ja saada toisen vanhemmista toista vastaan. Lapset havaitsevat herkästi, onko vanhempien yksimielisyys aito vai vain pintakiiltoa, ja käyttävät nopeasti tilannetta edukseen.
23. Mihin erinomaiseen esimerkkiin perheitten isien tulee katsoa sitä seuraten?
23 Isä on kunkin huonekunnan oikea pää. Jos hän on kristitty, hänen tulee pitää Kristusta Jeesusta aviomiehenasemansa ja hellän isyytensä esimerkkinä. (Ef. 5:23) Jeesus sai epäilemättä koko seuraajiensa perheen arvonannon. Miksi? Koska hänen suhtautumisensa ja käytöksensä perustuivat periaatteelliseen rakkauteen. Hän antoi heille aikaansa, valmensi heitä, nuhteli heitä ja rohkaisi heitä kiittämällä usein.
24. Mikä on äidin osa perheen arvovallan yhteydessä?
24 Äidin tulee olla perhepiirissä isän aseman paras tukija ja kunnioittaja, olkoonpa isä kristitty tai ei. Samoin kuin täydellinen Eeva annettiin sopivaksi avuksi Aadamille, on vaimon oikea osa huonekunnassa se, että hän edistää eikä estä miehensä vastuuvelvollisuuksien täyttämistä. Äiti, joka osoittaa aitoa kunnioitusta miestään kohtaan, auttaa todellisuudessa lapsiaan arvostamaan, kuinka tärkeätä on mukautua Jumalan järjestelyihin kaikessa. – Ef. 5:33.
25, 26. Mitä moraaliohjeita lapsille täytyy perusteellisesti opettaa kotona? Mikä auttaa?
25 Raamattu ja sen periaatteet tulee tunnustaa kristityn kodin perustuslaiksi. Sitä, mitä Jumalan sana sanoo mistä asiasta hyvänsä, tulee pitää lopullisena ja kaikkia jäseniä, niin vanhempia kuin lapsiakin, sitovana. Lapsille on opetettava esimerkiksi, että ”kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät”, ovat inhottavia Jumalalle. (Ilm. 22:15) Varkaus tulee myös nähdä kaikissa ilmenemismuodoissaan Jumalan moraalimittapuun rikkomisena. (Ef. 4:28) Lapsia tulee varhaisiästä lähtien auttaa ymmärtämään, että onni ja rauha voidaan säilyttää vain menettelemällä suoraan, rehellisesti ja oikeudenmukaisesti kodissa ja sen ulkopuolella. Lunttaaminen koulussa ja rehellisen työn epääminen korvaukseksi maallisesta palkasta tulee paljastaa siksi, mitä ne ovat: valehteluksi ja varkaudeksi.
26 Niin pian kuin mahdollista nuorille tulee jotenkin selittää, mitä sisältyy apostolin kehotukseen: ”Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” (Hepr. 13:4) Aiheen asianmukaisen hienovaraisuuden takia vanhempien on varottava asiattoman pidättyväisyyden ja karkean suoruuden äärimmäisyyksiä. Herätkää!-lehden kirjoitukset numeroissa 8. ja 22.9.1965 tarjoavat avuksi ehdotuksia isille ja äideille, jotka haluavat antaa lapsilleen tärkeää tietoa Jumalan varaamasta sukupuolielämästä.
ROHKAISUA VASTUULLISILLE VANHEMMILLE
27. Mitä apukeinoja vanhempien tulee käyttää hyväkseen ryhtyessään näihin velvollisuuksiin, joihin he usein tuntevat olevansa epäpäteviä?
27 Vanhemmat tuntevat tosin usein olevansa varsin kykenemättömiä kasvattamaan lapsiaan menestyksellisesti. Mutta miksi he eivät käyttäisi hyväkseen Jumalan varaamia apukeinoja, sen sijaan että pettyisivät ja lakkaisivat yrittämästä? Onhan esimerkiksi kristittyjen todistajien seurakunta, sellaisten jumalisten ystävien seura, jotka suovat mielellään apua. Seurakunnan kokoontumiset tutkimaan Raamattua tarjoavat oivallisia tilaisuuksia perheellesi päästä sellaisten perheitten yhteyteen, jotka haluavat palvoa Jumalaa hengessä ja totuudessa. Muista, että nämä kokoukset on suunniteltu niin, että niissä olevat ’valvoisivat toinen toistaan rohkaisuksi rakkauteen ja hyviin tekoihin’. (Hepr. 10:24, 25) Mutta vanhempien täytyy viedä – ei lähettää – lapsensa kokouksiin täysimmän hyödyn saamiseksi.
28. Mihin päämäärään vanhemmat voivat ohjata lapsiaan ja millaista muinaisten vanhempien suurta tyydytystä kokien?
28 Vanhemmat, jotka aina pitävät lastensa nähtävänä sen erinomaisen päämäärän, että he antautuvat kokonaan Jehova Jumalalle hänen palvelukseensa, ovat totisesti siunattuja. Elkanan ja Hannan on täytynyt iloita nähdessään poikansa Samuelin kasvavan ja nauttivan ihmeellisiä etuja palvelijana Jumalan pyhässä teltassa sekä Israelin tuomarina. (1. Sam. 1:11) Maanoahin ja hänen vaimonsa on täytynyt riemuita kuullessaan poikansa Simsonin suorittavan mahtavia urotekoja Jumalan hengen avulla. (Tuom. 13:5, 12) Sakariaan ja Elisabetin on täytynyt saada suurta tyydytystä poikansa Johanneksen itsensä kieltävästä vaelluksesta; sanoihan Herra Jeesus itse myöhemmin hänestä: ”Ei ole vaimosta syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja.” – Matt. 11:11.
29. Mikä tärkeä askel mielessä lapsia tulee valmentaa, ja mikä moraalinen vastuu vanhemmilla on sen yhteydessä?
29 Kristittyjen vanhempien lapset, jotka on oikein kasvatettu, tarjoutuvat lopulta halusta antaumuksessa Jehovalle. Mutta ennen kuin vanhemmat sallivat lapsen mennä vesikasteelle, heidän tulee olla vakuuttuneita siitä, että hän tietää tarkalleen, mikä on kysymyksessä. Kastetuksi tuleminen ei tee hänestä saarnaamistyön tekijää, jollei hän jo ole sellainen. Kaste ei välttämättä lisää hänen vastuuntuntoaan. Hänellä tulee olla ennen kastetta riittävästi kokemusta Raamatun tutkimisesta ja sen kertomisesta toisille, mitä hän on oppinut, jotta hän ymmärtäisi näiden olevan hänen tosi Jumalan palvontaansa kuuluvia piirteitä.
30. Millä tavalla rentoutumisajat tulee käyttää?
30 Eräs perhe-elämän tärkeä piirre on sellaisten suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, joista kukin perheenjäsen voi nauttia ja saada tyydytystä rentoutumiseen varattuina hetkinä. Se voi merkitä menemistä yhdessä johonkin laadultaan puhtaaseen, rakentavaan huvitilaisuuteen, retkelle, käymään jossain uudessa paikassa, kunnostamaan laiminlyötyä puutarhaa tms. Kun vanhemmat suunnittelevat innostuneina, niin koko perhe voidaan säilyttää turvallisessa ja terveellisessä ykseydessä, varjeltuneena ulkopuoliselta seuralta, joka voisi jäytää uskoa Jumalaan ja hänen oikean mittapuunsa noudattamista.
31, 32. Millaista tyydytystä voivat jumaliset vanhemmat nyt saada, ja mitä tulevia palkintoja he voivat luottavaisesti odottaa?
31 Näiden Jumalaa pelkäävillä vanhemmilla olevien vastuutehtävien menestyksellisessä täyttämisessä on tosiaan paljon tekemistä. Se on suunnaton tehtävä. Mutta sitten saadaankin pitkin matkaa monia iloja ja tyydytyksen hetkiä, kun näette lastenne kehittyvän erinomaisiksi, rehdeiksi, Jumalaa kunnioittaviksi miehiksi ja naisiksi. Ja miten ilahduttavaa onkaan vanhempien tietää, että he ovat todella auttaneet lapsiaan mukautumaan siihen käskyyn, johon liittyy lupaus: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”! Maailman vanhemmat tekevät usein lapsilleen hyvin vaikeaksi kunnioittaa heitä Jumalan vaatimuksen mukaisesti. Mutta kristityillä vanhemmilla on ilo tietää tehneensä, mikä oli inhimillisesti mahdollista, ja Jehovan avulla varmistaneensa lapsilleen mahdollisuuden ’kauan elää maan päällä’ – tosiaan niin pitkän ajan, että se saattaa hyvinkin ulottua Harmagedonin takaiseen uuteen järjestykseen. – Ef. 6:2, 3.
32 Kuinka tyydytystä tuottavaa onkaan, kun tiedätte totelleenne Jumalan käskyä: ”Totuta poikanen tiensä suuntaan”, tien, joka sivuuttaa turmeltuneen ja moraalittoman asiainjärjestelmän ja hylkää sen petolliset palkinnot ja kuoleman tuottavat tavoitteet! Miten antoisaa on havaita, kuinka Jehova siunaa ponnistelunne, kun lapsenne kasvaa suureksi eikä käänny koskaan siltä tieltä, joka johtaa elämään ja rauhaan hänen Luojansa kanssa! (Sananl. 22:6) Jumalan ohjauksen hyväksyminen vastuussasi isänä tai äitinä on varmistanut kaikkien lasten tärkeän tarpeen, heidän rakkauden, ohjauksen ja turvallisuudentunteen tarpeensa. Totisesti ”Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. . . . niiden noudattamisesta on suuri palkka”. – Ps. 19:10, 12.