Lukijain kysymyksiä
● Miksi Jehova saattoi sanoa, kuten 5. Mooseksen kirjan 32:39 kertoo: ”Eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani”, vaikka Johanneksen 1:1 mainitsee, että ”Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala”?
Kun näitä raamatunkohtia tarkastellaan oikeassa yhteydessään, ne eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään. Niissä käsitellään kokonaan eri asioita.
5. Mooseksen kirjan 32:39:ssä osoitetaan, että kansojen väärillä jumalilla ei ole osuutta Jehovan rinnalla hänen pelastustöissään. Ne ovat kykenemättömiä vapauttamaan palvojiaan tuhosta. Tämä käy ilmi kahdesta edeltävästä jakeesta, joissa sanotaan: ”’Missä ovat nyt niiden jumalat, missä kallio, johon he turvasivat, missä ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin?’ Nouskoot ne auttamaan teitä, olkoot ne teidän suojananne.”
Tämän laulun muut kohdat osoittavat samaten, että väärillä jumalilla ei ollut osuutta Jehovan pelastusvoiman ilmauksiin. Jae 12 viittaa Israelin kansaan, jota sen esi-isä Jaakob edusti, ja sanoo: ”Herra [Jehova, UM] yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.” Israelilaisten keskuudessa kehittyi kuitenkin luopumus, kuten jakeet 16, 17 ja 21 osoittavat: ”He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa. He uhrasivat riivaajille, epäjumalille, jumalille, joita he eivät tunteneet, uusille, äsken tulleille, joista teidän isänne eivät tienneet. He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole.”
Tätä taustaa vasten voimme ymmärtää, että yhtään sellaista väärää jumalaa ei ollut ’Jehovan rinnalla’ missään, mitä hän teki. Hän yksin on tosi Jumala, kun taas väärät jumalat ovat epätodellisia, olemattomia ja voimattomia auttamaan palvojiaan onnettomuuden aikana.
Maininta, että Sana ”oli jumala”, ei ole kuitenkaan ristiriidassa 5. Mooseksen kirjan 32:39:n lausunnon kanssa. Miksi ei? Koska ”Sana” ei vastusta Jehovaa eikä ole hänen kilpailijansa, kuten väärät jumalat. Lisäksi lauseessa, joka on käännetty: ”Sana oli jumala”, sana ”jumala” on predikatiivinen substantiivi, joka kuvailee ”Sanaa”. Huomattava tutkija Westcott, kuuluisan Westcottin ja Hortin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kreikankielisen tekstin toinen valmistaja, sanoo: ”Se kuvailee Sanan luontoa eikä ilmaise Hänen Persoonaansa.” Sen kuvailevan luonteen tähden, joka ”jumalaksi” käännetyllä predikatiivisella substantiivilla on alkuperäisessä kreikan kielessä, Amerikkalainen käännös (An American Translation) kääntää Johanneksen 1:1:n: ”Sana oli jumalallinen.”a Uuden maailman käännös säilyttää kuitenkin predikatiivina olevan substantiivin ja osoittaa määräävän artikkelin pois jättämisen merkityksen käyttämällä ”jumala”-sanassa pientä alkukirjainta.
Koska ”Sana” oli Jumalan Esikoispoika, häntä saatettiin hyvin kuvailla ”jumalaksi” eli mahtavaksi, samoin kuin Jumalan muitakin enkelipoikia kutsutaan Psalmissa 8:6 (”lähes jumal’olennon” = ”vähän alhaisemmaksi jumalankaltaisia”, UM; vrt. Hepr. 2:6–8). Mutta ei Esikoispoika eivätkä muut Jumalan uskolliset enkelipojat vastusta Luojaansa tai yritä olla hänen vertaisiaan tai korvata häntä, kuten on väärien jumalien laita. He kaikki tunnustavat, että on oikein kohdistaa palvonta yksin Jehova Jumalaan. – Fil. 2:5, 6; Ilm. 19:10.
[Alaviitteet]
a ”Kääntäjän Uudessa testamentissa” (The Translator’s New Testament, 1973) on Johanneksen 1:1:tä koskeva huomautus: ”Tässä kohdassa ei ole artikkelia, ja on vaikeata uskoa, ettei pois jättäminen ole merkityksellinen. Todellisuudessa se antaa jälkimmäiselle sanalle Theos (Jumala) adjektiivisen ominaisuuden, niin että lause merkitsee: ’Sana oli jumalallinen.’”