Onko nimilappu joskus pettänyt sinut?
OLETKO joskus ostanut jonkin tuotteen, jossa on ollut houkutteleva etiketti, ja havainnut myöhemmin, ettei tuote vastannutkaan nimilapussa esitettyjä väitteitä? Olit tietenkin hyvin pettynyt. Päätit ehkä olla koskaan enää ostamatta tuota tuotetta. Miljoonat ihmiset ovat nykyään läpikäyneet samanlaisen kokemuksen uskonnon suhteen. Aluksi heitä viehätti nimilappu ”Kristitty”, mutta sitten he alkoivat tuntea vastenmielisyyttä näkemänsä ja kokemansa vuoksi.
Tilastojen mukaan lähes neljänneksen maailman väestöstä arvellaan olevan kristittyjä. Amerikan mantereilla ja Euroopassa heidän osuutensa on jopa suurempi. Mutta antavatko tilastot oikean kuvan? Miten on sinun laitasi? Onko sinut kastettu johonkin kristilliseen uskontoon? Jos on, niin pidätkö itseäsi kristittynä? Vai onko se pelkkä nimilappu?
Tarkastelkaamme asian valaisemiseksi paria esimerkkiä: Espanjaa, joka on katolinen maa, ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, joka on protestanttinen maa. Erään tietosanakirjan mukaan Espanjan uskontokuntiin kuului 1960-luvun puolivälissä jäseniä seuraavasti: roomalaiskatolilaisia oli 31 200 000, protestantteja 43 000 ja juutalaisia 5 000. Teoriassa siis 99,85 prosenttia espanjalaisista on kristittyjä. Mutta kuten useimmissa maissa, myös Espanjassa on ateisteja, agnostikkoja sekä syrjään jääneitä katolilaisia ja protestantteja. Varmastikaan eivät kaikki nuo 99,85 prosenttia espanjalaisista käy kirkossa joka viikko, eivätkä edes joka vuosi!
Sama ilmiö esiintyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tosin vielä selvemmin. Edellä mainittu tietosanakirja tilastoi väestön uskontokuntien mukaan seuraavasti: anglikaaninen kirkko, 27 500 000; roomalaiskatolinen kirkko, 6 000 000. Lisäksi tilastossa esitetään joitakin lukuja muiden pääuskontojen jäsenmääristä. Kuinka monet noista 27 500 000:sta ovat todella kirkossa käyviä anglikaaneja? Virallisten läsnäolijamäärien mukaan hyvin harvat. Vajaat 10 prosenttia käy kirkossa pääsiäisenä, jolloin osanottajamäärä on tavallisesti korkea.
Mitä tämä siis osoittaa? Sen, että kirkon nimilappu ja tuote eivät useinkaan vastaa toisiaan. On eri asia tunnustaa olevansa anglikaani tai katolilainen kuin olla noiden uskontokuntien toimiva jäsen. Samalla tavoin on aivan eri asia pelkästään tunnustautua kristityksi kuin todella olla kristitty eli Kristuksen kaltainen ihminen.
’Mikä kristitty sitten oikeastaan on?’ saatat kysyä. Siitä on monia erilaisia käsityksiä, mutta katsohan onko sinun käsityksesi samanlainen kuin jokin seuraavista suosituista näkemyksistä:
Jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen.
Jokainen, joka on kastettu johonkin kristilliseen kirkkoon.
Henkilö, joka kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon ja käy siellä.
Jokainen, joka ei vahingoita lähimmäistään ja auttaa aina kun voi.
Ihminen, joka elää Raamatun mukaisesti.
Vain ne, jotka ovat ”uudestisyntyneitä”.
Vain ne, jotka uskovat paaviin.
Toisistaan poikkeavia mielipiteitä on todellakin niin paljon, että uskonnollinen kirjailija ja yliopiston lehtori Ninian Smart kirjoitti sen johdosta: ”Kristillisyys on salaperäisin kaikista suurista uskonnoista. – – Se ulottuu Idän kreikkalaiskatolisuudesta roomalaiskatolisuuden kautta lukuisiin protestanttisiin kirkkoihin ja lahkoihin. – – Se voi hyväksyä sodan ja rauhanliikkeen, luostarit ja maallisen suhtautumisen asioihin, ankaran arvojärjestyksen ja demokratian, saarnaamisen ja rituaalit, filosofit ja ne, jotka eivät hyväksy filosofiaa.”
Mutta pitääkö tämä todella paikkansa? Voiko aito kristillisyys hyväksyä sodan, maallisen suhtautumistavan asioihin ja ne monet muut ristiriitaiset toiminnat, joita kristikunnassa on suvaittu viime vuosikymmeninä? Mitä aito kristillisyys on? Onko nykyinen kristillisyys aitoa?