Mistä ne juontavat alkunsa?

VAIKKA maailman eri uskonnot ovat kovin erilaisia, niissä on joitakin yleisiä yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi Etelä-Amerikan voodoouskontoihin, Afrikan heimouskontoihin, itämaiden suuriin uskontoihin ja Australian alkuasukasten uskontoihin – itse asiassa melkein kaikkiin uskontoihin – liittyy käsitys, että ihmisessä on henkinen osa, joka jää eloon liharuumiin kuoltua. Useimpiin uskontoihin liittyy myös käsityksiä siitä, että on olemassa näkymättömiä henkiä, jotka voivat tehdä ihmisille hyvää tai pahaa.

Olet saattanut myös panna merkille, että uskonnollisten kuvien käyttö on hyvin yleistä. Monissa uskonnoissa harjoitetaan myös ennustamista tai astrologiaa. Ja yllättävän monissa uskonnoissa kautta historian on ollut jumalien kolminaisuuksia, jotka muistuttavat kristikunnan kolmiyhteistä Jumalaa.

Onko sinun mielestäsi mahdollista, että kaikki nämä uskonnot ovat omaksuneet toisistaan riippumatta tällaisia samanlaisia piirteitä? Vai onko todennäköisempää, että ne ovat jostain syystä omaksuneet yhteisestä lähteestä peräisin olevia käsityksiä? Tämä on varmastikin järkevämpi vaihtoehto. Mutta mikä tuo yhteinen lähde on?

Jotta voisimme vastata tähän, meidän täytyy käsitellä sitä, mistä uskonto on saanut alkunsa. Tämä on asia, josta historiantutkijat eivät ole täysin perillä. The World Book Encyclopedia sanoo: ”Jotkut tutkijat ovat kehittäneet teorioita siitä, miten uskonto on saanut alkunsa esihistoriallisena aikana. Yksikään teoria ei ole saanut kaikkien tutkijoiden hyväksymystä.” On kuitenkin olemassa luotettava lähde, joka kertoo, mistä uskonto on saanut alkunsa. Tämä lähde on Raamattu.

Mistä uskonto sai alkunsa

Kuten tiedämme, Raamattu on kirja, jota ennen yleisesti kunnioitettiin. Ikävä kyllä nykyään sitä lukevat yhä harvemmat ihmiset. Mutta me emme voi käsitellä uskontoa tyydyttävästi, ellemme viittaa Raamattuun, koska sillä on ollut ihmisiin suurempi uskonnollinen vaikutus kuin millään muulla kirjalla.

Myös yksistään sillä, miten Raamattu selittää uskonnon saaneen alkunsa, on painoa, sillä sen ovat kirjoittaneet muistiin miehet, jotka elivät paljon lähempänä tositapahtumia kuin me. Harkitkaamme sitä mitä Raamattu sanoo ja verratkaamme havaintojamme joihinkin nykyajan tutkijoiden teorioihin.

Raamattu kertoo ihmisen uskoneen alun perin vain yhteen Jumalaan. Tämä ei ollut hänen omaa keksintöään. Jumalan kerrotaan jo aivan alussa ilmaisseen ihmiselle olevansa suuri elämän Lähde. Hän tarjosi apua ja ohjausta, jotta ihminen voisi menestyä elämässä. (1. Mooseksen kirja 1:26–2:25) Alussa oli siis vain yksi uskonto. Mutta miten nykyinen sekava tilanne sitten syntyi?

Raamatun mukaan se juontaa juurensa kapinasta, joka syttyi tuota alkuperäistä Lähdettä vastaan. Yli 3 000 vuotta vanhassa asiakirjassa sanotaan Nimrod-nimisen miehen aloittaneen tämän kapinan. Nimrod alkoi rakentaa kaupunkeja Mesopotamiana tunnetulle muinaiselle alueelle. Nykyään tuo alue kuuluu Irakiin. Hän rakensi muiden muassa Baabelin, Erekin, Akkadin ja Kalnen kaupungit. – 1. Mooseksen kirja 10:10–12.

Tri Robert M. Adams, joka kirjoittaa Scientific American -aikakauslehdessä, sanoi kaupunkien rakentamista ”ihmiskulttuurin toiseksi suureksi ’vallankumoukseksi’”. Koska Nimrodin rakentamat kaupungit ovat ensimmäisiä, jotka mainitaan Raamatussa, voimme ymmärtää, miten suuri vaikutus tällä miehellä on täytynyt olla.

Raamattu kertoo, että Baabelissa (eli Babylonissa), josta tuli lopulta suurin näistä muinaisista kaupungeista, yritettiin tehdä tyhjäksi se Jumalan nimenomainen tahto, että ihmiskunnan tulisi levitä kaikkialle maan päälle ja asuttaa se. Ihmiset sanoivat: ”Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” (1. Mooseksen kirja 11:4) Mutta Jumala sai aikaan sen että heidän tarkoituksensa epäonnistui ja että he levisivät vähitellen maapallon eri puolille. He veivät samalla kapinalliset uskonnolliset käsityksensä mukanaan.

Vastaako tämä tutkijoiden nykyisiä teorioita?

Ensiksi: Encyclopedia Americana sanoo: ”Melkein kaikki tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että ensimmäinen tuntemamme kulttuuri syntyi sumerilaisten keskuudessa Mesopotamiassa.” Tri Gideon Sjoborg toteaa Scientific American -lehdessä olleessa kirjoituksessa samoin: ”Maailman ensimmäiset kaupungit muodostuivat tiettävästi . . . hedelmällisen puolikuun alueella, jonka itäosaan kuuluu Mesopotamia.” Tiedemiesten mielestä ihmiset alkoivat näin ollen rakentaa suuria kaupunkeja osapuilleen juuri sille alueelle, jolle Raamattu sanoo heidän rakentaneen niitä.

Toiseksi: Arkeologit tietävät useimpien niiden kaupunkien nimen ja sijainnin, joiden Raamattu sanoo olleen Nimrodin rakentamia.

Kolmanneksi: Mesopotamian asukkaitten tiedettiin rakentaneen korkeita torneja uskonnollisia tarkoituksia varten. He kutsuivat niitä zikkurrateiksi. 1. Mooseksen kirjan 11. luvussa mainittua tornia ei tietystikään saatu valmiiksi. Mutta arkeologit ovat kaivaneet esiin monia valmiita torneja, jotka ovat todennäköisesti olleet samanlaisia kuin se.

Neljänneksi: Nimeä ”Nimrod” ei ole löydetty mistään muualta kuin Raamatusta, mutta jotkin tietosanakirjat yhdistävät sen babylonialaisen pääjumalan Mardukin nimeen. Molemmissa nimissä esiintyvät kirjaimet MRD näyttävät olevan molempien sanojen kanta eli tärkeä osa. Jos tämä oletus on oikea, niin Nimrodia palvottiin lopulta jumalana niin kuin Rooman keisareita ja Egyptin faraoita palvottiin myöhempinä vuosina.

Arkeologit eivät voi tietystikään saada selville kaikkea tapauksista, jotka ovat sattuneet kaukana menneisyydessä. Monet niistä raunioista, joita he kaivavat esiin, ovat huonossa kunnossa, ja niitä on vaikea tulkita oikein. Paljon tärkeätä todistusaineistoa on epäilemättä kadonnut lopullisesti. Sen vuoksi Raamatun tutkija ei nojaudu arkeologiaan todistaakseen Raamatun kertomusten olevan totta.a On kuitenkin huomion arvoista, että tämä tieteenhaara on vahvistanut yleispiirteittäin Raamatussa kerrotut tapahtumat.

On myös huomion arvoista, että tämä muinaishistoria auttaa meitä ymmärtämään niitä piirteitä, joita ilmenee nykyään maailman uskonnollisella näyttämöllä. Miten? Mesopotamian asukkaat olivat hyvin uskonnollisia tuon alkuperäisen kapinan jälkeenkin. He uskoivat, että ihmisessä on henki, joka jää eloon kuoleman jälkeen. He uskoivat lujasti demoneihin. He käyttivät kuvia palvonnassaan. He harjoittivat ennustamista ja astrologiaa, ja heillä oli jopa jumalten kolminaisuuksia. Monet ihmiset uskovat näihin samoihin asioihin nykyään.

Merkitseekö tämä sitä, että muinaisen Mesopotamian uskonto levisi eri puolille maailmaa ja vaikutti eri uskontoihin? Monet tutkijat ovat tehneet tämän johtopäätöksen. Kirjassa Handbooks of the History of Religions professori Morris Jastrow kertoi siitä ”syvästä vaikutuksesta, mikä Babylonian uskonnollisen ajattelun huomattavilla ilmauksilla oli muinaiseen maailmaan”.

Eversti J. Garnier totesi kirjassaan The Worship of the Dead näin: ”Ei pelkästään egyptiläisten, kaldealaisten, foinikialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten vaan myös hindujen, buddhalaisten, . . . goottien, anglosaksien, druidien, meksikolaisten ja perulaisten . . . on täytynyt saada uskonnolliset käsityksensä samasta lähteestä ja samasta keskuspaikasta. Me tapaamme kaikkialta mitä hätkähdyttävimpiä samankaltaisuuksia uskonnollisissa menoissa, seremonioissa, tavoissa, perinteissä ja heidän vastaavien jumaliensa ja jumalattariensa nimissä ja suhteissa.” Kun noiden muinaisten babylonialaisten oli pakko siirtyä maapallon eri osiin, he veivät ilmeisesti uskonnolliset käsityksensä mukanaan uusille kotiseuduilleen.

Mutta onko mahdollista, että nämä tiedot auttavat meitä tunnistamaan oikean uskonnon nykyään?

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 5]

Jumalten kolminaisuudet. Kuvien käyttö. Astrologia. Näkymättömien henkien olemassaolo. Ihmisen henkinen osa, joka jää elämään kuoleman jälkeen. Useimpien maiden uskonnoissa on tällaisia käsityksiä

[Kuvat s. 4]

MUINAINEN BABYLON

Mayojen pyramidi

Hindujen kolminaisuus

Kristikunnan kolminaisuus

Marian palvonta

Esi-isien palvonta