”Kuningasten edessä”
”Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä”, lauloi henkeytetty psalminkirjoittaja. (Psalmit 119:46) Koska ”valtakunnan hyvä uutinen” koskee taivaallista valtakuntaa, ”kuninkaiden” eli hallitsijoiden tulisi myös nykyään kuulla Jumalan muistuttimista. (Matteus 24:14) Kuulevatko he? Kuulevat. Seuraava entisen englantilaisen lähetystyöntekijän selonteko osoittaa, miten eräs maailman valtiomies kuuli:
”Eräänä päivänä 1940-luvun lopulla olin saarnaamassa talosta taloon Kentissä. Puhuin erään miehen kanssa mökissä, kun sinne saapui vieras. Hän oli sir Winston Churchill. Keskustelumme keskeytyi, mutta sir Winston huomasi Vartiotornin ja esitti myönteisiä ajatuksia työstäni.
”Useita päiviä myöhemmin ollessani jälleen saarnaamassa soitin erään suuren talon ovikelloa. Hovimestari avasi oven ja kun pyysin saada puhua talon isännän kanssa, hän kysyi, tiesinkö kuka talon isäntä oli. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä. ’Tämä on Chartwell’, hän sanoi, ’sir Winston Churchillin koti’. Samassa sir Winston tuli paikalle. Hän muisti aikaisemman tapaamisemme ja kutsui minut sisään. Puhuimme hetken aikaa, hän hankki kolme kirjaa ja pyysi minua tulemaan uudelleen.
”Kaksi viikkoa myöhemmin eräänä lämpimänä iltapäivänä palasin ja minut kutsuttiin jälleen sisään. Sir Winston tarjosi minulle virvoitusjuomia ja lyhyiden alkutervehdysten jälkeen sanoi: ’Annan teille puoli tuntia aikaa kertoaksenne minulle, mikä Jumalan valtakunta mielestänne on, mutta sitten teidän täytyy kuunnella, kun minä kerron teille, minkä minä uskon sen olevan.’ Teimme niin. Hänen mielestään Jumalan valtakunta perustettaisiin Jumalaa pelkäävien valtiomiesten välityksellä ja se ei tulisi ennen kuin ihmiset oppisivat elämään rauhassa. Minä saatoin selittää Raamatun näkemyksen Jumalan valtakunnasta ja sen tuomista siunauksista. Sir Winston oli hyvin sydämellinen ja ilmaisi arvostavansa työtämme.
”Valitettavasti minulla ei ollut enää tilaisuutta tavata häntä uudelleen. Mutta 17-vuotiaalle nuorukaiselle oli siunaus saada todistaa hänelle edes tuon yhden kerran.”