Mitä vanhimmat voivat tehdä, jos jollakulla on alkoholiongelmia?

HÄN yritti kaikkea mitä kuvitella saattaa vähentääkseen juomistaan. Mutta mikään ei näyttänyt tehoavan. Kun hän tapasi seurakunnan nimitetyt vanhimmat, he olivat hyvin huolissaan ja esittivät hänelle raamatullisia neuvoja kohtuullisuudesta. Mutta heidän yrityksensä eivät tuottaneet tulosta. Naisen ongelma paheni. Hän oli alkoholisti.

Tämä herättää hyvin tärkeän kysymyksen: mitä vanhimmat voivat tehdä auttaakseen sellaisia hengellisiä veljiään ja sisariaan, joilla on alkoholiongelma?

On selvää, ettei juoppous Raamatun mukaan ole mikään vähäpätöinen asia. Varsinkin kristityillä valvojilla on vastuu huolehtia siitä, ettei piintyneitä, katumattomia juoppoja suvaita kristillisessä seurakunnassa; heidät tulee erottaa. (1. Korinttolaisille 5:11–13; Galatalaisille 5:19–21) Mutta vanhinten tulee ennen kaikkea haluta auttaa sellaisia katuvia henkilöitä, joiden on vaikea hillitä alkoholinkäyttöään. Mitä siis vanhimman tulee tehdä, jos hänen luokseen saapuu veli tai sisar, joka on juonut itsensä päihdyksiin ja etsii nyt apua?

Ensiksikin tulee muistaa, että on eri asia juoda tahattomasti liian paljon yhdellä kertaa ja olla toisaalta juoppo – pitää juopottelemista tapanaan. Ajattele esimerkiksi Nooaa, joka erään kerran joi liian paljon viiniä ja juopui. (1. Mooseksen kirja 9:20, 21) Nooa ei varmasti ollut piintynyt juoppo. Raamatussa ei missään kerrota, että hän olisi koskaan juopunut uudelleen. – Vrt. Heprealaisille 11:7.

Ongelman eteen joutuneen vanhimman olisi siksi hyvä saada selville: Oliko kysymyksessä yksittäinen tapaus? Varooko henkilö päättäväisesti tapauksen toistumista? Onko hän rehellisesti tunnustanut väärintekonsa ja etsinyt Jumalan anteeksiantoa? Onko tapaus sellainen, ettei siitä ole koitunut suurta häpeää? Jos nämä ja muut seikat puhuvat henkilön puolesta, voi riittää, että vanhin esittää ”lempeyden hengessä” rakkaudellisia neuvoja kohtuudesta ja siten vahvistaa häntä hänen päätöksessään olla toistamatta väärintekoa. – Galatalaisille 6:1.

Mutta entä jos juopottelu on ollut toistuvaa tai saanut kielteistä julkisuutta? Sellaisissa tapauksissa oikeuskomitean pitäisi käsitellä asia. Henkilön auttamiseksi vanhinten voi kuitenkin olla hyödyllistä tietää, onko hänen ongelmansa

Alkoholismi

Mitä merkitystä sillä on? Paljonkin! Kuten alussa mainittu kokemus osoittaa, niin jos henkilö on alkoholisti, ei olisi järkevää neuvoa häntä käyttämään alkoholia kohtuullisesti. Miksi? Koska useimmat alkoholismin ongelmiin perehtyneet suosittelevat alkoholisteille täydellistä pidättyväisyyttä, sillä kerran aloitettuaan juomisen he eivät yleensä pysty pitämään juomisensa määrää kurissa.

Lisäksi monet alkoholistit kieltävät ongelmansa. Merkitseekö se sitä, että he ovat katumattomia, piintyneitä juoppoja? Ei välttämättä. Muista, että yleensä alkoholistit eivät ymmärrä todellista tilannettaan. Alkoholismi vaikuttaa heihin fyysisesti, henkisesti, tunneperäisesti ja hengellisesti, ja nämä seikat täytyy ottaa huomioon. Siksi heitä ei ole suinkaan helppoa saada ymmärtämään, että alkoholinkäyttö on heille ongelma.

Sellaisia tapauksia käsitellessään vanhinten on hyvä harkita joitakin kysymyksiä.

Mistä voit tietää, onko ongelmana alkoholismi? Voit haluta etsiä tietoja Herätkää-lehdestä (8.1.1983) kirjoituksesta ”Tosiasioita ja harhaluuloja alkoholismista”. Siinä esitetään alkoholismin oireet.

Ole valpas. Toisinaan alkoholismi saattaa olla piilevä ongelma. Esimerkiksi eräässä seurakunnassa sisar pyysi vanhimmilta apua vakavaan masennukseen. Mutta heidän hyvää tarkoittavista auttamisyrityksistään huolimatta hänen masennuksensa jatkui. Vanhimmat saivat kuitenkin myöhemmin tietää, että hänellä oli alkoholiongelma. Kun häntä edelleen yritettiin auttaa, hän osoittautui alkoholistiksi. Saatuaan apua alkoholismiinsa sisar toipui erittäin hyvin.

Miten voit auttaa alkoholistia ymmärtämään, että hänellä on alkoholiongelma? Vältä seuraavankaltaisia mielipiteitä ja yleistyksiä: ”Meidän mielestämme käytät liiaksi alkoholijuomia.” Sellaiset lausunnot voivat saada alkoholistin puolustautumaan entistä kiivaammin. Sen sijaan hänen huomionsa voitaisiin ehkä kiinnittää hänen alkoholinkäyttönsä nimenomaisiin ja tyypillisiin yksityiskohtiin ja sen seurauksiin. On tärkeää, että äänensävy kuvastaa syvää huolta: ”Olemme hyvin huolissamme siitä, mitä sinulle tapahtuu, ja huolestuneisuuttamme selittävät seuraavat tosiasiat.”

Eräs vanhin, joka on onnistunut selviytymään omasta alkoholismistaan, suosittelee seuraavaa: ”Olen havainnut hyödylliseksi ottaa selville, mitä ongelmia henkilöllä saattaa olla, kenties kotona tai työpaikassa. Autan häntä sitten johdattelevia kysymyksiä käyttäen ymmärtämään, että hänen ongelmansa saattaa pohjimmiltaan johtua alkoholinkäytöstä. Erästä tapausta puitiin seuraavaan tapaan:

’Onko alkoholinkäyttösi vaikuttanut perhe-elämäänne?’

’Ei toki.’

’Oletko väitellyt vaimosi kanssa?’

’Olen.’

’Liittyikö alkoholinkäyttösi jotenkin siihen?’

’Ei.’

’Joitko väitellessäsi hänen kanssaan?’

’Niin . . . tuota . . . join.’

”Keskusteltuamme joistakin ongelmista saatoin auttaa häntä ymmärtämään, että hänen ongelmansa sattuivat lähes joka kerta yhteen alkoholinkäytön kanssa.”

Tuleeko etsiä asiantuntijoitten apua? Alkoholisti voi tarvita sellaista apua toipuakseen. Vanhimmat eivät tietysti halua suositella mitään nimenomaista hoitomuotoa – asianomaisen täytyy ratkaista se itse. He eivät myöskään katso välttämättä sen, että hän kieltäytyy etsimästä asiantuntijoitten apua, olevan merkki katumuksen puutteesta. Samanaikaisesti tarvitaan kuitenkin myös lujuutta. Henkilön täytyy ymmärtää selvästi, että kysymyksessä on ensisijaisesti hänen pysymisensä Jehovan suosiossa kristillisen seurakunnan hyväksyttynä jäsenenä.

Tuleeko henkilö erottaa? Sen ratkaisevat seuraavat seikat: Miten hän suhtautuu alkoholinkäyttöön? Näyttääkö siltä, että hän aikoo jatkaa juomistaan huolimatta vanhinten kärsivällisistä mutta kuitenkin lujista yrityksistä saada hänet tajuamaan todellisuus? Tässä yhteydessä on kiinnostavaa panna merkille, miten kirja Nimettömät alkoholistit neuvoo alkoholistien työnantajia:

”Jos olette varma siitä, että asianomainen henkilö ei halua lopettaa, voi hän yhtä hyvin tulla erotetuksi – – erottaminen voi koitua hänelle siunaukseksi. Se saattaa olla juuri hänen tarvitsemansa järkytys.” Samalla tavalla jos henkilön asenne vaatii sitä, että hänet erotetaan seurakunnan pitämiseksi puhtaana, tämä voi samalla olla juuri se ”järkytys”, jota hän tarvitsee.

Entä jos olette varmoja siitä, että hän tosiaankin haluaa lopettaa? Jos henkilö suostuu ottamaan vastaan apua, on ehkä odotettava jonkin aikaa sen selville saamiseksi, noudattaako hän neuvoja. Asiantuntijan hoito voi auttaa häntä. Hänen tulee tietysti ymmärtää, ettei se yksistään ratkaise ongelmaa.

Yleensä hän tarvitsee jatkuvaa apua ja varsinkin hengellistä apua. Hän on saattanut aikaisemmin hoitaa masennustaan, vihaansa, työongelmiaan jne. turvautumalla alkoholiin. Siksi hän voi nyt tarvita apuasi pystyäkseen suhtautumaan eri tavoin elämän todellisuuteen. Häntä voivat myös vaivata kielteiset tunteet, esimerkiksi syyllisyys tai epävarmuus. Hän saattaa tuntea itsensä arvottomaksi lähestymään Jehovaa rukouksessa ja voi tarvita apuasi saadakseen jälleen luottavaisen suhteen Jumalaan. Hänen kanssaan ja hänen puolestaan esittämäsi rukoukset ja Jumalan sanasta lainaamasi lohduttavat ajatukset voivat lievittää hänen pelkojaan ja hälventää hänen epäilyksiään.a – Jaakob 5:14–16.

Ihminen joka katkaisee jalkansa, saattaa tarvita jonkin aikaa tukea. Samoin sellainen, joka kamppailee lopettaakseen juomisensa, voi tarvita tuekseen ymmärtäväistä ihmistä, kuulevaa korvaa. Oletko halukas auttamaan?

”Sekä vanhimmat että monet veljet kävivät luonani”, selitti eräs veli, joka oli kamppaillut lopettaakseen juomisensa. ”Sanat eivät riitä ilmaisemaan, kuinka paljon arvostin kaikkea tätä rakkautta ja ymmärtämystä. Oli suurenmoista kyetä jälleen rukoilemaan Jehovaa. Se oli todellinen helpotus!”

”Veljet auttoivat minua useilla tavoilla”, sanoi eräs toinen todistaja, jota autettiin selviytymään alkoholismistaan. ”He jopa ehdottivat, että istuisin heidän vieressään kokouksessa, koska pelkäsin tulla. Eräs veli todella auttoi minua. Hän tuli luokseni aina, kun kaipasin sitä kipeimmin – olipa hänellä kuinka kiire tahansa. Olen hyvin kiitollinen hänen rakkaudestaan ja kärsivällisyydestään.”

Joskus voi olla hyödyksi, jos juomisensa lopettamiseksi ponnisteleva henkilö voi keskustella sellaisen veljen kanssa, joka on itse onnistunut selviytymään alkoholismista. Miksi? Koska sellainen henkilö voi puhua ymmärtäväisesti tietäen täysin, millaisia muutoksia alkoholistin täytyy tehdä. Mutta sen lisäksi se osoittaa tuon ongelman kanssa kamppailevalle, että hänen on mahdollista lopettaa. Hän näkee toisessa esimerkin. On ymmärrettävää, että alkoholistit mieluummin näkevät saarnan kuin kuulevat sen.

Entä jos alkoholisti sortuu jälleen? Näin voi käydä. Kysymys kuuluu jälleen: Millainen on alkoholistin asenne? Oletko vakuuttunut siitä, että hän tosiaan haluaa selviytyä alkoholiongelmastaan? Tajuaako hän, että hänen on kaksinkertaistettava ponnistelunsa voidakseen toipua? Jos hän tajuaa sen, hän tarvitsee ymmärtäväistä apua.

Henkilöä ei siis tarvitse erottaa vain siksi, että hän on alkoholisti. Jos hän tosiaan haluaa lopettaa, hänelle tulisi antaa tilaisuus. Mutta entä sitten, jos hän osoittaa menettelyillään, ettei hän todellisuudessa haluakaan lopettaa? Entä jos hän on sortunut yhä uudelleen juopottelemaan, eikä häntä ole kohtuullisista yrityksistä huolimatta pystytty auttamaan? Silloin hänet tulisi 1. Korinttolaiskirjeen 5:11–13:ssa olevien Paavalin sanojen mukaan erottaa.

Sellaisten auttaminen, joilla on alkoholiongelma, vaatii melkoisesti arvostelukykyä, kärsivällisyyttä ja lujuutta. Ei riitä, että veljelle tai sisarelle vain sanotaan: ”Ryhdistäydyhän nyt”, tai: ”Jos rakastat Jehovaa, lopetat juomisen.”

Yritä sen sijaan ymmärtää alkoholismin luonnetta, mitä se on ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Muista, että sinun on ehkä murrettava muuri, jonka alkoholisti on rakentanut itse ympärilleen kieltämällä ongelmansa olemassaolon. Sinun täytyy saada hänet ymmärtämään, että hänellä on alkoholiongelma ja että hän tarvitsee apua. Hän tarvitsee jatkuvaa apuasi ja tukeasi. Mutta eivätkö tulokset olekin ponnistelujen arvoisia?

Eräs sisar, jota autettiin selviytymään alkoholismistaan, sanoi näin: ”Vanhimmat olivat niin rakkaudellisia ja ymmärtäväisiä, että kiitän Jehovaa joka päivä siitä, että hän lähetti heidät. Pääni on nyt selvä. Voin puhua Jehovalle puhtain omintunnoin. Käyn myös kaikissa kokouksissa ja tosiaan nautin niistä.” Sellaiset ihmiset ovat todella kiitollisia uhrautuvista valvojista, jotka huolehtivat halukkaasti laumasta siksi, että ’tahtovat palvella’. – 1. Pietari 5:1, 2, Elävä uutinen.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 9]

Alkoholisti voi tarvita tuekseen ymmärtäväistä ihmistä, kuulevaa korvaa

[Kuva s. 10]

Alkoholistin täytyy noudattaa ehdotonta pidättyväisyyttä