Ovatko kuolleet elossa? Mitä ihmiset sanovat
VANHA musta nainen näytti hyvin sairaalta. Hänen jalkansa olivat niin kipeät että hän pystyi tuskin kävelemään. Hän näytti omituiselta: hänen hiuksiinsa oli töhritty punaista savea, hänellä oli yllään useita huiveja ja hänen käsiään ja jalkojaan koristivat taikakalut. Miksi hän näytti tältä? Koska hän oli yli 50 vuoden ajan uskonut olevansa esi-isiensä henkien riivaama. Noitatohtorit olivat määränneet hänelle lääkkeeksi savea, huiveja ja taikakaluja ”parantaakseen” hänet.
Onko tämä harvinainen uskomus? Ei oikeastaan, sillä yksistään Afrikassa lukemattomien ihmisten elämä keskittyy sen uskomuksen ympärille, että kuolleilla esi-isillä on valta ”suojella jälkeläisiään tai rangaista heitä pienellä sairaudella tai onnettomuudella”, kuten kirja African Heritage sanoo. Samanlaista esi-isien palvontaa harjoitetaan monissa muissakin osissa maailmaa. Niin hämmästyttävältä kuin se saattaakin tuntua, tällaisella palvonnalla on todennäköisesti jotain yhteistä yhdyskunnassasi vallalla olevien uskonnollisten käsitysten kanssa. Miten niin?
Hindut ja jotkut muut uskovat reinkarnaatioon eli jälleensyntymiseen. Spiritistit uskovat voivansa saada yhteyden vainajiin meedioiden välityksellä. Katolilaisille opetetaan, että useimmat ihmiset täytyy kuolemassa puhdistaa synneistään kiirastulessa, ennen kuin he voivat lopulta päästä taivaaseen, mutta että parantumattomat syntiset menevät tuliseen helvettiin. Useimmat protestantit uskovat, että hyvät menevät taivaaseen ja pahoja kidutetaan helvetissä, ja monet ovat vakuuttuneita siitä, että Raamattu opettaa tällä tavoin. Jotkut, jotka ovat käyneet kuoleman rajalla, ovat vakuuttuneita siitä, että ruumiista jää jokin eloon kuolemassa.
Vaikka uskontojen käsitykset tuonpuoleisesta elämästä eroavatkin toisistaan yksityiskohdiltaan, niin useimmille niistä on yhteistä usko siihen, että kuolleet ovat elossa.
Kuolema on epäilemättä kauhea vihollinen, joka kohtaa kaikkiin rotuihin kuuluvia ihmisiä – rikkaita ja köyhiä, nuoria ja vanhoja. Raamattu sanookin: ”Te olette usvaa, joka hetkisen näkyy ja sitten häipyy.” (Jaakob 4:14) Joka päivä lukuisat ihmiset menettävät omaisiaan kuolemaan.
Monet ihmiset ihmettelevät siksi: ’Minne he menevät? Ovatko he todella kuolleita vai ovatko he yhä elossa jossakin? Näemmekö heitä enää koskaan? Mistä voimme löytää totuudenmukaiset vastaukset?’