Gileadin käyneet lähetystyöntekijät omistautuvat yhtä tarkoitusta varten

”VIIME viikolla olitte oppilaita, ensi viikolla olette lähetystyöntekijöitä!” Nuo sanat ilmaisivat hyvin niiden 23 oppilaan tunteita, jotka pääsivät Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 81. kurssilta. He samoin kuin 4 262 muuta läsnä ollutta tulevat pitkään muistamaan Jehovan todistajien Jersey Cityn konventtisalissa 7. syyskuuta 1986 pidetyn päättäjäistilaisuuden.

Martin Poetzinger aloitti rukouksella ja sen jälkeen päättäjäistilaisuuden puheenjohtaja Carey Barber esitteli ohjelman huomauttamalla, että vuosien kuluessa tuhansia tällaisia sananpalvelijoita oli käynyt läpi Gilead-koulutuksensa. He olivat omistautuneet yhtä tarkoitusta varten: he halusivat todellisina lähetystyöntekijöinä tulla lähetetyiksi maan ääriin saakka julistaakseen Valtakunnan toivoa. Miten iloisia olemmekaan siitä, että näistä uusista lähetystyöntekijöistä tulee osa ’todistusröykkiötä’ nimen ”Gilead” mukaisesti!

Ohjelman ensimmäinen puhuja Milton Henschel selitti, että nämä oppilaat oli Jeesuksen ajan apostoleitten tavoin valmistettu suurta työtä varten. Lähetystyöntekijä Paavali ilmaisi mielipiteensä tästä työstä, kun hän sanoi: ”Sillä vaikka olen vapaa kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien orjaksi voittaakseni sitä useampia.” – 1. Korinttolaisille 9:19.

Mitä nämä Paavalin sanat osoittavat? Sen, että näiden uusien lähetystyöntekijöiden täytyy olla kiinnostuneita ihmisistä. Heidän halunaan tulisi olla kaikenlaisten ihmisten auttaminen elämää pelastavalla totuuden sanomalla – jopa niiden, jotka saattavat olla läheisesti tekemisissä jonkun toisen uskonnollisen järjestön kanssa.

Seuraava puhuja Theodore Jaracz muistutti uusia lähetystyöntekijöitä siitä, että toisin kuin turistit, jotka käyvät katselemassa nähtävyyksiä, heidät lähetettäisiin maailman moniin eri kaupunkeihin julistamaan hyvää uutista. Hän kannusti heitä muistamaan Jeesuksen ja ensimmäisten opetuslasten samoin kuin niiden nykyajan lähetystyöntekijöiden esimerkin, joista monet palvelevat edelleen uskollisesti omilla lähetysalueillaan. ”Olkaa määrätietoisia”, hän selitti, ”älkää antako materialististen pyrkimysten hajottaa huomiotanne. Jos teillä on ’viaton’ silmä, silloin olette määrätietoisia.” (Luukas 11:34) Hän lisäsi: ”Gileadin käyneinä lähetystyöntekijöinä te olette omistautuneet yhtä tarkoitusta varten: etsimään arvollisia ja julistamaan hyvää uutista.”

Painokomitean jäsen Max Larson antoi ajankohtaisia neuvoja siitä, mitä askeleita tulisi ottaa, kun lähetysalueella herää ongelmia. ”Älkää antako periksi ja lopettako”, hän selitti. ”Selvittäkää ongelmanne.” Miten? ”Hankkimalla Jumalan mielen asioista.” (1. Korinttolaisille 2:11–16) Larson korosti sitä, että on tärkeää rukoilla Jehovaa saadakseen hänen apuaan, ja tähdensi sitä, että lähetystyöntekijöiden tulee säännöllisesti valvoa suhdettaan Jumalaan.

Vartiotornin maatilojen komiteaan kuuluva Lon Schilling painotti sitä, että on tärkeää kehittää ja säilyttää oikea mielenasenne. ”Miten mielenne toimii, kun kohtaatte haasteen tai tilanteen, joka vaatii sopeutumista?” hän kysyi. ”Koska meillä on vapaus tehdä moraalisia valintoja, olemme yksilöinä vastuussa siitä, miten asiat sujuvat.” Hän huomautti, että Jumala ”ei valvo meitä taivaasta minkään kauko-ohjausjärjestelmän avulla”. Lähetystyöntekijöiden ei tulisi sen vuoksi odottaa Jumalalta enempää kuin mikä on järkevää. Ne, jotka osoittavat olevansa halukkaita siihen, että Jehova Jumala ohjaa heitä Sanansa, henkensä ja järjestönsä välityksellä, pystyvät säilyttämään oikean mielenasenteen.

”Miten selvästi tajuatte eri asioiden arvon?” Tämän kysymyksen esitti Ulysses Glass, joka on yksi Gilead-koulun opettajista. Useiden kuvausten avulla tämä pitkän aikaa opettajana toiminut veli osoitti, että ”tasapainoinen, terävä, horjumaton arvojen taju auttaa [lähetystyöntekijöitä] aina kohdistamaan huomionsa Valtakunnan etuihin”. Hän näytti kaikille postimerkkiä ja sanoi, että vaikka sen arvo on pieni, sen hyödyllisyys tulee ilmi sen kyvyssä pysyä kiinni yhdessä asiassa kunnes se pääsee perille. ”Tulkaa tuon postimerkin kaltaisiksi”, hän sanoi, ”ja pysykää kiinni yhdessä asiassa – tehtävässänne saarnata – kunnes pääsette turvallisesti päämääräänne, suuren ahdistuksen toiselle puolelle.”

Gilead-koulun opettaja Jack Redford, joka itsekin on ollut aikaisemmin lähetystyöntekijä, käsitteli loppupuheessaan joitakin niitä haasteita, joita uudet lähetystyöntekijät kohtaisivat. Hän tähdensi sitä, että kun he luottavat täysin Jehovaan, he voivat voittaa minkä tahansa esteen, olipa se sitten uuden kielen oppiminen, koti-ikävä, toisten ihmisten kanssa asuminen, erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen tai persoonallisuuksista johtuvien erimielisyyksien ratkaiseminen. Hän tähdensi seuraavaa ajatusta: ”Älkää yrittäkö ponnistella omassa voimassanne. 1. Korinttolaiskirjeen 3:9 sanoo: ’Me olemme Jumalan työtovereita.’” Hän vakuutti heille: ”Tehkää oma osanne ja voitte olla varmoja siitä, että Jehova tekee oman osansa.”

”Vartiotornin raamattukoulu Gilead on Jumalan lahja!” Näillä sanoilla Seuran presidentti Frederick W. Franz aloitti aamun viimeisen puheen. Hän sanoi, että Gilead-koulun tarkoituksena ”oli valmistaa ihmisiä, jotka palvelisivat todistajina, elävänä todistuksena siitä, että Jeesuksen Kristuksen hallinnassa oleva Jumalan valtakunta on nyt toiminnassa”. Sitten hän muistutti 81. kurssia siitä, että koska he ovat omistautuneet tätä yhtä tarkoitusta varten, heillä on suuri vastuu. ”Teidät lähetetään todistuskentälle ihmiskunnan historian kriittisimpänä aikana. Jehova on sen vuoksi antanut teille vastuun julistaa tuon Valtakunnan hyvää uutista ja osoittaa kaikkialla maan äärissä koko ihmiskunnalle Jumalan tie pelastukseen.”

Oppilaiden saadessa diplominsa se ilo ja kiitollisuus, mitä he tunsivat sitä kohtaan, että heillä oli ollut etu osallistua Gilead-kouluun, oli ilmeinen. Gilead-koulun 81. kurssi ilmaisi selvästi, että he ymmärsivät mitä lähetystyöntekijänä oleminen tarkoittaa, kun he kirjeessään hallintoelimelle ja Beetel-perheelle ilmaisivat päättäneensä palvella uskollisesti Jehova Jumalan etuja ja ’esittää sävelmää hänen nimelleen’ kansojen keskuudessa. (2. Samuelin kirja 22:50, UM) Iltapäivällä seurasi esityksiä eri todistustilanteista aikaisemmilla työmääräyksillä, New Yorkissa ja lähetyskentällä sekä koskettava nykyajan näytelmä. Sen jälkeen Lyman Swingle lopetti Gileadin päättäjäisohjelman rukoukseen.

23 kurssinsa päättävää oppilasta ilmaisi innokkaasti jo etukäteen lähetyspalveluksesta saatavaa suurta iloa. Miksi? Yksi oppilaista selitti:

”Jeesus sanoi: ’Myy mitä omistat ja tule minun seuraajakseni, – – ja julista laajalti Jumalan valtakuntaa.’ [Matteus 19:21; Luukas 9:60] Halumme auttaa niin monia kuin voimme hengellisesti missä tahansa meitä tarvittaisiinkin ja voitaisiin eniten käyttää, kannusti meitä pitämään lähetyspalvelusta tavoitteena.” – Fredrick Steiner, määrätty Guatemalaan.

Voisitko sinä laajentaa palvelustasi Jumalalle ja tehdä siitä tuottoisampaa? Jos voit, niin työskentele asian hyväksi niin kuin nämä koulunsa päättäneet oppilaat tekivät, jotta he voisivat pätevöityä lähetyskentälle. He saavat suuremman ilonsa, samoin kuin sinäkin, omistaessaan koko elämänsä Jehovan palvelukseen. – Malakia 3:10.

[Huomioteksti s. 10]

”Veli Larsonin puhe todella juurrutti mieleeni sen, että on tarpeellista olla halukas mukautumaan. Täyttääkseni tehtäväni lähetystyöntekijänä minun täytyy karttaa ’lihallista mielentilaa’ ja etsiä sen sijaan Jehovan ja hänen Poikansa, Jeesuksen, kaltaista mielentilaa.” – Alain Saint-Jean, määrätty Uuteen-Kaledoniaan.

[Huomioteksti s. 11]

”Veli Glassin puhe auttoi minua näkemään, että on tärkeää tajuta asioiden oikea arvo. Ei saa antaa merkityksettömien asioiden johtaa meitä harhaan. Meidän täytyy olla tasapainoisia.” – Humphrey Hermanus, määrätty Surinamiin.

[Huomioteksti s. 11]

”Kuunnellessani veli Redfordia tunsin oloni turvalliseksi tietäessäni, että ne ongelmat, joita me tulemme kohtaamaan, eivät ole uusia. Toiset ovat onnistuneet voittamaan ne, ja niin mekin voimme voittaa, jos luotamme Jehovan voimaan emmekä omaan voimaamme.” – Veronica Lipham, määrätty Papua-Uuteen-Guineaan.

[Tekstiruutu s. 11]

TIETOJA KURSSISTA:

Niiden maiden määrä, joista oli edustajia: 7

Niiden maiden määrä, joihin oppilaat määrättiin: 12

Keski-ikä: 30,3

Vuosia todistajina keskimäärin: 13,4

Kokoajanpalvelusvuosia keskimäärin: 9,3

[Kuvat s. 12]

COSTA, Alan ja Betty Yhdysvallat

GANSLMEIER, Anton ja Rita Saksa

GONZALES, John ja Cynthia Yhdysvallat

GRAULICH, Uwe ja Katherine Saksa

HERMANUS, Humphrey ja Ludmila Alankomaiden Antillit

JOHANSEN, Bård ja Ester Norja

KLOOSTERMAN, Otto ja Yvonne Alankomaat

LARSON, Gary ja Annette Kanada

LIPHAM, Mark ja G. Veronica Yhdysvallat

SAINT-JEAN, Alain Ranska

STEINER, Fredrick ja Helen Yhdysvallat

SZYMANSKI, Cynthia Yhdysvallat

WILKE, David Yhdysvallat