Miksi pyhäinjäännöksiä käytetään palvonnassa

KUVITTELE olevasi Napolissa Italiassa 1700-luvun alkupuolella. Siellä olevassa katedraalissa irlantilainen filosofi George Berkeley seisoo erään kuuluisan pyhäinjäännöksen edessä. Hän katselee epäillen, kun ”San Gennaron”, katolisen Januarius-”pyhimyksen”, veri näyttää muuttuvan nestemäiseksi.

Tässä suhteessa mikään ei ole juuri muuttunut Napolissa. Esimerkiksi muutama vuosi sitten kirkko oli huonosta säästä huolimatta jälleen tungokseen asti täynnä ihmisiä, ja näennäinen ihme tapahtui. Pyhäinjäännöstä ja arkkipiispan johtamaa kulkuetta tervehdittiin lämpimin suosionosoituksin. Tämä oli taas yksi niistä monista kerroista, jolloin ”San Gennaron” veri näytti muuttuvan nestemäiseksi. Tähän uskonnolliseen pyhäinjäännökseen liittyviä ihmeitä kerrotaan tapahtuneen 1300-luvulta lähtien.

Katolisen perimätiedon mukaan pyhäinjäännös eli reliikki (latinan sanasta relinquere, joka merkitsee ’jättää jälkeensä’) on jokin pyhimyksenä pidetyltä ihmiseltä jäänyt esine. Sanakirja Dizionario Ecclesiastico huomauttaakin, että pyhäinjäännöksillä tarkoitetaan ”sanan ahtaassa mielessä Pyhimyksen ruumista tai ruumiinosia ja tuhkaa; avarammassa merkityksessä esinettä, joka on joutunut kosketuksiin pyhimyksen ruumiin kanssa ja jota on siksi pidettävä pyhänä”.

Paavin hyväksymys

Epäilemättä monet suhtautuvat kunnioittavasti uskonnollisiin pyhäinjäännöksiin niihin näennäisesti liittyvien ihmeiden vuoksi. Paavien antama hyväksymys vaikuttaa myös kaikesta päättäen niiden suosioon.

Viimeksi kuluneiden 70 vuoden aikana ainakin neljä paavia on osoittanut erikoishuomiota pyhäinjäännöksille. Katolinen aikakausjulkaisu paljastaa, että edeltäjänsä Pius XI:n tavoin paavi Pius XII ”piti Lisieux’n pyhimyksen pyhäinjäännöksiä mukanaan”. Paavali VI ”säilytti apostolin [Tuomaan] sormea työhuoneensa kirjoituspöydällä”, ja Johannes Paavali II ”säilyttää omassa asuinhuoneessaan” joitakin ”Pyhän Benedictuksen” ja ”Pyhän Andreaan” ”maallisia jäännöksiä”. – 30 giorni, maaliskuu 1990, sivu 50.

Kun otetaan huomioon tällainen paavien hyväksyvä suhtautuminen pyhäinjäännöksiin, ei ole ihme, että pyhäinjäännöksiä halutaan sekä yksityisiin että julkisiin hartaudenharjoituksiin yhä enemmän. Mutta miellyttääkö uskonnollisten pyhäinjäännösten kunnioittaminen Jumalaa?

[Kuva s. 3]

Pyhäinjäännöskaappi eli relikvaario, jossa säilytetään pyhäinjäännöksiä

[Lähdemerkintä]

British Museumin luvalla