Valtakunnan julistajat kertovat
Jumala saa aikaan kasvun Alaskassa
LUMI- JA JÄÄPEITTEEN alla pienen pieni siemen odottaa tilaisuutta päästä itämään. Alaskan kesän kolmen lyhyen kuukauden aikana kolmen millimetrin läpimittaisesta kaalinsiemenestä saattaa kasvaa lähes 40 kiloa painava kaali! Tämä maa, jota monet pitivät kerran hedelmättömänä, jäisenä autiomaana, pystyy tosiaan tuottamaan runsaasti satoa.
Tämä pitää paikkansa erityisesti Alaskan hengellisestä pellosta. Tuossa pitkien talvien maassa Jehovan todistajat kylvävät jatkuvasti Valtakunnan siementä. Ja samoin kuin muissa osissa maailmaa Jumala saa siemenen kasvamaan hedelmällisissä sydämissä. (1. Korinttilaisille 3:6, 7.)
● Koulubussissa eräs nuori Vanessa-niminen todistaja pani merkille, että samaa koulua käyvä Ann istui aina yksikseen. Koska Ann näytti surulliselta, Vanessa pyysi tätä istumaan viereensä. Ei ihme, että Ann oli surullinen! Hänen äitinsä oli kuollut sydäninfarktiin, ja pian sen jälkeen hänen isänsä kuoli syöpään. Siksi Ann asui sukulaistensa luona Alaskassa.
Ollessaan kenttäpalveluksessa eräänä lauantaina Vanessa poikkesi uuden tuttavansa kotiin ja jätti hänelle kirjasen Välittääkö Jumala todella meistä?. Seuraavana maanantaina koulussa Ann etsi käsiinsä tämän nuoren todistajan. Hänellä oli monia raamatullisia kysymyksiä, joihin Vanessa pystyi vastaamaan. ”Missä teillä on jumalanpalvelukset?” Ann kysyi. Samana iltana hän oli ensimmäistä kertaa kokouksessa valtakunnansalissa.
Ei kestänyt kauan, kun tämä 17-vuotias orpo löysi monia ’isiä’ ja ’äitejä’, kuten Jeesus lupasi (Matteus 19:29). Ja oli todella ilo katsella onnellista ja hymyilevää Annia, kun tämä meni Jehovalle vihkiytymisensä vertauskuvaksi vesikasteelle ”Jumalisen rauhan sanansaattajien” piirikonventissa!
● Kaukana suuren Alaskan arktisilla alueilla, missä kyliä erottavat toisistaan satojen kilometrien erämaataipaleet, Valtakunnan siementä on kylvetty yli 150 yhdyskuntaan Vartiotorni-seuran kaksimoottorisen lentokoneen avulla. Säännöllisen raamatuntutkistelun välityksellä tuleva hengellinen kasvu on kuitenkin kirjeenvaihdon varassa. Koska kirjeiden kirjoittaminen on monille haaste, Raamatun opettajalla täytyy olla luovaa kykyä, jotta hän voisi pitää oppilaan kiinnostuksen vireillä. Miten tässä voitaisiin onnistua?
Kathy johti edistyvää raamatuntutkistelua Ednalle, vaikka he asuivat yli 600 kilometrin päässä toisistaan! Sen sijaan että Kathy olisi vain jäljentänyt kysymykset tutkittavasta julkaisusta, hän teki tehtäväpaperin, jossa oli kysymyksiä ja tilaa vastausten kirjoittamiseen. Ednan merkittyä siihen vastaukset Kathy antoi oman palautteensa lisäämällä huomautuksia, joita tarvittiin ydinkohtien selventämiseksi. Kathy kertoo: ”Varasin keskiviikkoillan ’tutkistelullemme’ ja yritin pitää siitä kiinni samoin kuin olisin pitänyt kiinni mistä tahansa muusta raamatuntutkistelusopimuksesta. Lähetin Ednalle myös kirjekuoren, johon olin merkinnyt osoitteeni ja liimannut postimerkin. Koska postin kulku vei kaksi viikkoa, kirjeitse tutkiminen tuntui hiukan hitaalta.”
Kuvittele, miten innoissaan Kathy ja Edna olivat tavatessaan toisensa kasvoista kasvoihin Anchoragessa piirikonventissa, sen jälkeen kun he olivat tutkineet postitse kymmenen kuukautta! Todistajat olivat iloisia siitä, että läsnä oli myös Raamatun tutkijoita ja muita kiinnostuneita useista Alaskan syrjäisistä kylistä.
Vaikka kasvu voi toisinaan tuntua hitaalta, jotkin ”taimet” orastavat nopeasti, kun ne saavat totuuden valoa. Alaskassa kastetaan joka vuosi keskimäärin toistasataa uutta Jehovan ylistäjää! Me kiitämme Jehovaa siitä, että hän saa aikaan kasvun.