Tee kaikki Jumalan kunniaksi
1 Miten virkistävää onkaan olla rakkaiden veljiemme ja sisartemme seurassa! (1. Kor. 16:17, 18.) Voimme olla toistemme seurassa kokouksissa, konventeissa ja kenttäpalveluksessa. Tapaamme toisiamme myös epävirallisissa yhteyksissä, esimerkiksi silloin kun kutsumme vieraita kotiimme. Siten tehdessämme osoitamme vieraanvaraisuutta ja rohkaisemme toisiamme (Room. 12:13; 1. Piet. 4:9). Hääjuhlia järjestettäessä on hyvä muistaa ne erinomaiset neuvot, joita annettiin Vartiotornissa 15.7.1984.
2 Järjestetyt seuranpitotilaisuudet: ’Syömmepä tai juomme tai teemme mitä muuta tahansa’, meidän tulisi tehdä ”kaikki Jumalan kunniaksi” (1. Kor. 10:31–33). Kaikki eivät ole noudattaneet tätä neuvoa, ja sellaisten suurten seuranpitotilaisuuksien vuoksi, joita ei pystytä valvomaan kunnolla, syntyy jatkuvasti ongelmia. Joissakin tapauksissa on kutsuttu satoja ihmisiä tilaisuuksiin, jotka ovat vaatineet monimutkaisia järjestelyjä ja joissa on esitetty maailmallista viihdettä. Toisinaan niissä on kerätty sisäänpääsymaksu tai muita korvauksia. Sellaiset tilaisuudet muistuttavat läheisesti maailmallista toimintaa ja ilmentävät henkeä, joka ei ole säädyllistä eikä Raamatun periaatteiden mukaista (Room. 13:13, 14; Ef. 5:15–20).
3 On kerrottu, että todistajia on kokoontunut suurin joukoin vuokratiloihin huvittelemaan epäterveellä ja maailmallisella tavalla ilman asianmukaista valvontaa. Samanlaisia ”Jehovan todistaja” -viikonlopuiksi mainostettuja tilaisuuksia on järjestetty hotelleissa tai lomakeskuksissa. Ongelmia on syntynyt siksi, että niin isoja ryhmiä on vaikea valvoa kunnolla. Toisinaan puutteellinen valvonta on johtanut riehakkaaseen käytökseen, liialliseen alkoholinkäyttöön ja jopa moraalittomuuteen (Ef. 5:3, 4). Seuranpitotilaisuudet, joissa esiintyy sellaista käyttäytymistä, eivät varmasti tuota kunniaa Jehovalle. Pikemminkin ne pilaavat seurakunnan hyvän nimen ja kompastuttavat muita (1. Kor. 10:23, 24, 29).
4 Kristittyjä kannustetaan olemaan vieraanvaraisia, mutta painopisteen tulisi olla hengellisessä ajatustenvaihdossa (Room. 1:11, 12). Pienet yhdessäolotilaisuudet ovat tavallisesti parhaita. Palveluksemme-kirjassa sanotaan sivuilla 135 ja 136: ”Toisinaan useita perheitä on saatettu kutsua johonkin kotiin nauttimaan kristillisestä seurasta. – – On kohtuullista odottaa, että niiden jotka ovat isäntiä tällaisissa tapauksissa, pitäisi tuntea olevansa henkilökohtaisesti vastuussa siitä mitä tapahtuu. Arvostelukykyiset kristityt ovat tämän vuoksi nähneet viisaaksi rajoittaa tällaisten ryhmien kokoa ja tilaisuuksien kestoa.” Jeesus huomautti, ettei mitään monimutkaisia järjestelyjä tarvita silloin kun tarkoituksemme on rohkaista ystäviämme hengellisesti (Luuk. 10:40–42).
5 On erinomaista osoittaa vieraanvaraisuutta kristittyjä tovereita kohtaan. On kuitenkin aivan eri asia järjestää vaatimaton yhdessäolotilaisuus kodissamme kuin monimutkaisia järjestelyjä vaativa, maailmallista henkeä heijastava tilaisuus vuokratiloissa. Kun kutsut toisia kylään, sinun on varmistauduttava siitä, että pystyt kantamaan täyden vastuun siitä, mitä tapahtuu (ks. Vartiotornia 15.8.1992 s. 17–20).
6 Jehova on tosiaan siunannut meitä veljeydellä, joka virkistää meitä ja kannustaa meitä jatkamaan hyvissä teoissa (Matt. 5:16; 1. Piet. 2:12). Kun osoitamme vaatimattomuutta ja järkevyyttä järjestäessämme yhdessäolotilaisuuksia, tuotamme kunniaa Jumalallemme ja olemme rakennukseksi toisille (Room. 15:2).