Nuoret, kunnioitatteko te vanhempianne?
”Kunnioita isääsi ja äitiäsi: ” – Ef. 6:2.
1. Millaisiksi voidaan nuorten kristittyjen odottaa osoittautuvan kodissaan?
EIKÖ ole järkevää odottaa nuorten, jotka osoittautuvat Kristuksen opetuslapsiksi kotinsa ulkopuolella, osoittautuvan sellaisiksi myös kotinsa sisäpuolella? Kristuksen opetuslapsena oleminen on elämäntapa, joka heijastuu puheesta ja teoista kaiken aikaa. Se ei lakkaa, kun nuori kristitty tulee kotiinsa ja hänen vanhempansa kysyvät häneltä, mitä hän on tehnyt, tai kun häneltä evätään lupa tehdä jotain, mitä hän haluaa tehdä.
2. Miten monet maailmalliset nuoret suhtautuvat vanhempiensa arvovaltaan, ja miten tämä täyttää ennustukset?
2 Monet maailman nuoret tulevat kapinallisiksi ja herjaaviksi, kun heidän vanhempansa kieltävät heitä tekemästä jotain tai oikaisevat heitä. Ovatpa jotkut karanneetkin elääkseen mielensä mukaan. Sellaiset lapset osoittavat, että heiltä puuttuu kunnioitus vanhempiaan kohtaan ja luonnollinen kiintymys. He saattavat puhua rakkaudesta, mutta miten paljon rakkautta he osoittavat vanhempiaan kohtaan, kun he karkaavat kotoa saattaen vanhempansa huolestumaan heistä sairastumiseen asti? He ajattelevat vain omia itsekkäitä halujaan. Onko tämä kiitollisuuden osoittamista siitä, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet heidän hyväkseen? Onko tämä kunnioituksen osoittamista heitä kohtaan? Me näemme tässä sen, minkä 2. Tim. 3:1–4 ennusti sanoessaan, että nuoret olisivat ”viimeisinä päivinä” ”vanhemmilleen tottelemattomia”, ”kiittämättömiä” ja ”rakkaudettomia”. Nuoret, jotka haluavat osoittautua Kristuksen opetuslapsiksi, osoittavat vanhempiaan kohtaan enemmän kunnioitusta kuin tällaiset.
3. Miksi on parempi totella vanhempiasi kuin pitää itsepäisesti kiinni omasta tiestäsi?
3 On aivan luonnollista, että te nuoret havaitsette vanhempienne kieltävän teitä silloin tällöin tekemästä jotain. Vaikka ette käsittäisikään, miksi vanhempanne esittävät teille kiellon, niin eikö teidän ole parempi kunnioittaa vanhempienne kypsää päätöstä kuin itsepintaisesti pitää kiinni omasta menettelytavastanne? Vanhempanne ovat suojelleet teitä pienestä pitäen kieltämällä teitä leikkimästä veitsillä, panemasta sormeanne pistorasiaan, juoksemasta kadulle katsomatta molempiin suuntiin ja olemasta huonojen toverien seurassa. Koska he olivat oikeassa kieltäessään nämä siksi, että he kykenivät näkemään vaarat, joita te ette kyenneet näkemään, niin eikö ole mahdollista, että he ovat oikeassa niissäkin asioissa, joita he kieltävät teitä tekemästä nyt, kun olette varttuneempia? Eikö ole mahdollista, että he voivat nähdä nytkin asioita, joilla te voitte vahingoittaa itseänne ja joita te ette voi nähdä?
4. Minkä esimerkin tarkasteleminen osoittaa, kuinka viisasta on arvostaa vanhempien toiveita?
4 Esimerkiksi nuori tyttö saattaa ihastua poikaystävään ja haluta mennä naimisiin hänen kanssaan, mutta hänen vanhempansa kieltävät sen. Tyttö uskoo olevansa mielettömästi rakastunut häneen eikä voi ymmärtää, miksi hänen vanhempansa eivät salli hänen mennä avioliittoon. Hän on närkästynyt heidän kiellostaan ja saattaa jopa ajatella kapinallisesti karkaamista. Hän ei käsitä, että hänen vanhempansa ymmärtävät selvemmin kuin hän avioliiton ja sen pulmat. He haluavat hänen olevan onnellinen avioliitossa, mutta tietävät sen vaativan kypsyyttä, jota hänellä ei vielä ole. He ovat hyvin selvillä siitä, että hänen mahdollisuutensa solmia onnellinen avioliitto on paljon suurempi, kun hän on muutamia vuosia vanhempi. Tilastot osoittavat, että sellaisten ihmisten avioliitot, jotka ovat 20-vuotiaita tai nuorempia, päättyvät neljä kertaa todennäköisemmin avioeroon kuin yli 21-vuotiaitten avioliitot.
5. Mikä Jumalan tahto on nuoriin nähden?
5 Vaikka tämä nuori tyttö saattaa tuntea pettymystä eikä ymmärrä, miksi hänen vanhempansa eivät sallineet hänen mennä naimisiin, niin hän osoittaa kunnioitusta heidän ratkaisuaan kohtaan, jos hän tahtoo osoittautua Kristuksen opetuslapseksi. Jumalan tahto on, että nuoret tottelevat vanhempiaan vaikkeivät olisikaan samaa mieltä heidän päätöksestään. ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa.” (Kol. 3:20) Kun tyttö tulee vanhemmaksi, hän saattaa olla kiitollinen siitä, että oli tottelevainen, ja voi silloin ymmärtää, että hänen rakastavat vanhempansa suojelivat jälleen kerran häntä vahingoittamasta itseään vakavasti.
6, 7. Miten täysi-ikäinen poika saattaa joutua tilanteeseen, jolloin hänen vanhempansa toivovat, että hän rajoittaisi eräitä toimiaan, ja miksi hän olisi velvollinen noudattamaan heidän toivomuksiaan?
6 Tarkastelkaamme toisena esimerkkinä poikaa, joka on täyttänyt 21 vuotta ja mennyt kihloihin, mutta asuu yhä kotonaan. Vaikka hän avustaakin rahallisesti kotinsa kulujen maksamisessa, niin hänen isänsä varaa kodin ja täyttää suurimman osan hänen tarpeistaan. Hänen isänsä ei hyväksy sitä, että hän on toistuvasti myöhään ulkona morsiamensa kanssa. Poika ei voi ymmärtää, miksi hän ei saisi tavata morsiantaan niin usein kuin haluaa ja olla ulkona niin kauan kuin tahtoo, koska hän on täysi-ikäinen. Koska hänen isänsä tietää, mitä terveydellisiä vaaroja hänen pojalleen saattaa koitua myöhään valvomisesta, puhumattakaan moraalisista vaaroista, niin hän katsoo parhaaksi asettaa pojalleen rajoituksia tämän omaksi hyväksi. Tyttö ei rakasta poikaa vähemmän, jos hän kunnioittaa isänsä toiveita, vaan hänen pitäisi arvostaa poikaa enemmän.
7 Mutta koska poika on täysi-ikäinen, niin onko hänen toteltava isäänsä? Raamattu ei aseta mitään täysi-ikäisyyttä, jolloin poika voi lakata kuuntelemasta isänsä kurinpitoa niin kauan kuin hän asuu isänsä kodissa. Se sanoo: ”Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.” (Sananl. 4:1) Koska poika on isänsä talossa, niin häntä vaaditaan Raamatun mukaan kunnioittamaan isänsä toiveita, vaikka onkin täysi-ikäinen.
PERHEEN PÄÄ
8. Kuka on Raamatun mukaan perheen pää, ja miten tätä päänasemaa voidaan valaista?
8 Jehova on tehnyt kirjoitetussa Sanassaan selväksi, että isä on perheen pää. (Ef. 5:23) Tämä on välttämätöntä, jotta perhe toimisi rauhaisasti ja yksimielisesti. Toiseksi on perheestä vastuussa luonnollisesti äiti. Voisimme verrata perhettä laivaan. Isä on kuin kapteeni, jota jokaisen laivassa olevan on velvollisuus totella. Kapteeni on vastuussa järjestyksen ylläpidosta sekä laivan pitämisestä oikeassa suunnassa ja vauhdissa. Samoin on isä perheessä. Äiti on kuin ensimmäinen perämies, jolla on toiseksi määräämisvalta. Samoin kuin miehistö tottelee ja kunnioittaa laivan päällystöä, lasten tulee totella ja kunnioittaa vanhempiaan. (Ef. 6:1) Kapinalliset lapset voivat vaarantaa perheen toiminnan samoin kuin kapinallinen miehistö voi vaarantaa laivan toiminnat.
9, 10. a) Minkä hyvän neuvon Raamattu antaa nuorille, ja miten Aabrahamin perhe valaisee vanhempien päänasemaa? b) Miten Jeesus osoitti, että poikien ja tytärten tulee kunnioittaa vanhempiaan?
9 Lapsia vaaditaan siis Jumalan järjestelyn mukaan kunnioittamaan ja tottelemaan isäänsä ja äitiänsä. ”Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.” (Sananl. 6:20) Iisak teki näin ollessaan isänsä huonekunnassa. Vaikka hän oli noin 40-vuotias mennessään naimisiin, niin hän kunnioitti isänsä päänasemaa ja antoi isänsä valita hänelle vaimon. Koska Aabrahamilla oli oikeus valita vaimo Iisakille, joka oli täysi-ikäinen mutta asui isänsä huonekunnassa, niin eikö isällä nykyään ole oikeutta panna rajoituksia pojalle, joka asuu hänen huonekunnassaan ja on täysi-ikäinen? Huonekunnan päänä hänellä on aivan varmasti oikeus siihen.
10 Raamatullisina aikoina vanhempien, varsinkin isän, valta ulottui laajalle. Niin kauan kuin isä eli ja kykeni hoitamaan huonekuntaa, hänen poikansa ja tyttärensä olivat alamaisia hänelle. Jos poika perusti riippumattoman talouden, niin hänestä tuli oman huonekuntansa pää. Vaikkei hän ollut enää isänsä vallan alainen, häntä vaadittiin silti kunnioittamaan vanhempiaan. Jeesus tuomitsi aikansa uskonnolliset johtajat, koska he väittivät, ettei heidän tarvinnut kunnioittaa isäänsä eikä äitiään antamalla heille taloudellista apua, kun he tarvitsivat sitä, jos he antoivat rahan temppeliin. Hän sanoi heidän tekevän ”Jumalan sanan tyhjäksi” sellaisilla perinnäissäännöillä. – Matt. 15:3–9.
11. Miksi kristityt nuoret haluavat nykyään kunnioittaa isänsä päänasemaa, ja miten isän tulee käyttää päänasemaansa?
11 Nuoret, jotka nyt haluavat olla kristittyjä, kunnioittavat isänsä päänasemaa perheessä ja ovat tottelevaisia hänelle. He näkevät raamatullisista esimerkeistä, että Jumala tahtoo niin olevan, ja heidän halunsa on tehdä Jumalan tahto. (Kol. 3:20) Kristityssä kodissa isä haluaa luonnollisesti yrittää välttää käyttämästä väärin valtaansa ja ärsyttämästä lapsiaan. (Kol. 3:21) Jollei hän pitäisi kuria ymmärtäväisesti ja rakkaudellisesti, niin hän voisi lannistaa heitä ja saattaa heidät siten ärtyneiksi ja masentuneiksi. Hän voi voittaa heidän luottamuksensa ja kunnioituksensa olemalla reilu, luja Raamatun periaatteiden puolesta ja rakkaudellinen heidän kohtelussaan.
ERIMIELINEN HUONEKUNTA
12. Miksi uskovien lasten tulee kunnioittaa epäuskoista isää?
12 Mutta olettakaamme, että äiti ja lapset ovat antautuneita kristittyjä mutta isä ei. Onko lapsien velvollisuus kunnioittaa isää ja totella häntä? Vaikkei hän olekaan Jehova Jumalan palvelija, niin hän on silti perheen pää ja hänellä on oikeus saada kunnioitusta ja kuuliaisuutta. Samoin kuin uskovaa vaimoa vaaditaan Raamatussa olemaan alamainen epäuskoiselle aviomiehelleen, kristittyjä lapsiakin vaaditaan olemaan alamaisia epäuskoiselle isälle. ”Vaimot, olkaa miehellenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa.” – Kol. 3:18.
13. Jos nuori kristitty haluaa ryhtyä kokoajan evankeliuminpalvelukseen, mutta hänen epäuskoinen isänsä haluaa hänen menevän korkeakouluun, niin mitä hän tekee?
13 Jos isän toivomus on, että hänen poikansa menee korkeakouluun, mutta poika mieluummin käyttäisi aikansa kristillisessä evankeliuminpalveluksessa, niin mitä hänen pitäisi tehdä? Hän voi selittää halunsa isälleen, ja saattaa olla, että isä suo hänen käyttää koko aikansa evankeliuminpalveluksessa. Jollei, niin hänen velvollisuutensa on alistua isänsä toiveisiin siihen saakka, kun hän tulee täysi-ikäiseksi ja niin kauan kuin hän asuu isänsä kodissa. Hänen isällään on oikeus päättää hänen koulutuksestaan. Mutta korkeakoulussa ollessaan poika haluaa säilyttää uskonsa lujana, jottei siellä esiintyvä ateistinen ajattelutapa tuhoaisi hänen hengellismielisyyttään.
14, 15. Miksi uskovat lapset olisivat huolestuneita, jos heidän epäuskoinen isänsä panisi heidät menemään Suuren Babylonin kirkkoon, ja mitä he tekisivät?
14 Mitä uskovat lapset tekevät sitten, kun heidän epäuskoinen isänsä vaatii heitä menemään Suuren Babylonin jonkin kirkon uskonnollisiin jumalanpalveluksiin? Tämä koskee hyvin vakavaa asiaa, johon sisältyy heidän uskollisuutensa Jehova Jumalaa kohtaan. He tietävät, että tosi kristitty ei palvo uskottomasti väärää jumalaa eikä osallistu väärän uskonnon jumalanpalvelukseen. He tietävät, että Raamattu käskee kristittyjä ’pakenemaan epäjumalanpalvelusta’ ja ’lähtemään ulos’ Suuresta Babylonista. (1. Kor. 10:14; Ilm. 18:4) Mitä he näin ollen tekevät?
15 He ovat kuuliaisia isälleen ja menevät kirkkoon, mutta kun he ovat siellä, niin heidän on henkilökohtaisesti ratkaistava, yhtyvätkö he uskonnolliseen jumalanpalvelukseen vai eivät. He ovat tulleet siihen kohtaan, missä on suoranainen ristiriita Jumalan käskyjen ja heidän isänsä käskyjen välillä. Heidän isänsä on saattanut heidät tilanteeseen, missä heidän on pakko joko olla tottelematta häntä tai olla tottelematta Jumalaa. Kun apostoli Pietari joutui samantapaisen ratkaisun eteen, koska Jerusalemin lailliset viranomaiset olivat kieltäneet häntä puhumasta Jeesuksesta Kristuksesta, niin hän sanoi: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” (Apt. 5:29) Hän oli valmis ottamaan minkä rangaistuksen tahansa he antaisivat hänelle siksi, että hän totteli Korkeinta Suvereenia.
16. Miten nuori voi suhtautua rangaistukseen, jonka hän saa epäuskoiselta isältään siksi, että hän kieltäytyi olemasta tottelematon Jumalalle?
16 Nuorta kristittyä, joka kuuliaisesti menee niin pitkälle kuin on Raamatun mukaan mahdollista epäuskoisen isänsä tottelemisessa, voi hänen isänsä rangaista siksi, että hän kieltäytyy suorittamasta väärää palvontatekoa. Vaikka se on epämieluista, niin hän voi lohduttautua sillä, että hän kärsii sen tekemisen tähden, mikä on oikein Jumalan silmissä. ”Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa [mieluista Jumalalle, Um].” – 1. Piet. 2:19, 20.
KUNNIOITTAVA PUHETAPA
17. Miksi nuori kristitty kieltäytyisi puhumasta halveksivasti vanhemmistaan ollessaan toisten nuorten parissa?
17 Nuorten yleinen tapa maailmassa on puhua halveksivasti vanhemmistaan, kun he ovat toisten nuorten seurassa. Miten nuori kristitty voisi tehdä näin ja silti totella Raamatun käskyä kunnioittaa isäänsä ja äitiänsä? Kun hän puhuu kunnioittavasti heistä heidän läsnä ollessaan, niin eikö hänen pitäisi tehdä samoin myös ollessaan poissa heidän luotaan? Koska hän on lähtöisin heistä, niin eikö hän häpäisisi itseään, jos hän häpäisee heitä? Pitäisikö hänen antaa kunnioituksensa heitä kohtaan heiketä vain siksi, että hän on sellaisten nuorten parissa, joilta puuttuu kunnioitus vanhempiaan kohtaan?
18. Miksei nuori kristitty koskaan kiroa vanhempiaan?
18 Jotkut maailmalliset nuoret ovat niin kapinallisia ja vanhempiaan halveksivia, että kiroavat heitä vasten heidän kasvojaan. Miten siten menettelevä nuori voisi pitää itseään kristittynä? Jumalan sana ei opeta nuoria kohtelemaan vanhempiaan tällä tavalla siitä huolimatta, miten vihaisiksi he saattavat jostain tulla. Rakkautta ei osoiteta huutamalla ja herjaavalla puheella. Pane merkille Raamatun tässä suhteessa antama neuvo: ”Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.” (Ef. 4:31) Koska huutamisella ja herjaavalla puheella ei ole sijaa kristillisessä elintavassa, niin miten nuori kristitty voisi käyttää niitä minään aikana, saatikka sitten vanhempiaan kohtaan?
19, 20. a) Miten Jumala suhtautuu vanhempien halveksintaan? b) Mitä nuori todellisuudessa pyytää, jos hän kiroaa isäänsä tai äitiänsä?
19 Jehovan Israelin kansalle antama laki osoittaa, että hän pitää vanhempien halveksivaa puhuttelemista vakavana asiana. Hänen lakinsa sanoo: ”Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla. Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä [toivottaa pahaa isälleen tai äidilleen, Um], se rangaistakoon kuolemalla.” (2. Moos. 21:15, 17) Jumala ei vaadi tällaista rangaistusta kristillisessä asiainjärjestelmässä, mutta se seikka, että hän vaati sitä Mooseksen lain alaisuudessa, tekee ilmeiseksi sen, ettei hän suvaitse niin törkeää halveksimista.
20 Kun nuori kiroaa isänsä tai äitinsä ja pyytää Jumalaa kiroamaan heidät, niin eikö hän toivota heille pahaa? Hän pyytää Jumalaa tuomitsemaan heidät iankaikkiseen rangaistukseen. Millaista kiittämättömyyttä siitä, että he huolehtivat hänestä! Millaista kapinoimista Jumalan asettamaa auktoriteettia vastaan! Kuinka siten menettelevä nuori voi kuvitella Jumalan käyttävän häntä mihinkään? Hän ei missään tapauksessa noudata Jeesuksen esimerkkiä, hänen, joka osoitti mitä syvintä kunnioitusta Isäänsä kohtaan ja tottelevaisesti teki hänen tahtonsa. – Joh. 5:30.
21. Miten nuori kristitty menettelee, kun epäuskoinen isä herjaa häntä, ja mikä voi auttaa häntä säilyttämään arvostavan asenteen?
21 Nuori kristitty, joka haluaa olla Jeesuksen Kristuksen seuraaja, arvostaa vanhempiaan antaen heille asiaan kuuluvan kunnian. Vaikkeivät he olisikaan Jehovan antautuneita palvelijoita, niin hän puhuu heistä aina kunnioittavasti. Jos hänen epäuskoinen isänsä puhuu herjaavasti hänelle, niin osoittaisiko hän kristillistä henkeä, jos hän vastaisi samalla tavalla? Harjoittamalla itsehillintää hän viisaasti pidättyy sanomasta mitään pahaa. Hänen hyvä käytöksensä voi voittaa hänen isänsä tulemaan Jehovan palvelijaksi, samoin kuin kristityn vaimon hyvä käytös voi voittaa hänen miehensä. (1. Piet. 3:1, 2) Sen muistaminen, mitä apostoli Paavali sanoi, voi auttaa häntä säilyttämään kunnioittavan asenteen: ”Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme; meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi.” (1. Kor. 4:12, 13) Room. 12:17:ssä hän sanoi myös: ”Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako.”
MIKSI JÄRKEVÄÄ
22. Miksi nuorelle kristitylle on erittäin tärkeätä osoittaa kunnioitusta vanhempiaan kohtaan?
22 Jos olet nuori kristitty, niin sinun ei ole ehkä aina helppo osoittaa arvostusta vanhempiasi kohtaan ja antaa heille heille kuuluvaa kunniaa. Kaikkialla ympärilläsi on nuoria, jotka kapinoivat vanhempiaan vastaan, ja on vaikea taistella heidän kapinahenkeään vastaan. Mutta miten sinä voit olla yksi Kristuksen opetuslapsista ja saada hänen Valtakuntansa hallituksen siunaukset, jos hylkäät lakia ja järjestystä koskevan Jumalan järjestelyn perheessä? Jos halveksit sitä nyt, niin etkö todennäköisesti halveksi lakia ja järjestystä koskevaa Jehovan järjestelyä hänen valtakuntansa alaisuudessakin? Sinä voit osoittaa Jehovalle tulevasi hänen Valtakuntansa hallituksen kuuliaiseksi alamaiseksi Harmagedonin jälkeen osoittamalla tottelevaisuutta vanhempien hallitusvaltaa kohtaan nyt, ennen Harmagedonia.
23. Mitä nuori kristitty voi suuttumisen sijasta harkita, kun hänen vanhempansa ovat eri mieltä kuin hän?
23 Koska olet eri sukupolvea kuin vanhempasi, niin on aivan luonnollista, ettet saata ajatella kaikesta samalla tavalla kuin he. Sinä voit ajatella heidän olevan ahdasmielisiä katsantokannoissaan, mutta oletko koskaan ottanut huomioon, että sinä olet todennäköisesti ahdasmielinen omissa näkökannoissasi kypsyyden ja elämän kokemuksen puuttumisen takia? Eikö henkilöllä, joka on elänyt kaksi kertaa kauemmin kuin sinä tai ehkä enemmänkin, ole todennäköisemmin tasapainoinen näkemys asioista ja eikö hän kykene paremmin tajuamaan pulmat, jotka jokin menettelytapa voi aiheuttaa? Nuoret ovat taipuvaisia olemaan harkitsemattomampia ratkaisuissaan, koska heiltä puuttuu se tasapainoinen ajattelu, jonka vuosien mukanaan tuoma kypsyys aikaansaa. Hyvä esimerkki tästä on nuori kuningas Rehabeam kohta valtaistuimelle noustuaan. Vanhemmat miehet, jotka olivat olleet hänen isänsä neuvonantajia, esittivät hänelle järkevän, kypsän neuvon, mutta hän hylkäsi sen niiden nuorten miesten harkitsemattoman neuvon vuoksi, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan. Seurauksena oli onnettomuus hänen valtakunnalleen. Kymmenen sukukuntaa irtautui pois ja perusti eri valtakunnan. – 1. Kun. 12:6–8.
24. Miten nuori voi hyötyä vanhempiensa kuuntelemisesta?
24 Jumalan sana sanoo syystä sinulle: ”Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta.” (Sananl. 1:8) Sinä voit hyötyä heidän kypsyydestään ja suuremmasta elämänkokemuksestaan. He eivät ehkä tiedä yhtä paljon kuin sinä tieteellisistä asioista, jotka olet oppinut koulussa, mutta he tietävät enemmän elämästä ja sen pulmista. Jos sinua on siunattu vanhemmilla, jotka kunnioittavat Jehovan lakeja ja ohjeita, niin opastus ja neuvonta, jota he voivat antaa, on erittäin hyödyllistä.
25. Mainitse esimerkki, joka osoittaa, miksi nuoret tarvitsevat vanhempiensa neuvoja ja ohjausta.
25 Kun olet nuori, niin ruumiilliset halusi ovat hyvin voimakkaat, ja ne voivat voittaa kykysi ajatella ja järkeillä selvästi. Siksi vanhempiesi neuvot ja heidän ratkaisunsa voivat estää sinua tekemästä tyhmiä erehdyksiä, jotka saattavat tuhota elämäsi. Kun he esimerkiksi kieltävät sinua hyväilemästä toiseen sukupuoleen kuuluvaa, niin he tietävät, miksi se on vaarallista sinulle. He tietävät Jumalan tehneen ruumiisi sellaiseksi, että kun joku toiseen sukupuoleen kuuluva hyväilee sinua, niin sukupuoliset halusi heräävät ja valmistavat sinua sukupuolisuhteisiin. Kun et ole naimisissa, niin sinulla ei ole oikeutta ryhtyä sellaisiin suhteisiin. Kun sinä siis sallit jonkun herättää sukupuolihalujasi tällä tavalla, niin on hyvin todennäköistä, että saatat tehdä haureuden synnin. (1. Kor. 6:9, 10) Jollet mene niin pitkälle, niin voit jäädä pettyneeksi ja tunne-elämäsi järkyttyy. Eikö siis ole järkevää kuunnella vanhempiasi ja siirtää hyväilyä, kunnes olet vanhempi ja naimisissa?
26. Mitä kristittyjä nuoria kehotetaan tekemään?
26 Tarkastelemamme seikat osoittavat siis, että nuorten on viisasta noudattaa Jumalan sanan neuvoa: ”Olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa.” (Ef 6:1) Älä anna maailman nuorten kapinallisen asenteen vaikuttaa suhtautumiseesi isääsi ja äitiisi. Ymmärrä rakkaus, joka vanhemmillasi on sinua kohtaan, ja heidän huolenpitonsa hyvinvoinnistasi. Arvosta heidän kypsyyttään ja tasapainoisempaa ajattelukykyään. Alistu heidän johtoasemaansa. Noudata Raamatun käskyä: ”’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus – ’että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä’.” – Ef. 6:2, 3.