Toukokuu

Viime vuosina moniin maihin on tullut joukoittain pakolaisia. Voisitko aluksi opetella tervehtimään omalla alueellasi asuvia maahanmuuttajia heidän äidinkielellään? Ehkä voisit opetella myös joitakin lauseita, joiden avulla voit saada heidän kiinnostuksensa heräämään. Sitten saattaisit näyttää heille jw.org-sivustolta, mitä videoita ja julkaisuja on saatavilla heidän kielellään. Jehova antaa meille juuri sen, mitä tarvitsemme voidaksemme onnistua paremmin kenttäpalveluksessa. Esimerkiksi Kristityn elämä ja palvelus -kokouksessa saatava käytännöllinen opetus auttaa meitä tuntemaan olomme varmemmaksi, kun teemme uusintakäyntejä ja pidämme raamattukursseja. Vanhemmat, kun opetatte lapsianne vastaamaan omin sanoin, voitte auttaa heitä loistamaan valoa. Lasten yksinkertaiset ja sydämestä lähtevät vastaukset ovat auttaneet joitakin vasta kiinnostuneita tunnistamaan totuuden soinnin (1. Kor. 14:25). w18.06 4:7–9

On hyvä muistaa, että me kaikki olemme joskus olleet ”vieraita” eli ikään kuin ulkomaalaisia – sellaisia, joilla ei ollut läheistä suhdetta Jumalaan (Ef. 2:12). Jehova on kuitenkin vetänyt meidät luokseen ”rakkauden siteillä” (Hoos. 11:4; Joh. 6:44). Kristus otti meidät tervetulleina vastaan ja avasi meille oven Jumalan perheeseen. Koska olemme epätäydellisyydestämme huolimatta saaneet Jeesukselta näin lämpimän vastaanoton, meille ei pitäisi tulla mieleenkään, että torjuisimme jonkun toisen. Jakautuneisuus, ennakkoluuloisuus ja vihamielisyys tulevat epäilemättä lisääntymään sitä mukaa kuin lähestymme tämän pahan järjestelmän loppua (Gal. 5:19–21; 2. Tim. 3:13). Me Jehovan palvelijat haluamme kuitenkin saada ”ylhäältä tulevaa viisautta”, joka on puolueeton ja edistää rauhaa (Jaak. 3:17, 18). Solmimme mielellämme ystävyyssuhteita eri maista oleviin ihmisiin, hyväksymme heidän erilaisen kulttuurinsa ja ehkä jopa opettelemme heidän kieltään. Kun toimimme näin, rauhasta tulee keskuudessamme ”niin kuin virta” ja oikeudenmukaisuudesta ”kuin meren aallot” (Jes. 48:17, 18). w18.06 2:18–19

Roomalainen sotilas ei ollut valmis lähtemään taistelutantereelle, ellei hänellä ollut kenkiä jalassa. Sandaaleja muistuttavissa sotilaiden kengissä oli kolme yhteen kiinnitettyä nahkakerrosta, ja ne tukivat jalkaa erittäin hyvin. Rakenteensa ansiosta kengät olivat kestävät ja jalalle miellyttävät. Roomalaiset sotilaat marssivat kengillään taisteluun, kun taas kristittyjen kuvaannolliset jalkineet auttavat heitä viemään rauhan sanomaa (Jes. 52:7; Room. 10:15). Vaatii kuitenkin rohkeutta puhua totuudesta, kun siihen avautuu tilaisuus. ”Pelkäsin todistaa luokkakavereilleni”, sanoo 20-vuotias Bo. ”Minua kai nolotti. Näin jälkeenpäin ajatellen en tiedä, mistä se johtui. Nyt todistan mielelläni toisille samanikäisille.” Monet nuoret ovat huomanneet, että kun he ovat valmistautuneet kertomaan hyvää uutista, se tuntuu heistä helpommalta. w18.05 4:9–11

Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Annan teille oman rauhani.” (Joh. 14:27.) Miten tämä lahja, Jeesuksen rauha, auttaa meitä kantamaan hedelmää? Kun jatkamme saarnaamistyötä kestävinä, tunnemme pysyvää rauhaa sisimmässämme, koska tiedämme, että Jehova ja Jeesus hyväksyvät meidät (Ps. 149:4; Room. 5:3, 4; Kol. 3:15). Kun Jeesus oli sanonut haluavansa, että apostolien ilo ”tulisi täydeksi”, hän puhui heille uhrautuvan rakkauden tärkeydestä (Joh. 15:11–13). Sitten hän jatkoi: ”Olen sanonut teitä ystäviksi.” Jeesuksen ystävyys on kallisarvoinen lahja. Mitä apostolien piti tehdä, jotta he voisivat pysyä hänen ystävinään? Jeesus neuvoi heitä ”menemään eteenpäin ja kantamaan jatkuvasti hedelmää”. (Joh. 15:14–16.) Noin kaksi vuotta aikaisemmin Jeesus oli kehottanut apostolejaan: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” (Matt. 10:7.) Viimeisenä iltanaan hän kannusti heitä jatkamaan kestävinä siinä työssä, jonka he olivat aloittaneet (Matt. 24:13; Mark. 3:14). w18.05 2:15–16

Nuori, keskitä elämäsi Jehovan palveluksen ja hengellisten tavoitteiden ympärille. Monille nuorille tärkeintä elämässä on pitää hauskaa. Ehkä he pyytävät sinuakin mukaan. Ennemmin tai myöhemmin sinun täytyy näyttää, miten määrätietoisesti pidät kiinni omista valinnoistasi. Älä anna vertaispaineen hämärtää tavoitteitasi. Miten sitten voit pitää pintasi, kun tunnet painetta toimia niin kuin muut? Vältä tilanteita, joissa tiedät, että sinulla olisi houkutus antaa periksi (Sananl. 22:3). Mieti, mitä tuskallisia seurauksia väärin toimimisesta olisi. Myönnä lisäksi, että tarvitset hyviä neuvoja. Nöyryys auttaa sinua ottamaan vastaan ehdotuksia vanhemmiltasi ja kypsiltä seurakunnan ystäviltä. (1. Piet. 5:5, 6.) Oletko sinä tarpeeksi nöyrä ottamaan vastaan järkeviä neuvoja? w18.04 5:14–16

Kun Jeesus lähetti sanomia joillekin Vähän-Aasian seurakunnille, hän ilmaisi arvostavansa seuraajiensa työtä. Hän esimerkiksi aloitti sanomansa Tyatiran kristityille seuraavasti: ”Minä tiedän sinun tekosi ja sinun rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kestävyytesi ja sen, että sinun viimeaikaiset tekosi ovat useammat kuin entiset.” (Ilm. 2:19.) Jeesus mainitsi, että he olivat tehneet aiempaa enemmän, ja lisäksi hän antoi kiitosta niistä ominaisuuksista, jotka motivoivat heitä hyviin tekoihin. Vaikka Jeesuksen täytyi antaa neuvoja joillekin Tyatiran seurakunnan jäsenille, hän aloitti ja päätti sanomansa rohkaisulla (Ilm. 2:27, 28). Jeesus on kaikkien seurakuntien pää, ja siksi hänellä on paljon valtaa. Hänen ei tarvitsisi kiittää meitä siitä työstä, jota teemme hänen hyväkseen. Silti hän pitää arvostuksen osoittamista tärkeänä. Eikö hän olekin hieno malli vanhimmille? w19.02 8:10

Ensimmäisen vuosisadan hallintoelin rohkaisi kaikkia kristittyjä – sekä vastuullisia veljiä että muita. Se lähetti kaksi jäsentään, Pietarin ja Johanneksen, rukoilemaan uusien uskovien puolesta, jotta nämä saisivat pyhää henkeä. (Apt. 8:5, 14–17.) Filippos ja uudet veljet ja sisaret saivat varmasti paljon rohkaisua siitä, että hallintoelin oli heidän tukenaan. Nykyään Jehovan todistajien hallintoelin rohkaisee Betel-perheen jäseniä, kentällä työskenteleviä kokoaikaisia erikoispalvelijoita ja koko kansainvälistä tosi kristittyjen joukkoa. Vaikutus on sama kuin ensimmäisellä vuosisadalla: iloitsemme saamastamme rohkaisusta! Lisäksi hallintoelin julkaisi vuonna 2015 kirjasen Palaa Jehovan luo, joka on rohkaissut valtavasti monia kautta maailman. w18.04 3:18–20

Jotkut ajattelevat, että mitä enemmän vapautta, sitä parempi. Mutta todellisuudessa rajaton vapaus on kaksiteräinen miekka. On pelottavaa edes kuvitella, millainen maailma olisi, ellei ihmisille olisi asetettu minkäänlaisia rajoituksia. Siksi The World Book Encyclopediassa sanotaan: ”Jokaisen järjestäytyneen yhteiskunnan lait muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa vapaudet ja rajoitukset tasapainottavat toisiaan.” ”Monimutkainen” on tässä yhteydessä osuva sana. Ajattele, miten valtavan määrän lakeja ihmiset ovat laatineet ja miten paljon asianajajia ja tuomareita tarvitaan tulkitsemaan ja soveltamaan niitä. Jeesuksen mukaan todellisen vapauden saaminen edellyttää kahta asiaa. Ihmisen täytyy ensinnäkin ottaa vastaan totuus, jota Jeesus opetti, ja toiseksi hänen täytyy tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Se johtaa todelliseen vapauteen. Vapauteen mistä? Jeesus selitti edelleen: ”Jokainen synnin tekijä on synnin orja. Jos siis Poika vapauttaa teidät, niin te tulette olemaan todella vapaita.” (Joh. 8:34, 36.) w18.04 1:13–14

Meistä on mukavaa olla sellaisten ihmisten lähellä, jotka välittävät tunteistamme ja hyvinvoinnistamme. He yrittävät asettua asemaamme, toisin sanoen ottaa huomioon ajatuksemme ja tunteemme. He huomioivat tarpeemme ja tarjoavat apua – joskus jo ennen kuin ehdimme pyytää sitä. Arvostamme ihmisiä, jotka osoittavat empatiaa meitä kohtaan. Kristittyinä me kaikki varmasti haluamme olla empaattisia. Se ei tosin aina ole helppoa. Miksi ei? Ensinnäkin olemme epätäydellisiä (Room. 3:23). Siksi meillä on synnynnäinen taipumus ajatella etupäässä itseämme. Lisäksi kasvatuksemme tai menneet kokemuksemme voivat tehdä empatian osoittamisesta meille vaikeaa. Meihin voi vaikuttaa myös ympärillämme olevien ihmisten asenne. Näinä viimeisinä päivinä on monia, jotka eivät piittaa toisten tunteista vaan ovat sen sijaan ”itserakkaita” (2. Tim. 3:1, 2). Me voimme kuitenkin edistyä empatian ilmaisemisessa ottamalla esimerkkiä Jehova Jumalasta ja hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. w19.03 12:1–3

Viimeinen kymmenestä käskystä kielsi himoitsemisen, sen että haluaa kiihkeästi jotain sellaista, mikä kuuluu toiselle (5. Moos. 5:21; Room. 7:7). Jehova antoi tämän lain, koska hän halusi opettaa israelilaisille jotain tärkeää: heidän tuli suojella sydäntään, toisin sanoen ajatuksiaan ja tunteitaan. Hän tietää, että pahat teot lähtevät pahoista ajatuksista ja tunteista. Esimerkiksi kuningas Daavid lankesi tähän ansaan. Hän oli hyvä mies, mutta eräässä tilanteessa hän himoitsi toisen miehen vaimoa. Tämä halu johti syntiin. (Jaak. 1:14, 15.) Daavid teki aviorikoksen, juonitteli naisen aviomiestä vastaan ja järjesti niin, että tämä tapettiin (2. Sam. 11:2–4; 12:7–11). Jehova näkee muutakin kuin sen, millainen ihminen on ulkonaisesti. Hän havaitsee, millaisia olemme sisäisesti, sydämeltämme. (1. Sam. 16:7.) Mitään ajatusta, tunnetta tai tekoa ei voi salata häneltä. Hän etsii meistä hyvää ja kannustaa meitä kasvattamaan hyviä ominaisuuksia. Toisaalta Jehova haluaa, että tunnistamme väärät ajatukset ja poistamme ne mielestämme ennen kuin ne johtavat väärintekoihin. (2. Aik. 16:9; Matt. 5:27–30.) w19.02 9:9, 11

Mooses oli Raamatun mukaan nöyrin mies kaikista ihmisistä maan päällä (4. Moos. 12:3). Tarkoittiko se sitä, että hän oli heikko ja päättämätön tai että hän taipui vastustuksen edessä? Näin jotkut saattaisivat kuvailla nöyrää ihmistä. Tällainen ajatus on kuitenkin kaukana totuudesta. Mooses oli vahva, päättäväinen ja rohkea Jumalan palvelija. Jehovan avulla hän kohtasi Egyptin mahtavan hallitsijan, johdatti noin 3 000 000 ihmistä erämaan halki ja auttoi Israelin kansaa voittamaan viholliset. Haasteemme eivät ole samanlaisia kuin Mooseksella, mutta kohtaamme joka päivä ihmisiä ja tilanteita, jotka koettelevat nöyryyttämme. Meillä on kuitenkin voimakas motiivi kehittää tätä ominaisuutta. Jehova lupaa, että nöyrät saavat omakseen maan (Ps. 37:11). Oletko mielestäsi nöyrä ihminen? Sanoisivatko toiset sinusta samaa? w19.02 7:1–2

Ihmisillä on ollut omatunto siitä lähtien, kun heitä on ollut maan päällä. Kun Aadam ja Eeva olivat rikkoneet Jehovan lakia, he piiloutuivat. Tästä voidaan päätellä, että heidän omatuntonsa kolkutti. Ihminen, jonka omaatuntoa ei ole valmennettu hyvin, on kuin laiva, joka suunnistaa merellä rikkinäisen kompassin avulla. Voi olla kohtalokasta lähteä merelle ilman tarkkaa kompassia. Tuulet ja merivirrat voivat helposti kääntää laivan pois kurssistaan. Oikein kalibroitu eli säädetty kompassi auttaa kapteenia pitämään laivan oikeassa kurssissa. Omatunto on meidän moraalinen kompassimme: se on sisäinen oikean ja väärän taju, joka voi opastaa meidät oikeaan suuntaan. Omatuntomme on kuitenkin luotettava opas vain jos se on kalibroitu oikein. Jos omaatuntoa ei ole kunnolla valmennettu, se ei varoita ihmistä väärin tekemisestä (1. Tim. 4:1, 2). Tällainen omatunto voi jopa väittää ”pahaa hyväksi”. w18.06 3:1–3

Meidän on tärkeää tunnistaa ja torjua sellainen maailmallinen ajattelu, jota tarjoillaan meille salakavalasti. Esimerkiksi joissakin uutisraporteissa edistetään poliittisia mielipiteitä. Kevyemmässä uutisaineistossa ja ajankohtaisohjelmissa voidaan esitellä maailmallisia tavoitteita ja saavutuksia houkuttelevassa valossa. Joissakin elokuvissa ja kirjoissa ihannoidaan sellaista ajattelutapaa, joka nostaa oman tai perheen edun kaiken muun yläpuolelle. Tällaiset ajatukset eivät käy yksiin Raamatun kanssa, jonka mukaan perheemme ja me itse olemme aidosti onnellisia vain jos rakastamme ennen kaikkea Jehovaa (Matt. 22:36–39). Tämä ei tarkoita, että kaikki viihde olisi turmelevaa. Meidän on kuitenkin hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä: Tunnistanko maailmalliset ajatukset silloinkin kun ne esitetään salakavalasti? Suojelenko lapsiani – ja myös itseäni – tietyiltä ohjelmilta tai kirjoilta? Autanko lapsiani omaksumaan maailman tyrkyttämien ajatusten sijasta Jehovan näkemyksen? w18.11 4:18–19

Näillä sanoilla Jehova osoittaa, että hän antaa meille täyden huomionsa ja on hyvin kiintynyt meihin. Hän ilmaisee hellät ja syvät tunteensa meitä kohtaan seuraavin sanoin: ”Olet ollut silmissäni kallisarvoinen, sinua on pidetty kunnioitettuna ja minä olen rakastanut sinua.” (Jes. 43:4.) Mikään voima koko maailmankaikkeudessa ei voi sammuttaa Jehovan rakkautta palvelijoihinsa; hänen uskollisuutensa meitä kohtaan on horjumatonta (Jes. 54:10). Vaikka Jehova ei lupaa poistaa kaikkia vaikeuksiamme, hän ei salli sitä, että ongelmien ”joet” hukuttaisivat meidät tai koettelemusten ”tuli” aiheuttaisi meille pysyvää vahinkoa. Hän vakuuttaa, että hän on meidän kanssamme ja auttaa meitä selviytymään tällaisista haasteista. Miten Jehova tekee sen? Hän auttaa meitä voittamaan pelkomme, niin että voimme olla uskollisia hänelle jopa kuoleman edessä. (Jes. 41:13; 43:2.) Kun luotamme siihen Jumalan lupaukseen, että hän on meidän kanssamme, mekin voimme olla vahvoja ja rohkeita koettelemusten keskellä. w19.01 1:4–6

Jos olet nuori, opettajat, opinto-ohjaajat ja muut ovat ehkä kannustaneet sinua kouluttautumaan pitkälle ja luomaan menestyksekkään uran. Jehova kuitenkin neuvoo toimimaan toisella tavalla. Hän kyllä haluaa, että teet parhaasi koulussa, niin että pystyt myöhemmin elättämään itsesi (Kol. 3:23). Mutta hän tietää myös, että sinun on nuorena päätettävä, mikä on elämäsi tärkeysjärjestys. Siksi hän antaa viisaita periaatteita, jotka voivat ohjata sinua ja auttaa sinua elämään häntä miellyttävällä tavalla näinä viimeisinä päivinä (Matt. 24:14). Jehova on selvillä siitä, mitä nykyiselle maailmalle tulee tapahtumaan ja miten lähellä sen loppu on (Jes. 46:10; Matt. 24:3, 36). Hän myös tuntee meidät. Hän tietää, mikä tuo meille aitoa tyytyväisyyttä ja onnellisuutta ja mikä taas tekee meistä onnettomia. Ihmisten neuvot saattavat vaikuttaa hyvinkin järkeviltä, mutta jos ne ovat ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, ne eivät todellisuudessa ole viisaita. w18.12 3:1–2

Sen sijaan ”sävyisät saavat omistaa maan, ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta”. Daavid ennusti myös: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Ps. 37:11, 29; 2. Sam. 23:2.) Miten nämä lupaukset ovat kautta aikojen vaikuttaneet ihmisiin, jotka haluavat tehdä Jumalan tahdon? Heillä on ollut perusteet odottaa, että jonain päivänä maan päällä elää vain oikein toimivia ihmisiä. Silloin maa on jälleen Eedenin puutarhan kaltainen paratiisi. Israelilaiset sanoivat palvelevansa Jehovaa, mutta ajan mittaan useimmat heistä käänsivät selkänsä hänelle ja hänen palvonnalleen. Niinpä hän antoi babylonialaisten kukistaa heidät, autioittaa heidän maansa ja viedä monia heistä pakkosiirtolaisuuteen. (2. Aik. 36:15–21; Jer. 4:22–27.) Jumalan profeetat ennustivat kuitenkin, että hänen kansansa palaisi kotimaahansa 70 vuoden kuluttua. Nämä ennustukset täyttyivät aikanaan, mutta niillä on merkitystä myös meille. Ne antavat meille perusteita odottaa tulevaa maanpäällistä paratiisia. w18.12 1:9–10

Neuvot, jotka ovat lähtöisin maailmasta ovat usein vastoin Raamatun opetusta, mutta sopisivatko ne kuitenkin paremmin meidän aikaamme? Jeesus sanoi: ”Viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot.” (Matt. 11:19.) Maailma on ottanut huomattavia edistysaskeleita teknologiassa, mutta onnellisuuden tiellä olevat suuret ongelmat ovat yhä ratkaisematta: esimerkiksi sota, rasismi ja rikollisuus vaivaavat edelleen ihmiskuntaa. Entä suvaitsevaisuus seksuaalimoraaliin liittyvissä asioissa? Monet näkevät, ettei se ole parantanut elämänlaatua vaan pikemminkin johtanut perheiden hajoamiseen, terveysongelmiin ja muihin ikäviin seurauksiin. Toisaalta kristityillä, jotka hyväksyvät Jumalan näkemyksen, on laadukkaampi perhe-elämä ja hyvän moraalin ansiosta parempi terveys. Lisäksi he nauttivat rauhasta, joka yhdistää kaikkia Jehovan palvelijoita ympäri maailman. (Jes. 2:4; Apt. 10:34, 35; 1. Kor. 6:9–11.) Tämä kaikki todistaa, että Jehovan ajattelutapa on ylivertainen. w18.11 4:8–10

Pyrimme pitämään yllä hyviä suhteita sukulaisiin ja olemaan heitä kohtaan ystävällisiä, mutta emme lipsu Jehovan normeista miellyttääksemme heitä. Pidämme läheisinä ystävinämme vain niitä, jotka rakastavat Jehovaa. Kaikkien Jehovan teillä vaeltavien täytyy olla pyhiä. (Jes. 35:8; 1. Piet. 1:14–16.) Kun tulimme totuuteen, meidän täytyi mukautua Raamatun normeihin, mikä vaati meitä tekemään elämässämme muutoksia. Joidenkin osalta muutokset ovat olleet erityisen suuria. Oli miten oli, meidän ei tule koskaan luopua puhtaasta elämästämme ja vaihtaa sitä tämän maailman moraalittomaan elämäntapaan. Miten voimme vastustaa kiusausta langeta sopimattomaan käytökseen? Mieti, miten korkean hinnan Jehova maksoi, jotta voisimme olla pyhiä. Hintana oli hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kallisarvoinen veri. (1. Piet. 1:18, 19.) Jotta voisimme säilyttää puhtaan aseman Jehovan edessä, meidän täytyy aina muistaa, miten arvokas Jeesuksen lunastusuhri on. w18.11 2:10–11

Monet kokoaikaiset palvelijat sanovat, että palvelukseen keskittyminen on auttanut heitä säilyttämään tasapainon muuttuvista olosuhteista huolimatta. Heidän kokemuksensa osoittavat, että kun teemme omissa olosuhteissamme parhaamme ja odotamme luottavaisesti Jehovaa, voimme säilyttää sisäisen rauhamme. Aikanaan voimme jopa huomata, että hengellisyytemme on vahvistunut, kun olemme mukautuneet uusiin olosuhteisiin. Elämässämme saattaa milloin tahansa tapahtua jotain odottamatonta: palvelustehtävämme voi vaihtua, meille voi tulla terveysongelmia, tai perhevastuumme voivat lisääntyä. Jehova kuitenkin huolehtii meistä aivan varmasti ja auttaa meitä juuri oikeaan aikaan (Hepr. 4:16; 1. Piet. 5:6, 7). Pyri tekemään parhaasi omissa olosuhteissasi. Vahvista suhdettasi taivaalliseen Isääsi rukoilemalla häntä ja opettele jättämään asiat hänen käsiinsä. Näin sinäkin voit säilyttää sisäisen rauhan muutosten keskellä. w18.10 4:17, 19, 22

Raamatussa on monia esimerkkejä siitä, miten Jehova on ollut huomaavainen palvelijoitaan kohtaan. Jehova auttoi huomaavaisesti nuorta Samuelia välittämään tuomiosanoman ylimmäiselle papille Eelille, kuten on kerrottu 1. Samuelin kirjan 1:3–18:ssa. Jehovan laki käski lasten kunnioittaa iäkkäitä, varsinkin niitä, joilla oli valtaa toisiin (2. Moos. 22:28; 3. Moos. 19:32). Siksi on vaikea kuvitella, että Samuel olisi mennyt aamulla Eelin luo ja kertonut hänelle rohkeasti Jumalalta tulleen voimakkaan tuomiosanoman. Raamatussa sanotaankin, että ”Samuel pelkäsi kertoa Eelille siitä näystä”. Jumala kuitenkin teki Eelille selväksi, että hän oli kutsunut Samuelia. Siksi Eeli puuttui tilanteeseen ja vaati Samuelia puhumaan salaamatta sanaakaan. Silloin Samuel kertoi hänelle tottelevaisesti kaiken, ja se sopi yhteen aiemman sanoman kanssa (1. Sam. 2:27–36). Samuelia ja Eeliä koskeva kertomus osoittaa, miten huomaavainen ja viisas Jehova on. w18.09 4:2, 4–5

Valheiden levittämisestä on tullut nyky-yhteiskunnassa tavanomaista. National Geographic -lehden artikkelissa ”Miksi valehtelemme?” sanotaan, että ”valehtelun on todettu olevan ihmisiin syvälle juurtunut ominaisuus”. Ihmiset turvautuvat valehteluun usein suojellakseen itseään tai edistääkseen omaa etuaan. He pyrkivät peittelemään virheitään ja rikkomuksiaan tai saamaan rahallista tai muuta hyötyä. Artikkelissa todetaan, että ”kerromme pieniä ja isompiakin valheita hyvin helposti tuntemattomille, työkavereille, perheenjäsenille ja rakastetuille”. Mitä valehtelemisesta seuraa? Luottamus toisiin menee, ja ihmissuhteet voivat kariutua. Psalmista Daavid sanoi rukouksessa Jehovalle: ”Sisimmässä olevaan totuudellisuuteen sinä olet mieltynyt.” (Ps. 51:6.) Daavid tiesi, että totuudellisuus kumpuaa ihmisen sisimmästä. Aidot kristityt puhuvat aina ”totuudenmukaisesti toisilleen” (Sak. 8:16). w18.10 1:4, 9–10, 19

Kun israelilaiset lähtivät Egyptistä vuonna 1513 eaa., heitä saattoi olla yli kolme miljoonaa. Matkaan lähti kolme tai jopa neljä sukupolvea, ja heidän joukossaan oli lapsia, iäkkäitä sekä epäilemättä myös joitakuita, jotka olivat heikkokuntoisia tai vammaisia. Jotta tällainen valtava joukko olisi pystytty viemään pois Egyptistä, tarvittiin ymmärtäväinen ja huomaavainen johtaja. Jehova oli juuri tällainen johtaja, ja hän johdatti kansaa Mooseksen välityksellä. Niinpä israelilaiset tunsivat olonsa turvalliseksi, vaikka he joutuivat jättämään taakseen kotinsa ja lähtemään kohti tuntematonta. (Ps. 78:52.) Miten Jehova vahvisti kansansa turvallisuudentunnetta? Hän vei heidät pois Egyptistä hyvin organisoidussa ”taistelumuodostelmassa” (2. Moos. 13:18). Tällainen järjestyksellisyys sai heidät varmasti vakuuttumaan siitä, että heidän Jumalallaan oli tilanne hallinnassa. Jehova myös järjesti niin, että ”päivisin pilvi” ja öisin ”tulen valo” olivat näkyvinä merkkeinä hänen läsnäolostaan (Ps. 78:14). Näin Jehova muistutti heitä siitä, ettei heillä ollut mitään pelättävää, koska hän oli heidän kanssaan. Hän opastaisi ja suojelisi heitä. w18.09 4:11–12

Raamatun aikoina joillakin uskollisilla Jumalan palvelijoilla oli niin paha olla, että he halusivat kuolla. Esimerkiksi Job sanoi tuskissaan, ettei hän enää halunnut elää (Job 7:16). Joona oli pettynyt siihen, miten asiat olivat edenneet, ja hän pyysi: ”Nyt, oi Jehova, otathan minulta pois sieluni, sillä minun on parempi kuolla kuin elää.” (Joona 4:3.) Myös uskollinen profeetta Elia oli eräässä tilanteessa niin ahdistunut, että hän pyysi saada kuolla. Hän sanoi: ”Riittää! Oi Jehova, ota nyt sieluni pois.” (1. Kun. 19:4.) Jehova kuitenkin arvosti näitä rakkaita palvelijoitaan ja halusi heidän elävän. Hän ei tuominnut heitä sen vuoksi, miltä heistä tuntui, vaan auttoi heitä saamaan elämänhalunsa takaisin ja jatkamaan uskollista palvelustaan. w18.09 2:4

Jumalan työtoverit tunnetaan vieraanvaraisina ihmisinä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ”vieraanvaraisuudeksi” käännetty sana merkitsee ’huomaavaisuutta vieraita ihmisiä kohtaan’ (Hepr. 13:2, alav.). Jumalan sanassa on kertomuksia, joista opimme, miten osoittaa tällaista huomaavaisuutta (1. Moos. 18:1–5). Meidän pitäisi tarttua tilaisuuteen auttaa toisia aina kun voimme, ovatpa he meille ”sukua uskossa” tai eivät (Gal. 6:10). Voitko työskennellä Jumalan kanssa olemalla vieraanvarainen kokoaikaisia palvelijoita kohtaan, jotka vierailevat seurakunnassasi? (3. Joh. 5, 8.) Kun osoittaa tällaista vieraanvaraisuutta, saa usein itse rohkaisua ja voi rohkaista toisia (Room. 1:11, 12). Raamatussa kannustetaan veljiä työskentelemään Jehovan kanssa siten, että he ovat valmiita palvelemaan seurakuntaa vanhimpina tai avustavina palvelijoina (1. Tim. 3:1, 8, 9; 1. Piet. 5:2, 3). Tällaiset veljet haluavat auttaa toisia hengellisesti ja käytännön asioissa (Apt. 6:1–4). Ne jotka ovat tarttuneet tällaisiin tehtäviin, ovat huomanneet, että toisten auttamisesta saa valtavasti iloa. w18.08 4:6–7, 10

Vaikka Timoteuksella oli jonkin verran valtaa iäkkäisiin veljiin, hänen piti olla aina myötätuntoinen ja kunnioittava heitä kohtaan. Miten pitkälle iäkkäiden kunnioittamisessa pitäisi mennä? Olisiko meidän esimerkiksi syytä katsoa läpi sormien sitä, että joku iäkäs tekee tahallaan syntiä tai kannustaa muita toimimaan tavalla, joka ei miellytä Jehovaa? Jehova ei ajattele, että ikä oikeuttaisi tekemään tahallista syntiä. Jesajan 65:20:ssä on seuraava periaate: ”Syntinen tullaan satavuotiaanakin kiroamaan.” Samanlainen periaate ilmenee Hesekielin näystä (Hes. 9:5–7). Kaikkein tärkeintä on siis se, että kunnioitamme aina ”Ikiaikaista”, Jehova Jumalaa (Dan. 7:9, 10, 13, 14). Tällöin emme pelkää oikaista ihmistä, joka tarvitsee neuvoja, olipa hän minkä ikäinen tahansa (Gal. 6:1). w18.08 2:13–14

Meidän kristittyjen on tärkeää kehittää kykyä arvioida tietoa ja oppia tekemään oikeita päätelmiä (Sananl. 3:21–23; 8:4, 5). Muuten Saatanan ja hänen maailmansa on helppo vääristää ajatteluamme (Ef. 5:6; Kol. 2:8). Voimme tietenkin tehdä oikeita päätelmiä vain jos olemme perillä tosiasioista. Elämme nykyään tietotulvan keskellä. Informaatiota tulee loputtomiin nettisivustojen, television ja muiden medioiden kautta. Lisäksi monet ovat hukkua sähköposteihin ja muihin viesteihin, joita he saavat hyvää tarkoittavilta ystäviltä ja tutuilta. On myös ihmisiä, jotka levittävät virheellistä tietoa ja vääristelevät tosiasioita tahallaan. Meidän on siis syytä olla varovaisia. w18.08 1:1, 3

Kun Jumalan Pojan oli aika syntyä ihmiseksi, Jumala valitsi lapsen äidiksi nöyrän, Maria-nimisen neitsyen. Maria asui vähäpätöisessä Nasaretin kaupungissa, kaukana Jerusalemista ja sen loistavasta temppelistä. (Luuk. 1:26–33.) Marian syvä hengellisyys kävi ilmi, kun hän myöhemmin puhui sukulaisensa Elisabetin kanssa (Luuk. 1:46–55). Jehova oli tarkkaillut Mariaa ja pannut merkille hänen uskollisuutensa. Siksi hän siunasi Mariaa antamalla hänelle tämän odottamattoman tehtävän. Kun Jeesus syntyi, keitä Jehova kunnioitti kertomalla tästä tärkeästä tapahtumasta? Hän ei ilmoittanut lapsen syntymästä Jerusalemissa ja Betlehemissä oleville huomattaville viranomaisille tai vallanpitäjille, vaan lähetti enkelit kertomaan siitä vaatimattomille paimenille, jotka olivat kaitsemassa lampaita Betlehemin ulkopuolella (Luuk. 2:8–14). Sitten nämä paimenet kävivät katsomassa vastasyntynyttä lasta (Luuk. 2:15–17). Marialle ja Joosefille oli varmasti iloinen yllätys, että Jeesus sai tällaista kunniaa. w18.07 1:11–12

Miksi Salomo sai osakseen Jehovan vihan? Raamatussa selitetään: ”Koska hänen sydämensä oli taipunut pois Jehovasta – –, joka oli näyttäytynyt hänelle kahdesti. Ja tässä asiassa hän oli käskenyt hänen olla kulkematta muiden jumalien perässä, mutta hän ei ollut pitänyt sitä, mitä Jehova oli käskenyt.” Sen seurauksena Salomo menetti Jumalan hyväksynnän ja tuen. Salomon jälkeläiset eivät saaneet hallita yhtenäistä Israelin valtakuntaa, ja tulevina vuosisatoina he joutuivat kohtaamaan monia suuria vaikeuksia. (1. Kun. 11:9–13.) Nykyäänkin yksi suurimmista hengellisyyttä uhkaavista tekijöistä on ystävyys niiden kanssa, jotka eivät ymmärrä tai kunnioita Jehovan normeja. Jotkut heistä saattavat kyllä kuulua seurakuntaan mutta olla hengellisesti heikkoja. Toiset voivat olla omia sukulaisia, naapureita tai työ- tai koulukavereita, jotka eivät ole Jehovan palvelijoita. Joka tapauksessa jos pidämme läheisinä ystävinämme ihmisiä, jotka eivät noudata Jehovan normeja, he voivat ajan myötä tuhota hyvän suhteemme Häneen. w18.07 3:9–10

Saatana levittää omaa ajattelutapaansa muun muassa viihteen kautta. Hän tietää, että esimerkiksi elokuvat ja televisio-ohjelmat eivät ole pelkkää ajanvietettä. Ne myös muovaavat ajatteluamme ja vaikuttavat vähitellen siihen, miten tunnemme ja toimimme. Jeesus tiesi, miten tehokkaasti kiinnostavat tarinat välittävät opetuksia. Hän kertoi esimerkiksi vertaukset lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta ja pojasta, joka lähti kotoa ja tuhlasi perintönsä. (Matt. 13:34; Luuk. 10:29–37; 15:11–32.) Ihmiset, joihin Saatanan ajattelutapa on jo vaikuttanut, voivat yrittää turmella meidät viihteen välityksellä. Tarvitaan tasapainoa. Elokuvat ja tv-ohjelmat voivat olla viihdyttäviä ja opettavia, eivätkä ne välttämättä saastuta ajatteluamme. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia, kun valitsemme viihdettä. Olisi hyvä miettiä, opettaako kyseinen elokuva tai tv-ohjelma, että on aivan oikein antaa periksi väärille haluille. (Gal. 5:19–21; Ef. 2:1–3.) Mitä sinun pitäisi tehdä, jos huomaat jonkin ohjelman levittävän Saatanan ajattelutapaa? Karta sitä kuin ruttoa! w19.01 3:6–7

Samalla tavalla kuin kypärä suojelee sotilaan aivoja, ”pelastuksen toivo” suojelee ajatteluamme (1. Tess. 5:8; Sananl. 3:21). Miten Saatana voisi houkutella meidät ottamaan kypärän päästämme? Mietihän, miten hän houkutteli Jeesusta. Saatana varmasti tiesi, että Jeesuksella oli toivo tulla aikanaan ihmiskunnan hallitsijaksi. Jeesuksen täytyisi kuitenkin odottaa Jehovan määräaikaa, ja ennen sitä hänen pitäisi kärsiä ja kuolla. Niinpä Saatana tarjosi Jeesukselle tilaisuutta päästä hallitsemaan nopeammin. Saatana lupasi, että jos Jeesus tekisi yhden palvontateon, hän pääsisi maailman hallitsijaksi heti paikalla (Luuk. 4:5–7). Saatana tietää myös, että Jehova on luvannut antaa meille aineellisia siunauksia uudessa maailmassa. Meidän täytyy kuitenkin odottaa niitä, ja sillä välin joudumme ehkä kokemaan vastoinkäymisiä. Niinpä Saatana tarjoaa meille mahdollisuuksia tehdä elämästä mukavaa jo nyt. Hän haluaa, että asettaisimme aineelliset asiat ensimmäiseksi elämässämme ja että Jumalan valtakunta jäisi toiselle sijalle (Matt. 6:31–33). w18.05 4:15–17

Jehova haluaa, että nautit nuoruudestasi. Keskity hengellisiin tavoitteisiin ja ota Jehova huomioon kaikissa suunnitelmissasi. Mitä aikaisemmassa vaiheessa teet niin, sitä nopeammin havaitset Jehovan opastuksen, suojeluksen ja siunauksen elämässäsi. Mieti kaikkia Raamatun hyviä neuvoja ja noudata seuraavaa kehotusta: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoruutesi päivinä.” (Saarn. 12:1, alav.) Te nuoret ansaitsette vilpittömän kiitoksen siitä, että pidätte Jehovan palveluksen elämänne ykkösasiana. On hienoa, että teillä on hengellisiä tavoitteita ja panostatte kenttäpalvelukseen. Te olette myös päättäneet, ettette anna maailman saada teitä unohtamaan tavoitteitanne. Ponnistelunne ei ole missään nimessä turhaa. Veljet ja sisaret ovat tukenanne, ja kun turvaudutte Jehovaan, suunnitelmanne johtavat menestykseen. w18.04 5:17, 19