Lähdeaineistoa ”Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan”

Lähdeaineistoa Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan

13.–19. TAMMIKUUTA

Hengellisiä helmiä

it-1 884

Jah

Yksitavuinen Jah yhdistetään tavallisesti voimakkaisiin tunteisiin, jotka liittyvät ylistykseen ja lauluun, rukouksiin ja hartaisiin pyyntöihin, ja se esiintyy yleensä silloin kun käsitellään voiton ja vapautuksen synnyttämää iloa tai kun tunnustetaan Jumalan väkevä käsi ja voima. Tällaisesta käytöstä on runsaasti esimerkkejä. Ilmaus ”Ylistäkää Jahia!” (halleluja) esiintyy Psalmien kirjassa doksologiana, ts. Jumalaa ylistävänä ilmauksena, ja ensimmäisen kerran sitä on käytetty psalmissa 104:35. Muissa psalmeissa se voi olla pelkästään psalmin alussa (Ps 111, 112), toisinaan psalmin sisällä (135:3), joskus vain lopussa (Ps 104, 105, 115–117), mutta usein sekä alussa että lopussa (Ps 106, 113, 135, 146–150). Ilmestyskirjassa taivaalliset olennot korostavat toistuvasti Jehovan ylistystään tällä ilmauksella (Il 19:1–6).

Loput kohdat, joissa ”Jah” esiintyy, heijastavat myös Jehovan ylistämistä lauluissa sekä hänelle esitetyissä anomuksissa. Mooses esitti vapautuslaulun (2Mo 15:2). Jesajan muistiinmerkinnöissä saadaan aikaan kaksinkertainen korostus yhdistämällä molemmat nimet muodoksi ”Jah Jehova” (Jes 12:2; 26:4). Kun Hiskia oli ihmeen välityksellä parantunut oltuaan lähellä kuolemaa, hän puki riemunsa runon muotoon ja ilmaisi siinä voimakkaita tunteitaan toistamalla sanan Jah (Jes 38:9, 11). Kuolleet, jotka eivät voi ylistää Jahia, ovat niiden vastakohta, jotka ovat päättäneet elää elämänsä häntä ylistäen (Ps 115:17, 18; 118:17–19). Joissakin psalmeissa esitetään myös harras arvostus vapautuksen, suojeluksen ja oikaisun johdosta (Ps 94:12; 118:5, 14).

20.–26. TAMMIKUUTA

Hengellisiä helmiä

it-1 136–137

Anteeksianto

Lisäksi kristittyjä vaaditaan antamaan toisille anteeksi henkilökohtaiset loukkaukset riippumatta siitä, kuinka monta kertaa heitä on loukattu (Lu 17:3, 4; Ef 4:32; Kol 3:13). Jumalan anteeksianto ei ulotu niihin, jotka kieltäytyvät antamasta anteeksi toisille (Mt 6:14, 15). Siinäkin tapauksessa, että joku ”paha ihminen” joudutaan vakavan väärinteon vuoksi poistamaan kristillisestä seurakunnasta, hän voi aikanaan saada anteeksi, jos hän osoittaa aitoa katumusta. Silloin kaikki seurakuntaan kuuluvat voivat vahvistaa rakkautensa häneen. (1Ko 5:13; 2Ko 2:6–11.) Kristittyjä ei kuitenkaan vaadita antamaan anteeksi niille, jotka harjoittavat syntiä pahantahtoisesti ja tahallaan eivätkä kadu. Sellaisista tulee Jumalan vihollisia. (Hpr 10:26–31; Ps 139:21, 22.)

27. TAMMIKUUTA – 2. HELMIKUUTA

Hengellisiä helmiä

it-2 303

Myrkky

Kuvaannollista käyttöä. Jumalattomien valheellisia, panettelevia sanoja, jotka ovat erittäin vahingollisia niiden uhriksi joutuvan maineelle, verrataan käärmeen tappavaan myrkkyyn (Ps 58:3, 4). Panettelijoista sanotaan: ”Sarvikyyn myrkkyä on heidän huultensa alla” (tai ”heidän huultensa takana”); kyykäärmeen myrkkyrauhanenhan sijaitsee sen yläleuassa huulen ja myrkkyhampaiden takana (Ps 140:3; Ro 3:13). Kun ihmisen kieltä käytetään väärin panettelevaan, parjaavaan ja väärään opetukseen tai muuhun yhtä vahingolliseen puheeseen, se on ”täynnä kuoleman tuottavaa myrkkyä” (Ja 3:8).

3.–9. HELMIKUUTA

Hengellisiä helmiä

it-1 477 kpl 8

Eläimet

Raamattu tähdentää alempien luomusten oikeudenmukaista ja armollista kohtelua. Jehova esittääkin itsensä Rakkaudellisena Huolenpitäjänä, joka antaa niille elämän ja huolehtii niiden hyvinvoinnista. (San 12:10; Ps 145:15, 16.) Mooseksen laki velvoitti pitämään hyvää huolta kotieläimistä. Jos kotieläin löytyi harhailemasta, se piti palauttaa turvallisesti omistajalleen; jos se jäi puristuksiin kuorman alle, se piti vapauttaa (2Mo 23:4, 5). Kotieläimiä piti käyttää työntekoon inhimillisesti (5Mo 22:10; 25:4). Niiden tuli ihmisten tavoin saada nauttia sapatinlevosta (2Mo 20:10; 23:12; 5Mo 5:14). Vaarallisia eläimiä piti valvoa, tai ne tuli hävittää (1Mo 9:5; 2Mo 21:28, 29). Eri lajien risteyttäminen oli kiellettyä (3Mo 19:19).