KAMPA TECHTAPOUIAJ ININNEMILIS
Amo nimotekipachoua porin nitakuaujtamati iuan Jehová
KEMAN nechtajtaniaj toni nikchiuani para niktekitilis Jehová, nochipa nikiniluia: “Nitamati kemej se maleta tein Jehová ueli kiuika kampa kineki”. Nikijtosneki ke ijkon kemej nejua nikuika nomaleta kampa nikneki, no ijkon nimokaua maj Jehová uan inechikol nechixyekanakan kampa yejuan kinekiskej uan keman yejuan kijtoskej. Maski monekini nias kampa nikpiani ouijkayomej, nikitani ke amo nimoui keman nitakuaujtamati iuan Jehová.
NIKIXMATI JEHOVÁ UAN PEUA IUAN NITAKUAUJTAMATI
Niyolik itech xiuit 1948 itech se xolaltsin tein poui Nigeria. Itech nejon xiujmej Moustapha, iikniuj nopaj akin katka okachi nojnel, uan nokniuj Wahabi akin tayekana mochiujkej itaixpantijkauan Jehová. Nopaj momikilij keman nikpiaya chiknaui xiuit. Nejon semi nechtayokoltij. Wahabi nechiluij ke uelis oksepa tikitaskej nopaj keman oksepa nemis. Kemej itech nitanemilij nejon tein kualtsin tein mochiuas, nechpaleuij maj nikneki nimomachtis Biblia. Nimoauij itech xiuit 1963, uan oksekin eyi nokniuan no mochiujkej itaixpantijkauan Jehová.
Itech xiuit 1965 ninemito Lagos, kampa nemia semej nokniuan akin tayekanaj akin monotsa Wilson. Ompa timoyolpaktiayaj iniuan seki precursores regulares itech nechikol Igbobi. Nikitaya ke semi yolpakiaj uan kiuelitayaj tanojnotsaskej, yejua ika nikixtalij nimochiuas precursor itech enero xiuit 1968.
Albert Olugbebi, se tokniuj takat akin tapaleuiaya Betel, kinsentilij miakej telpochmej para techiluis ke monekiaj precursores especiales ompa norte de Nigeria. Nikelnamikiok keniuj yolpakia tokniuj Olugbebi keman techiluij: “Namejuan nantelpochmej uan ika namochikaualis uan namotiempo uelis nankitekitiliskej Jehová. Ompa onkak miak tekit tein uelis nankichiuaskej”. Nejua niknekia nikchiuas kemej tanauatijkej Isaías uan nias kampa Jehová nechnauatiskia, yejua ika nikpexontij amat para nitapaleuis kemej precursor especial (Is. 6:8).
Itech metsti mayo xiuit 1968, nechtitankej maj nitapaleuiti kemej precursor especial ompa xolal Kano, itech norte de Nigeria. Keman nechtitankej mochiujtoya neteuilis ompa Biafra, tein peuak itech xiuit 1967 uan tamik itech xiuit 1970. Neteuilis tein mochiujtoya semi kintajyouiltij akin ompa nemiaj, uan miakej mikkej ompa norte de Nigeria uan satepan no peuak mochiua hasta este de Nigeria. Se tokniuj miakpa nechiluij maj amo niyani Kano porin amo kinekia maj teisa nechpano. Sayoj ke nikiluij: “Nimitstasojkamatilia porin noka timotekipachoua. Sayoj ke komo Jehová kineki maj ompa niouj nikmati ke nechpaleuis”.
NITAKUAUJTAMATIK IUAN JEHOVÁ KEMAN NIETOYA KAMPA NETEUILIS SEMI TAUEJUELOJKA
Tel amo kualtsin katka tein nikitak keman niajsik Kano porin neteuilis semi tauejuelojka. Keman titanojnotstinemiaj kemansa tikinitayaj uejuetstoyaj akin kinmiktijkaj itech neteuilis. Uan maski achto onkayaj miakej nechikolmej ompa Kano, miakej tokniuan cholojkaj. Sayoj mokaujkej kemej 15 tanojnotsanij, yejuan semi momoujtiayaj uan kinekiaj mosenkauaskej. ¡Semi mouelitakej keman itech nejon xolal tiajsikej chikuasen precursores especiales! Semi kinpaleuij keman tikinyolchikaujkej. Tikinpaleuijkej maj oksepa monechikokan, maj tanojnotsakan uan maj kititanikan itech sucursal kanachi horas tanojnotskaj uan maj tajtanikan amaixmej.
Tinochin akin tikatkaj precursores especiales peuak timomachtiaj tajtol hausa. Kemej akin ompa nemiaj tikinnojnotsayaj itech inintajtol, miakej techkakiaj. Sayoj ke miakej akin pouiaj itech taneltokalis tein okachi moixmatia ompa Kano, amo kiuelitayaj maj titanojnotsakan yejua ika semi monekia timoyekpiaskej. Se tonal, se tokniuj uan nejua techikantokak se takat akin kiuikaya se cuchillo. Sayoj ke kemej okachi ijsiujka timotalojkej uelik ticholojkej. Maski miak taman ueliskia techpanos, Jehová kichiuak maj amo timouikan ijkon kemej kijtoua Salmo 4:8. Satepan, tanojnotsanij yolik peuak momiakiliaj. Axkan ompa Kano moajsij 11 nechikolmej uan panoua 500 tanojnotsanij.
TECHIXNAMIKIJ OMPA NÍGER
Keman nitapaleuijtoya kemej precursor especial ompa Niamey (Níger).
Itech metsti agosto xiuit 1968, seki metsti satepan ke niajsik Kano, ome precursores especiales uan nejua techtitankej Niamey, se xolal tein pouia Níger, ompa África Occidental. Niman tikmachilijkej ke ompa Níger semi tonaya uan taxiujtataya. Amo sayoj monekik timomatiskej ompa, ta no monekik timomachtiskej francés, tajtol tein ompa tajtouayaj. Maski tikpiayaj nejin ouijkayomej, titakuaujtamatkej iuan Jehová uan peuak titanojnotsaj itech altepet maski amo miakej tanojnotsanij nemiaj ompa. Tepitsin satepan, tel miakej akin nemiaj Niamey tikinmakakajya amaix tein ika titamachtiayaj Biblia tein monotsa: La verdad que lleva a vida eterna. Uan miakej hasta techtemouayaj para techtajtaniskej se amaix.
Niman tikitakej ke tekiuanij amo kuali kinitayaj itaixpantijkauan Jehová. Itech metsti julio xiuit 1969 itech nejon altepet, tikpiakej yekinika ueyi nechikol tein uejkauaya eyi tonal uan mosentilijkej kemej 20. Semi tiyolpakiaj porin yaya moauitij ome tanojnotsanij. Sayoj ke itech yekinika tonal, ajsikej policías uan amo uelikok mochiuak ueyi nechikol. Kinkitskijkej precursores especiales uan takalpanojkej itech circuito. Ompa techtatsintokijkej uan technauatijkej maj timokepanij mostika. Kemej tikitakej ke tekiuanij amo techkauaskiaj maj timosentilikan, tikixtalijkej ke tanojnots para akin moauiskiaj motemakaskia itech se kali, uan satepan akin yaya moauitij ichtakatsin moauitoj itech se ueyiat.
Se semana satepan, tekiuaj technauatij iniuan okseki makuil precursores especiales maj tikisanij de Níger. Sayoj tikpiayaj 48 horas para tikisaskej uan tejuan monekik tikitaskej keniuj tiaskej. Titatakamatkej uan tiajkej Betel de Nigeria. Keman ompa tietoyaj, techtitankej okseko.
Nejua nechtitankej itech xolaltsin Orisunbare tein pouia ompa Nigeria. Ompa semi nikuelitaya nitamachtis ika Biblia uan nitanojnotsas iniuan seki tokniuan akin ompa kayomej katka. Sayoj ke tajko xiuit satepan, Betel oksepa nechyoleuak maj nimokepa Níger, sayoj ke noselti. Yekinika nikmojkakakik uan nimouia, sayoj ke semi niknekia nikinitas tokniuan akin nemiaj Níger.
Nimokepak Niamey uan se tonal satepan ke niajsik, se takat de Nigeria akin tanamakaya, kimatik ke katka niitaixpantijkauj Jehová uan peuak nechtajtania miak taman de Biblia. Peuak nikmachtia, uan satepan ke amo tachichinayaok uan amo tauanayaok moauij. Niyolpakik nitanojnotsas iniuan tokniuan akin nemiaj itech xolalmej ompa Níger uan nikitas keniuj yolik miakej kinekiaj momachtiskej. Keman niajsik Níger katkaj 31 itaixpantijkauan Jehová, keman nikisak katkajya 69.
“AMO TIKMATIJ KENIUJ YETOKEJ TOKNIUAN OMPA GUINEA”
Itech metsti diciembre xiuit 1977, oksepa nimokepak Nigeria para nikselis se tamachtilis tein uejkauak eyi semana. Keman tamik tamachtilis, Malcolm Vigo akin poui iniuan akin taixyekanaj itech sucursal nechmakak se amat tein kititankaj tokniuan de sucursal tein moajsi Sierra Leona. Tokniuan kitemojtoyaj se precursor akin amo kipiaya isiuatsin, maj paktoni uan maj tajtouani inglés uan francés para maj kinkalpanouani nechikolmej itech circuito ompa Guinea-Conakri. Tokniuj Vigo nechiluij ke yejua ika nechyoleujkaj maj nikseli tamachtilis. Tokniuj nechyekiluij ke ouij yeskia nejin tekit uan nechyolmajxitij: “Kuali xiknemili achto ke tikselis”. Sayoj ke niman niknankilij: “Nias porin Jehová nechtitani”.
Niajki Sierra Leona ika avión uan nimosentilij iniuan tokniuan de Betel. Se tokniuj akin taixyekana itech sucursal nechiluij: “Amo tikmatij keniuj yetokej tokniuan ompa Guinea”. Maski tokniuan itech sucursal de Sierra Leona monekia kiitaskej keniuj motanojnotsaya ompa Guinea, yejuan amo ueliaj kinnojnotsayaj tokniuan porin políticos takuejmolchiujtoyaj. Miakpa kinekiaj kititaniskej se tokniuj maj kinkalpanoti tokniuan ompa Guinea sayoj ke amo ueliaj. Yejua ika nechiluijkej maj niouj Conakri, xolal tein poui Guinea, para maj nikilui tekiuaj ke niknekia ompa ninemis.
“Nias porin Jehová nechtitani”
Keman niajsik Conakri, nikitato takat akin ueliskia nechpaleuis uan nikmelauilij ke niknekia nitanojnotsas ompa Guinea. Sayoj ke nechyolmajxitij maj amo nikchiuani porin ueliskia nechtsakuaskiaj oso nechpanoskia teisa tein amo kuali. Yejua nechiluij: “Ximokepa Nigeria uan ompa xitanojnotsa”. Nejua niknankilij: “Nikixtalijya nimokauas”. Nejon takat kitajkuilouilij akin kipaleuiaya tekiuaj para maj nechpaleuiani, uan yejua nechpaleuij.
Tepitsin satepan, nimokepak Betel ompa Sierra Leona uan nikiniluij tokniuan tein kiixtalijka takat akin kipaleuiaya tekiuaj. Tokniuan semi yolpakkej keman kimatkej ke Jehová nechpaleuij porin tekiuaj nechkaujka maj ninemi ompa Guinea.
Keman nitakalpanouaya itech circuito ompa Sierra Leona.
Itech xiuit 1978 hasta xiuit 1989 nikinkalpanoj nechikolmej itech circuito ompa Guinea uan Sierra Leona, uan ompa Liberia nikinkalpanouaya nechikolmej keman tokniuj takalpanojkej amo uelia. Yekinika semi nikokolispeuaya, uan kemansa nechpanouaya keman nitakalpanouaya kampa okachi uejka. Sayoj ke tokniuan semi mochikauayaj nechuikaskej iuan tapajtijkej.
Se tonal semi nikokolispeuak porin nechkuik malaria uan nikouayoj katka. Keman nipajtik, nikmatik ke tokniuan kinemilijkej ke yaya nimikiti uan yejua ika kiitstoyaj kani nechtokaskej. Maski nechpanok miak taman tein ueliskia kichiuas maj nimomikili, amo keman niknemilij ke amo nitapaleuisok. Uan niksentoka nikneltoka ke sayoj Jehová uelis techmakixtis, porin maski timomikiliskej, yejuatsin uelis kichiuas maj oksepa tinemikan.
NOSIUATSIN UAN NEJUA IUAN TITAKUAUJTAMATIJ JEHOVÁ
Keman timonamiktijkej itech xiuit 1988.
Itech xiuit 1988, nikixmatik Dorcas, se precursora akin semi yolyemanik uan semi kitasojta Jehová. Timonamiktijkej uan tiksentokakej tikinkalpanojkej nechikolmej itech circuito. Dorcas semi nechpaleuia uan nechtasojta, uan kikauani miak taman para kitekitilis Jehová. Keman titakalpanouayaj itech se nechikol uan tiayaj okseko, monekia tinejnemiskej hasta 25 kilómetros, uan nochipa tikuikayaj tein tikuiskiaj. Para tiajsiskej itech nechikolmej tein okachi uejka yetoyaj, tiayaj itech tein yeski taman tein ueliskia techuikas. Tiayaj itech ojmej kampa sokitaj katka uan tejtekochtaj.
Dorcas semi yolchikauak. Kemansa monekia tikpanauiskej amej kampa onkayaj miakej cocodrilos. Keman monekik tiojtokaskej makuil tonal, tikuikej se canoa para tikpanouiskej se ueyiat porin uejueliujkaj puentes tein chijchiujtoyaj ika kouit. Keman Dorcas moketsak para kisas den canoa, pankalakito itech at. Tiomen amo tiueliaj tiajkuiaj, uan itech ueyiat onkayaj miakej cocodrilos. Sayoj ke seki telpochmej mopankalakijkej itech at uan kikixtijkej. Miakpa tikochitayaj tein techpanoka, sayoj ke tiksentokakej titakalpanojkej itech circuito.
Tokoneuan Jahgift uan Eric, akin Jehová techintayokolij.
Ipeujyan xiuit 1992, keman tikmatkej ke Dorcas yaya kipiati se konetsin, semi tikmojkakakkej. Monekia tikitaskej ox tiksentokaskiaj tiktekitiliskiaj Jehová miak tonalmej. Tiknemilijkej: “Nejin konetsin Jehová techtayokolij”. Yejua ika tikixtalijkej tiktokaytiskej tosiuapiltsin Jahgift (tein kijtosneki “Jah techtayokolij”). Naui xiuit satepan yolik tokonetsin Eric. Nochin omen Jehová techintayokolij. Jahgift tapaleuij se tiempo itech Kali kampa Motajtolkepaj Amaixmej ompa Conakri, uan Eric tekiti kemej tapaleuijkej itech nechikol.
Maski Dorcas amo uelik kisentokak kemej precursora especial, kisentokaya kemej precursora regular maski tokoneuan pilimejok katkaj. Jehová nechpaleuij maj niksentoka niktekitili miak tonalmej. Keman tokoneuan moskaltijkej, Dorcas oksepa mochiuak precursora especial, uan axkan titapaleuiaj kemej misioneros ompa Conakri.
JEHOVÁ TECHYEKPIA
Nochipa niyani kampa Jehová nechnauatiani. Nosiuatsin uan nejua nochipa tikitanij keniuj Jehová techyekpia uan techtatiochiuia. Amo tiktemouanij tikpiaskej miak taman porin titakuaujtamatij iuan Jehová, nejon techpaleuiani maj amo tikpiakan miak ouijkayomej nion maj timoteltekipachokan. Dorcas uan nejua kuali tikitanij ke Jehová yejua ‘Dios akin temakixtia’ uan sayoj yejuatsin techyekpia (1 Crón. 16:35). Kuali nikmati ke akin takuaujtamatij iuan Jehová, yejuatsin kinyekpia “kemej tikyekpiaj teisa tein kipia ipatiuj keman tikpankalakiaj itech se bolsa” (1 Sam. 25:29, nota).