Ueyi nechikol tein mochiuak ompa Indianápolis (Indiana) itech xiuit 1925.
1925: cien xiujmejya
AMAIX Tanejmachtijkej tein kisak 1 de enero xiuit 1925, itech tajtol inglés kijtouaya: “Tikchiaj maj mochiua miak taman itech nejin xiuit”. Uan no kijtoj: “Sayoj ke amo moneki maj semi ika titanemilijtokan tein ueliskia panos, porin komo semi techtekipachoua nejon, xa amo tikchiuaskejok tein Jehová technauatia”. ¿Toni kichiayaj maj mochiua itech xiuit 1925 tokniuan akin moixmatiaj kemej momachtianij ika Biblia? ¿Uan toni kichiujkej para kisentokaskej tanojnotsaskej maski amo mochiuak tein kichiayaj?
MONEKIA KISENTOKASKEJ MOCHIASKEJ
Miakej tokniuan kichiayaj maj itech xiuit 1925 mochiuania xochital. Tokniuj Albert Schroeder akin pouik iuan Oloch Taojtokaltianij, kijtoj: “Tiknemiliayaj ke itech xiuit 1925 tokniuan taijitalmej yaskiaj iluikak uan akin ne uejkauj kitekitilijkej Jehová kemej Abrahán uan David oksepa nemiskiaj uan yejuan kinixyekanaskiaj nochin tokniuan”. Sayoj ke kemej amo mochiuak tein kichiayaj, seki tokniuan moyolkokojkej (Prov. 13:12).
Maski seki tokniuan moyolkokojkaj, miakej kisentokakej tanojnotskej. Yolik kiajsikamatkej ke okachi monekia maj se kiteixmatilti Jehová ke se kichiuas okse taman. Maj tikitakan keniuj kikuikej radio para kinnojnotsaskej tel miakej.
TOKNIUAN KICHIUAJ OKSEKI ESTACIONES DE RADIO
Itech xiuit 1924 miakej kikakkej estación de radio WBBR, yejua ika tokniuan kichijchiujkej okse estación de radio amo uejka de Chicago (Illinois), tein ueliskia kikakiskej akin uejka nemiaj, nejon estación kinotskej WORD. Ralph Leffler akin no tapaleuij maj kichijchiuakan estación, kijtoj ke miakej akin uejka nemiaj kikakiaj nejin estación keman youakya katka uan taseseyaya. Se familia akin nemia panoua 5 mil kilómetros ompa Pilot Station (Alaska), no uelik kikakkej nejon estación keman yekinika peuak kitaliaj. Keman kitamikakkej, nejon kalyetonij kinijkuilouilijkej se carta akin tekitiaj itech nejon estación de radio. Yejuan kinekiaj kintasojkamatiliskej porin kipanoltijkej se tamachtilis tein kinyolchikauak uan kinpaleuij maj kiixmatikan Dios uan Biblia.
Opochmakopa: Uejueyi teposmej tein kichiuaj maj uejka mokaki estación WORD, ompa Batavia (Illinois).
Yekmakopa: Ralph Leffler tekititok itech estación de radio.
Amaix Tanejmachtijkej 1 de diciembre de 1925 itech tajtol inglés kijtoj ke estación de radio WORD tel uejka uelia kikakiaj, nejon amaix kijtouaya: “Nejin estación yejua semej tein okachi kuali tekiti de Estados Unidos. Ueli kikakij itech nochi Estados Unidos, Cuba uan hasta norte de Alaska. Miakej akin amo keman kikaktoyaj tein Biblia tamachtia, axkan okachi kinekij momachtiskej”.
George Naish.
Itech nejon tiempo, tokniuan no kinekiaj kikuiskej radio para ika kiteixmatiltiskej kuali tanauatilmej ompa Canadá. Itech xiuit 1924 mochijchiuak se estación de radio tein kitokaytijkej CHUC, ompa Saskatoon (Saskatchewan), nejon katka semej estaciones tein yekinika kichijchiujkaj para maj taneltokalismej de nejon altepet kipanoltianij tein kineltokayaj. Sayoj ke itech xiuit 1925 kiitakej ke monekia okseko kiuikaskej nejon estación. Yejua ika Sociedad Watch Tower kikouak uan kiuikak ompa Saskatoon itech se ueyi kali tein no kikoujkaj uan kiyekchijchiujkaj para nejon.
Miakej akin nemiaj itech seki xolaltsitsin de Saskatchewan akin amo keman kikaktoyaj kuali tanauatilmej, uelik kikakkej ika nejon estación. Satepan ke se siuatsin akin uejka nemia kikakik tein mopanoltij itech nejon estación, kintajkuilouilij tokniuan para kintajtanis seki amaixmej. Tokniuj George Naish kijtoj: “Kemej semi techtataujtij, tiktitanilijkej nochin amaixmej den Estudios de las Escrituras”. Tepitsin satepan, nejon siuat kintapouijtoyaya tein momachtijka akin okachi uejka nemiaj.
OKACHI KUALI MOMELAUAK SE TAMACHTILIS
Itech amaix Tanejmachtijkej 1 de marzo de 1925 itech tajtol inglés kisak se tamachtilis tein motokaytij “Nacimiento de la nación”. ¿Keniuj nejin tamachtilis kinpaleuij tokniuan? Yejuan ipa kimatiajya ke Satanás kinixyekana amokuali ejekamej, taneltokalismej tein takajkayauaj, tekiuanij uan uejueyi tanamakanij. Sayoj ke ika nejin tamachtilis, takeual takuaujtamach uan tamatkej, kinpaleuij tokniuan maj kiajsikamatikan ke itekitikauan Jehová akin yetokej ne iluikak uan nikan taltikpak sentekitij. Yejuan amo pouij iniuan akin Satanás kinixyekana, uan sentekitij para kipaleuiskej Jehová uan kiixnamikiskej Satanás uan akin kipaleuiaj (Mat. 24:45). Uan no, takeual takuaujtamach uan tamatkej kijtoj ke iTaixyekanalis Dios peuak taixyekana itech xiuit 1914 uan kemej nejon xiuit ‘moteuijkej ne iluikak’, Satanás uan iangeluan kinualpantamotkej nikan taltikpak (Apoc. 12:7-9).
Seki tokniuan amo kinekiaj kineltokaskej tein momelaujka. Yejua ika nejon tamachtilis no kijtoj: “Komo sekin akin kilerojtokej nejin amaix amo kiuelitaj tein nikan ijkuiliujtok, maj amo yolijsiuikan, ta maj takuaujtamatikan iuan Jehová uan maj kisentokakan kitekitilikan”.
Tom Eyre, se tokniuj takat de Gran Bretaña akin katka colportor (tein axkan moixmati kemej precursor), kijtoj keniuj kiselijkej miakej tokniuan tein moijtoj itech nejin tamachtilis: “Tokniuan kiuelkakkej kemej momelauak Apocalipsis capítulo 12. Satepan ke tikajsikamatkej ke iTaixyekanalis Dios peujkaya taixyekana ne iluikak, semi tiknekiaj tikintapouiskej oksekin. Nejon techpaleuij maj okachi titanojnotsakan uan maj tikitakan ke amo uejkaua Jehová kichiuas tein kualtsin”.
TOKNIUAN KIAJSIKAMATIJ KE MONEKI KITEIXMATILTISKEJ JEHOVÁ
Axkan tiitaixpantijkauan Jehová semi ika titajtouaj Isaías 43:10, kampa kijtoua: “Namejuan nanotaixpantijkauan, kijtoua Jehová, kemaj, notekitikauj akin nejua nikixpejpenak”. Achto de 1925 amo semi ika motajtouaya nejin texto itech toamaixuan. Sayoj ke nejon mopatak porin itech nejon xiuit, 11 amaixmej tein kiskej itech tajtol inglés ika motajtoj Isaías 43:10, 12.
Itamian agosto de 1925, tokniuan kipiakej se ueyi nechikol ompa Indianápolis (Indiana). Itech amat tein kijtouaya toni mopanoltis, ijkuiliujtoya tein tokniuj Joseph Rutherford kiniluiaya akin ajsiaj: “Tiualajkej itech nejin ueyi nechikol para maj […] toTajtsin techmaka chikaualis tein techpaleuis maj okachi tiknekikan titanojnotsaskej keman timokepaskej”. Nejon ueyi nechikol uejkauak chikueyi tonal, uan mojmostaj kinyolchikaujkej akin mosentilijkaj maj kiteixmatiltikan Jehová kampa yeski.
Tonal sábado 29 de agosto, tokniuj Rutherford kipanoltij se tanojnots tein motokaytiaya “Una llamada a la acción”, kampa kijtoj keyej motelnekia maj titanojnotsakan. Kijtoj: “Jehová kiniluia akin kitekitiliaj: ‘Namejuan nanotaixpantijkauan […] uan nejua niDios’. Uan satepan Jehová kijtoj toni monekia maj tikchiuakan: ‘Xiktalikan teisa para maj kiitakan xolalmej’” (Is. 43:12; 62:10). Satepan tokniuj kijtoj: “Sayoj itaixpantijkauan Jehová uelis kiteixmatiltiskej Dios porin yejua kinpaleuia ika ichikaualis”.
Amatsin Mensaje de esperanza itech tajtol inglés.
Satepan ke kipanoltij itanojnots, tokniuj Rutherford kileroj se amatsin tein motokaytiaya “Mensaje de esperanza”, kampa kijtouaya ke sayoj iTaixyekanalis Dios kichiuas maj tiyolseujtokan, maj tikpiakan tein kuali, maj tipaktokan, maj tiyoltokan, maj amo techtsakuilikan tikchiuaskej tein tikuelitaj uan maj tiyolpakikan nochipaya. Nochin akin takaktoyaj kiuelkakkej tein moijtoj. Satepan, nejon amatsin kitajtolkepkej itech miak tajtolmej uan kiamakixtijkej para kitemakaskiaj keman tanojnotsaskiaj. Uan kintemakakej kemej 40 millones amatsitsin.
Maski tokniuan amo niman kinixmatkej kemej itaixpantijkauan Jehová ta hasta seki xiujmej satepan, yejuan kiajsikamatiaj ke semi monekia maj kiteixmatiltikan Jehová.
OKSEPA PEUAK KINKALPANOUAJ AKIN KIUELKAKIAJ KUALI TANAUATILMEJ
Kemej tokniuan okachi momiakiliayaj, inechikol Dios kinyolchikauaya maj amo sayoj kikauanij amaixmej keman tanojnotsayaj, ta no maj oksepa kinkalpanouanij akin kiuelkakiaj kuali tanauatilmej. Satepan ke kitemakakej amatsitsin “Mensaje de esperanza”, amaix Bulletina kijtoj nejin: “Oksepa xikinkalpanotij akin kiselijkej amatsin ‘Mensaje de esperanza’ maski amo kiselijkej okse amaix”.
Itech amaix Bulletin de enero xiuit 1925 moijkuiloj tein kijtoj se tokniuj de xolal Plano (Texas): “Semi tikmojkaitakej maj okachi kuali techkakinij kampa achto ipa titanojnotskajya ke kampa ayamo titanojnotstoyaj. Itech majtakti xiuit, makuil viajes tianij titanojnotsatij itech se xolaltsin. […] Yankuixtok, tokniuj siuat Hendrix uan nomaj oksepa yajkej ompa tanojnotsatoj uan kikaujkej tel miak amaixmej”.
Uan se precursor de Panamá kijkuiloj: “Miakej amo kinekkej nechkakiskej keman yekinika nikinkalpanoj, sayoj ke keman oksepa nikinitato, okachi kuali nechselijkej. Nejin xiuit nikxeloj okachi tiempo para oksepa nikinkalpanos akin kuali nechkakkej, uan nechpanouani miak taman tein kuali”.
TEKIT TEIN MONEKIA MOCHIUASOK
Itamian xiuit 1925 tokniuj Rutherford kintajkuilouilij precursores para kiniluis tekit tein mochiujka nejon xiuit uan tein mochiuaskia okse xiuit. Yejua kijkuiloj: “Itech nejin xiuit uelik nankinyolseuijkej miakej akin moyolkokojtoyaj. Nejin semi namechyolpaktij. […] Uan itech xiuit 1926 ika miak taman uelis nankinextiskej ke nanitaixpantijkauan Dios uan ke nankipaleuiaj iTaixyekanalis, uan no uelis nankinextiskej ke namejuan yekmelauj nankichiuaj kemej Cristo. […] Maj tiksentokakan tikchiuakan nejon para tiksenueyitaliskej toDios uan toTekiuaj”.
Itamian xiuit 1925, tokniuan kiixtalijkej maj moueyilti Betel de Brooklyn (Nueva York). Amo kichijchiujtoyaj se ueyi kali kemej nejon uan peuaskia tekitiskiaj itech xiuit 1926.
Kichijchiujtokej se ueyi kali itech ojti Adams de Brooklyn (Nueva York), itech xiuit 1926.
a Axkan moixmati kemej Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis.