Senkis xikonseli nepaleuil keman tikonixtajtoltia Biblia
“Semi nechyolpaktia ne tanauatil de Dios.” (ROM. 7:22)
1-3. ¿Toni nepaleuil tikpiaj komo tikixtajtoltiaj Biblia uan tikchiuaj tein timomachtiaj?
SE TOKNIUJ siuat akin xiuejya uan kiixtajtoltiani nochi Biblia panoua 40, uan kinemilia kisentokas ijkon kichiuas, kijtoj: “Mojmostaj kualkan niktasojkamatilia Jiova porin nechpaleuia maj nikajsikamati Biblia”. Se tokniuj ichpoch kijkuiloj ke kiixtajtoltis iTajtol Dios kipaleuia maj kiita Jiova ke yekmelauj nemi uan okachi iuan motokiani. Yejua kiyekijtoua: “Amo keman ijkon nitelyolpakini itech nonemilis”.
2 Tatitanil Pedro techyolchikauak maj okachi tiknejnekikan tikixtajtoltiskej “Tajtoltsin de Dios ten kinejneuilia ne yektik takualis” (1 Ped. 2:2). Akin kinejnekij momachtiskej Biblia uan kichiuaj kemej momachtiaj, kipiaj inintanemilil chipauak uan yekmelauj yolpakilis. Uan no, okachi kuali mouikaj iniuan akin no kitasojtaj uan kitekitiliaj Dios akin melauak. Yejua ika momachiliaj kemej tatitanil Pablo akin kijtoj: “Semi nechyolpaktia ne tanauatil de Dios” (Rom. 7:22). Sayoj ke tejuatsin uelis tikonpias okachi nepaleuil. Maj tikitakan seki.
3 Ijkon kemej okachi tikonixmatis Jiova uan iKonetsin, okachi tikontasojtas yejuan uan oksekin. Ika tein tionmomachtiani itech Biblia, tikonmati ke Dios amo uejkaua kiixpolos nochi tein amo kuali nikan taltikpak uan kinmakixtis akin amo kikauaj. Tikonpia se kuali tanauatil tein moneki tikonteixmatiltis. Uan Jiova mitsontiochiuas komo tionmochikaua tikonteixmatiltis tein tionmomachtiani itech iTajtol.
MAJ TIKIXTAJTOLTIKAN UAN MAJ TITANEMILIKAN
4. ¿Toni kijtosneki se kiixtajtoltis Biblia “ika tajtol amo chikauak”?
4 Jiova amo kineki maj itekitikauan ijsiujka kiixtajtoltikan iTajtol. Ne uejkauj kiiluij Josué: “Nejin amaix tein kipia tanauatil maj amo kitalkaui motenoj, uan youal uan tonal moneki tikixtajtoltis ika tajtol amo chikauak” (Jos. 1:8; Sal. 1:2). Nejin amo kijtosneki ke yekmelauj moneki tikijtoskej ika tajtol amo chikauak sejse tajtol tein moajsi itech Génesis hasta Apocalipsis oso Revelación. Ta kijtosneki ke moneki tikixtajtoltiskej ijkon kemej uelis itech titanemiliskej. Komo tikixtajtoltiaj “ika tajtol amo chikauak”, uelis tikitaskej tajkuilol tein semi techpaleuis uan techyolchikauas nejon tonal. Maj yolik tikixtajtoltikan tanemililmej, versículos uan tanojnotsmej, xa ichtaka, tein kijtosneki, timotenoliniskej kemej yeskia tikijtotij tajtolmej. Ijkon, tajkuilol senkis techtanemililtis uan ajsis itech toyolo. ¿Keyej motelneki maj ijkon tikchiuakan? Porin komo tikajsikamatij tein Dios tayolmajxitia, techolinis maj tikchiuakan kemej timomachtiaj.
5-7. Xikonijto se neskayot tein kinextia ke se kiixtajtoltis iTajtol Dios “ika tajtol amo chikauak” uelis techpaleuis: 1) maj tichipaujkanemikan ijkon kemej Dios tanauatia; 2) maj amo tikijtokan tajtolmej tein teyolkokouaj; 3) maj titakuaujtamatikan iuan Jiova keman tikpiaskej ouijkayomej.
5 Komo tikixtajtoltiaj ika tajtol amo chikauak, semi techpaleuis keman timomachtiskej amaixmej tein kipia Biblia tein amo semi moixmatij. Maj tikitakan eyi neskayomej. Yekinika, maj titanemilikan itech se tokniuj telpoch akin kiixtalia kiixtajtoltis Biblia iselti, uan ajsi kampa ika tajtoua tein Oseas achtook kijtojka. Satepan ke kiixtajtoltia “ika tajtol amo chikauak” capítulo 4 versículos 11 hasta 13, motsakuilia (xikonixtajtolti Oseas 4:11-13). ¿Keyej? Nejin tajkuilol kiyolnotsa porin telpochmej akin iniuan youi tamachtiloyan kichikaujkauiaj maj auilnemi. Yejua tanemilia itech nejin tajkuilol uan kijtoua: “Jiova kiita tajtakolmej tein se kichiua ichtaka. Nejua amo nikneki nikyolkokos”. Yejua ika kiixtalia chipaujkanemis ijkon kemej Dios tanauatia.
6 Ojpatika, se tokniuj siuat akin kiixtajtoltia amaix Joel ajsi itech capítulo 2, versículo 13 (xikonixtajtolti Joel 2:13). Satepan ke kiixtajtoltia “ika tajtol amo chikauak”, kinemilia keniuj uelis kichiuas ijkon kemej Jiova, “akin kineki tapaleuis, teiknelijkej, amo niman kualani uan kitelpia ueyi netasojtalis tein amo tami”. Yejua ika, kiixtalia amo takejkelosok uan amo kijtos tajtolmej tein teyolkokouaj tein kemansa kikui ijkuak tajtoua iuan itakauj uan oksekin.
7 Uan expatika, maj itech titanemilikan se tokniuj tepopaj akin kipoloj tekit tein kipiaya, uan kitekipachoua keniuj kinixpanoltis ichankauan. Itech Nahúm 1:7 kiixtajtoltia “ika tajtol amo chikauak” ke Jiova “kinixmati akin kitemouaj nepaleuil iuan”, uan tokniuj kiita kemej “totapaleuijkauj keman onkak netekipacholis”. Nejin tanemilil kiyolseuia. Keman kiita ke Jiova techyekpia ika netasojtalis, amo semi motekipachouaok. Satepan no ijkon kiixtajtoltia versículo 15 (xikonixtajtolti Nahúm 1:15). Tokniuj kiajsikamati ke kiteixmatiltis kuali tanauatilmej keman kipia ouijkayomej, yejua se taman kemej kinextia ke yekmelauj kiita Jiova kemej itapaleuijkauj. Maski kisentoka kitemoua se tekit, kiita ke moneki maj tanojnotsati itech semana.
8. Xikonijto ika seki tajtolmej se tamachtilis tein tamati kemej kualtsitsin tetsitsin tein patiyoj tein tikonajsik keman tikonixtajtoltij Biblia.
8 Kuali tamachtilis tein tikitakej tikixtijkej itech amaixmej tein kipia Biblia tein uelis se kiitas ke ouij se kiajsikamatis. Sayoj ke ijkuak timomachtiaj amaixmej Oseas, Joel uan Nahúm porin tiknekij tikajsiskej tanemililmej tein techyolchikauaj, tikyekmatij ke tiknekiskej tiksentokaskej tikixtajtoltiskej okseki versículos “ika tajtol amo chikauak”. Xikonnemili tamatilis uan yolseuilis tein uelis tikonajsis itech amaixmej tein kijkuilojkej nejon tanauatianij. Uan okseki amaixmej no ijkon semi techpaleuiaj. ITajtol Dios tamati kemej kualtsitsin tetsitsin tein patiyoj tein tel uejkatan toktok. Yejua ika, keman tikixtajtoltiskej Biblia moneki tiktemoskej kemej yeskia kualtsitsin tetsitsin tein patiyoj, tein techyekanas itech tonemilis uan tein kichikauas totakuaujtamatilis.
MAJ TIKTEMOKAN TIKAJSIKAMATISKEJ
9. ¿Keniuj uelis okachi kuali tikajsikamatiskej itanejnekilis Dios?
9 Maski moneki maj mojmostaj tepitsin tikixtajtoltikan Biblia, no moneki maj tikajsikamatikan. Yejua ika, semi kuali komo tiktemouaj itech toamaixuan tamachtilis tein ika tajtoua taltikpakneminij, altepemej oso tachiualismej tein tikajsiskej keman tikixtajtoltiaj Biblia. Oso komo timotajtaniaj keniuj moneki techpaleuis itech tonemilis se tamachtilis tein kipia Biblia, uelis tiktajtaniskej inepaleuil se tayekankej oso okse tokniuj akin kipia se kuali taixejekolis. Techpaleuis maj tikitakan ke moneki kuali tikajsikamatiskej se tamachtilis, komo tikitaj tein monekik kichiuas Apolos, se yekinika itatojtokakauj Cristo.
10, 11. 1) ¿Keniuj kipaleuijkej Apolos maj mochiua okachi kuali tanojnotskej? 2) ¿Toni techmachtia tein kichiuak Apolos? (Xikonita kampa kijtoua “¿Titamachtiaj tein okachi yankuik taajsikamatilis?”.)
10 Apolos katka se judío akin kitojtokaya Cristo uan “kuali kinyekajsikamatil[t]iaya in takakini ika in Tajkuilolamatsin de Dios” uan “tanojnotstinemia ika nochi niyoltanejnekilis”. Amaix Hechos techiluia ke yejua “tanojnotstinemia [...] uan kinajsikamachtiaya de akoni Jesús, maski [...] kajsikamatik sayo in tanojnotsalis de Juan, kuak yejua taauijtinemia”. Kemej moita, yejua amo kimatia ke kemej tamachtiaya tein kijtosnekia neauilis amo katka yankuik taajsikamatilis. Keman kikakkej ijkuak tamachtijtoya ompa Éfeso, Priscila uan itakauj Áquila akin no katkaj itatojtokakauan Cristo, “kachi ok kiyekajsikamatiltijke den ojtsin de Dios” (Hech. 18:24-26). ¿Keniuj kipaleuij nejon?
11 Satepan ke tanojnotsak Éfeso, Apolos yajki Acaya. Tajkuilol kisentoka kijtoua: “Kuak ajsik ya [...] kampa talme de Acaya, [...] semi kinpaleuijtinemik nekes ten Dios kintaneltoktij ya ika iteiknelilis. [...] Ijkuakon yejua senteixteno kintajtolkuepiliaya ika ueyi chikaualis in judíos. Uan [...] kinajsikamatiltij ke in Tajkuilolamatsin de Dios techyeknextilia ke in Jesús Yejuatsin ya in Cristo” (Hech. 18:27, 28). Axkan ueliaya kiyekmelauaya tein kijtosnekia neauilis kemej itatojtokakauj Cristo, uan “semi kinpaleuijtinemik” maj mochiuakan okachi kuali itekitikauan Dios akin katkaj yankuikej. ¿Toni techmachtia tein kichiuak Apolos? Kemej yejua, timochikauaj tikajsikamatiskej tein tikixtajtoltiaj itech Biblia. Sayoj ke komo se tokniuj akin kipia miak taixmatilis techyolmajxitia keniuj okachi kuali titamachtiskej, moneki tikseliskej itayolmajxitilis ika yolyemanilis uan tiktasojkamatiskej. Ijkon okachi kuali uelis tikchiuaskej itekiyo Dios.
XIKONPALEUI OKSEKIN IKA TEIN TIONMOMACHTIA
12, 13. Xikonijto seki neskayomej tein techmachtia keniuj uelis tikuiskej iTajtol Dios ika tamatilis uan ijkon tikinpaleuiskej akin momachtiaj maj mochiuakan okachi kuali itekitikauan Dios.
12 Ijkon kemej Priscila, Áquila uan Apolos, tejuan no uelis tikinpaleuiskej oksekin. ¿Keniuj tionmomachilia keman motajtoluan tein teyolchikauaj kipaleuia se akin kineki momachtis Biblia maj kipata se taman tein kitsakuilia maj moskalti kemej itatojtokakauj Cristo? Uan komo tiontayekankej, ¿keniuj tionmomachilia keman se tokniuj mitsontasojkamatilia porin tein tikonyolmajxitij ika Biblia kipaleuij keman kipiaya se ouijkayot? Tein melauj, semi kuali timomachiliaj uan tiyolpakij keman tikitaj ke kipiaj okachi kuali nemilis porin tikuij iTajtol Dios uan ika tikinpaleuiaj.a Xikonita keniuj no ijkon uelis tikonchiuas.
13 Itech itonaluan Elías, miakej israelitas amo kiixtaliayaj ox kiseliskiaj taneltokalis tein melauak oso tein amo melauak. Tayolmajxitilis tein kinmakak nejon tanauatijkej uelis kipaleuis se akin momachtia Biblia uan omeyoloua kitekitilis Jiova (xikonixtajtolti 1 Reyes 18:21). Oso xa aksa kineki momachtis Biblia, sayoj ke kimouilia tein kijtoskej itasojikniuan uan ichankauan. Tejuatsin uelis tikonpaleuis maj kiixtali kitekitilis Jiova komo tikonchiua maj kinemili tein kijtoua Isaías 51:12, 13 (xikonixtajtolti).
14. ¿Toni mitsonpaleuis xikonelnamiki tajkuilolmej tein ika tiontepaleuis keman monekis?
14 Kemej tikitaj, itech Biblia moajsij miak tajtolmej tein kiyolchikaua uan kimelaua akin kiixtajtoltia. Sayoj ke xa tionmotajtania: “¿Keniuj nikmatis katiyejua tajkuilolmej nikuis keman monekis?”. Moneki xikonixtajtolti Biblia uan mojmostaj xiontanemili itech itanemililuan Dios. Ijkon tikonsentilis itech motanemilil miak itajtoluan Jiova uan iespíritu mitsonpaleuis xikonelnamiki keman monekis (Mar. 13:11; xikonixtajtolti Juan 14:26).b
15. ¿Toni techpaleuis maj okachi kuali tikajsikamatikan iTajtol Dios?
15 Ijkon kemej Salomón, maj tiktajtanikan Jiova tamatilis tein techpaleuis maj tikchiuakan itekiyo Dios (2 Crón. 1:7-10). Ijkon kemej tanauatianij akin nenkej ne uejkauj, maj tiktemokan “ika miak nejmach” itech iTajtol Dios uan ijkon yekmelauj tikixmatiskej Jiova uan itanejnekilis (1 Ped. 1:10-12). Tatitanil Pablo kiyolchikauak Timoteo maj momachtiani “Tajtoltsin ten kualkui takuautamatilis” (1 Tim. 4:6). Komo no ijkon tikchiuaj, tel kuali uelis tikinpaleuiskej oksekin maj mochikaua ininkuali uikalis iuan Dios uan no mochikauas totakuaujtamatilis.
ITAJTOL DIOS TECHPALEUIA MAJ AMO TIMOIJTAKOKAN
16. 1) ¿Keniuj kinpaleuij akin nemiaj Berea keman mojmostaj kiixtajtoltiayaj uan “kiyektemoliayaj in Tajtoltsin de Dios”? 2) ¿Keyej motelneki axkan maj mojmostaj tikixtajtoltikan Biblia?
16 Judíos akin nemiaj Berea tein pouia Macedonia “kiyektemoliayaj in Tajtoltsin de Dios”. Keman Pablo kintapouij kuali tanauatilmej, kiitakej ke tein peuayaj momachtiayaj moajsia itech Biblia, uan miakej kiajsikamatkej ke tein tamachtiaya tatitanil katka tein melauak uan “no taneltokakke” (Hech. 17:10-12). Ininneskayo techmachtia ke komo mojmostaj tikixtajtoltiaj Biblia, totakuaujtamatilis iuan Jiova mochikauas. Uan motelneki tikpiaskej nejon takuaujtamatilis, tein kijtosneki ke “timoyekmatiltiaj ya ke se tonal [tikselitiue] nochi ne ten axkan tikyolikachixtokke”, uan ijkon uelis tiyetoskej itech yankuik taltikpak tein Dios kiualkuis (Heb. 11:1).
17, 18. 1) ¿Keniuj se chikauak takuaujtamatilis uan netasojtalis kipaleuia maj amo moijtako iyolo se itatojtokakauj Cristo? 2) ¿Keniuj nechialis techpaleuia maj amo timoijtakokan?
17 Pablo kimatia keyej monekia kijkuilos nejin tajtolmej: “Tejuan tipoutinemij kampa ne tanextsin de Dios. Ika ya nojon moneki ma tikuatamatkanentinemikan. Uan [...] ma tikpaleuijtiyakan toyolojuan ika totakuautamatilis uan ika yoltetasojtalis, ijkon keme in soldados mopaleuijtinemij nielpampa ka ne tepos youaltik ten kiliaj coraza. Uan [...] ma tikyolikachixtiyakan ne nemakixtilis [...] ijkon keme in soldado keman kuaaktinemi ne teposkuatsakuiloni ten kiliaj yelmo” (1 Tes. 5:8). Ijkon kemej se tateuijkej moneki motalilis tein kipaleuis maj amo kimotakan iyolo, itatojtokakauj Cristo no moneki kiyekpias iyolo maj amo uetsi itech tajtakol. ¿Toni panoua keman se itekitikauj Jiova takuaujtamati itech nochi tein motenkaua kichiuas uan kitasojta yejuatsin uan taltikpakneminij? Kijtosneki ke kemej yeskia kipiaskia se kuali tepos tein kiyolixtsakua. Keman ijkon moajsi, semi ouij maj kichiua teisa tein kiuikas maj kipolo itatiochiualis Jiova.
18 Pablo no ika tajtoj se teposkuatsakuiloni, tein kijtosneki ‘se kiyolikachias ne nemakixtilis’. Komo se tateuijkej tein nemia ne uejkauj amo kiuikaya iteposkuatsakuiloni, ijsiujka ueliskia mikis itech neteuilis. Sayoj ke komo kipiaya se kuali tepos itech itsontekon, keman kikuiltiskiaj amo kitelijtakoskiaj. Tejuan no okachi uelis tikchiaskej ke Jiova uelis techmakixtis komo timomachtiaj iTajtol. Se chikauak nechialis techpaleuia maj tikinixtopeuakan akin kikauaj uan kiixnamikij iTajtol Dios uan “ne tetapouilis [...] ten nenkajtik san” tein kemej yeskia kokolis tein kichiua maj palantiuj se inakayo (2 Tim. 2:16-19). Tonechialis no techpaleuis maj tikinixnamikikan akin kinekij techchiualtiskej tein Jiova kitauelita.
TIMOMACHTISKEJ BIBLIA TECHPALEUIS MAJ TIMOMAKIXTIKAN
19, 20. ¿Keyej semi tiktasojkamatij iTajtol Dios, uan keniuj tiknextiaj? (Xikonita kampa kijtoua “Jiova nechmaka tein nechpoloua”.)
19 Ijkon kemej motokia ixpoliuilis, okachi moneki maj titakuaujtamatikan itech iTajtol Jiova. Itayolmajxitilis techpaleuia maj tikauakan tein timomattoyaj tikchiuaskej sayoj ke amo techpaleuia, uan maj tikixnamikikan totanejnekilis tein kiuika tajtakol. Yolchikaualis uan yolseuilis tein techmaka Biblia techpaleuis maj tikxikokan tayejyekolis tein kitalis Satanás uan akin kinixyekana nikan taltikpak. Uan ika tamachtilis tein Jiova techmaka itech iTajtol uelis tiksentokaskej itech ojti tein teuika itech nemilis.
20 Maj tikelnamikikan ke Dios kinejneki maj “nochi in taltikpakuani ma makisakan”. Uan itech “nochi in taltikpakuani” timoajsij akin tiktekitiliaj Jiova uan no akin uelis tikinpaleuiskej keman titanojnotsaj uan titamachtiaj. Sayoj ke nochin akin kinekij momakixtiskej moneki “[kiajsikamatiskej] in melauak Tajtoltsin de Dios” (1 Tim. 2:4). Yejua ika, komo tiknekij timomakixtiskej itamian nejin tonalmej, moneki tikixtajtoltiskej iTajtol Dios uan tiktakamatiskej itanauatiluan. Kemaj, komo mojmostaj tikixtajtoltiaj Biblia, tiknextiskej ke semi tiktasojkamatij iTajtol tein melauak (Juan 17:17).
a Sayoj ke, amo tikuij iTajtol Dios uan ika tikchikaujkauiaj aksa maj mopata oso tikiluiaj ke amo yolkuali. Moneki amo tiyolijsiuiskej uan tikuiskej yemanik tajtolmej keman titajtouaj iuan akin tikmachtiaj Biblia ijkon kemej Jiova kichiua touan (Sal. 103:8).
b ¿Toni uelis tikonchiuas komo tikonelnamiki tajtolmej tein tayekantokej sayoj ke amo tikonelnamiki amaix, capítulo uan versículo? Xa tikonajsis tajkuilol komo tikontemoua tajtol tein tayekantok itech índice tein moajsi itamian toBiblia, itech Watchtower Library oso itech Gran Concordancia de la Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras.