Toni techmachtia tanojnots kampa ika motajtoua talentos
“Senme de ne takeualme kimaktilij makuil mil monedas de istak tomin; uan okse kimaktilij ome mil; uan in okse kimaktilij se mil.” (MAT. 25:15)
1, 2. ¿Keyej Jesús kitetapouij tanojnots kampa ika tajtoj talentos?
IKA tanojnots kampa Jesús ika tajtoj talentos kinekia kinmachtis imomachtijkauan taixpejpenalmej maj kimatinij toni kichiaya maj kichiuakan yejuan. Sayoj ke, amo sayoj tokniuan taixpejpenalmej kinmachtia nejon tanojnots, ta nochin itekitikauan Dios. Yejua ika moneki tikajsikamatiskej toni kijtosneki.
2 Jesús kintapouij imomachtijkauan nejin tanojnots keman kitajtanijkej ‘toni neskayot kiitaskiaj itech iyetolis uan itamiampa nochi tein mochiujtok itech taltikpak’ (Mat. 24:3, TNM). Yejua ika, tanojnots ika tajtoua seki taman tein panoskia itech totonaluan uan no se taman tein kinextia ke Jesús taixyekantokya kemej Tekiuaj.
3. ¿Toni techmachtia sejse tanojnots tein moajsi itech Mateo 24 uan 25?
3 Keman Jesús kijtoj toni mochiuaskia itamian tonalmej, kitetapouij naui tanojnotsmej tein kinmachtiaya itatojtokakauan toni kichiaya maj kichiuanij itech itamian tonalmej. Nejon moajsi itech Mateo 24:45 hasta 25:46. Itech yekinika tanojnots ika motajtoua takeual takuaujtamach, akin ompa pouij seki tokniuan taixpejpenalmej akin kinnauatijtokej maj kinmachtikan itekitikauan Dios. Ika nejon tanojnots, Jesús kinekia kinmachtis nejon taixpejpenalmej ke monekia mochiuaskej takuaujtamachmej uan tamatinij.a Itech ojpatika tanojnots ininka motajtoua majtakti ichpochmej. Ika nejin tanojnots, Jesús kinnejmachtij nochin taixpejpenalmej ke monekia kichiujtoskej tein moneki uan ijsatoskej porin amo kimatiskiaj kemanian ejkoskia.b Itech expatika tanojnots ika motajtoua talentos. Ika nejin, Jesús kinmachtij taixpejpenalmej ke moneki mochikauaskej uan tel tekitiskej uan ijkon kichiuaskej tein yejua kinnauatij. Itech naujpatika tanojnots ininka motajtoua ichkamej uan cabras. Nejin tanojnots kinmachtia akin kichiaj nemiskej nikan taltikpak maj amo kinkauakan taixpejpenalmej uan maj kinpaleuikan.c Itech nejin tamachtilis ika titajtoskej tanojnots kampa ika motajtoua talentos.
SE TAKAT KINMAKA MIAK TOMIN ITAKEUALUAN
4, 5. 1) ¿Akoni kiixnextia takat akin ika motajtoua itech tanojnots? 2) ¿Toni katka se talento? (Xikonita nota.)
4 (Xikonixtajtolti Mateo 25:14-30.) Keman Jesús ika tajtoj talentos kinextij ke se takat yajki kampa semi uejka. Okse tonal, Jesús no kijtoj itech se tanojnots ke se takat youi uejka kiseliti tanauatil kemej tekiuaj (Luc. 19:12).d Miak xiujmejya, toamaixuan kimelauanij ke takat akin ika motajtoua itech ome tanojnots kiixnextia Jesús uan ke yejua yajki iluikak itech xiuit 33. Sayoj ke Jesús amo kiselij tanauatil kemej tekiuaj itech nejon xiuit. Monekik mochias hasta itech xiuit 1914, keman akin kitauelitaj moajsikej kemej imetstapech (Heb. 10:12, 13).
5 Achto ke nejon takat yaskia, kinnotsak itakeualuan uan kinmakak chikueyi talentos, oso istak tomin. Nejon katka tel miak tomin.e Kiniluij maj kitekitiltianij chikueyi talentos uan ijkon kitaniliskiaj okachi tomin. Nejon takat kiitaya ke chikueyi talentos katka tel miak tomin. No onkaya se taman tein Jesús kiitaya ijkon kemej nejon takat kiitaya itomin. ¿Toni katka nejon? Yejua tekit tein kichiuak keman yetoya nikan taltikpak.
“Xiyekkitakan [...] takilome ten peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme”
6, 7. ¿Toni kiixnextia talentos?
6 Jesús kiitaya ke tanojnotsalis motelnekia. Ijkuak kichiuak nejon tekit, kinpaleuij tel miakej maj mochiuanij imomachtijkauan (xikonixtajtolti Lucas 4:43, TNM). Sayoj ke kimatia ke monekia okachi motanojnotsas. Yejua ika kiniluij imomachtijkauan: “Xiyekkitakan [...] takilome ten peuak ya kosaui ya. Uan nojon kijtosneki ke ma amo uejkauas ok para kajokuiske in tatokme” (Juan 4:35-38). Jesús kijtojtoya ke tanojnotsalis tamati kemej tatok tein kosauiakya. Uan yejua tamati kemej se kuali tekitikej akin kiita maj kiololokan tatok italpan. Yejua ika, achto ke yaskia iluikak kinnauatijteuak imomachtijkauan maj tanojnotsakan, ta nejon se tekit tein motelneki (2 Cor. 4:7). Kiniluij: “Xiyakan [...] uan xikinnextilikan nochi in taltikpakuani ma yejuan no ma mochiuakan nomomachtijkauan” (Mat. 28:18-20).
7 Ijkon kemej takat kinkauilijteuak talentos itakeualuan, Jesús kinnauatij tokniuan taixpejpenalmej maj tanojnotsanij (Mat. 25:14). Yejua ika, talentos kiixnextia tekit tein Jesús tanauatij maj mochiua: maj tanojnotsakan uan maj kinpaleuikan oksekin maj mochiuakan imomachtijkauan.
8. Maski sejse takeual kiselij tataman talentos, ¿toni kichiaya takat?
8 Jesús kinextij ke takat kimakak makuil talentos yekinika takeual, ome ojpatika takeual uan expatika takeual kimakak se (Mat. 25:15). Kemej tikitaj, sejse takeual kiselij tataman talentos. Sayoj ke takat kichiaya maj eyi takeualmej kichiuanij nochi tein ueliskiaj uan ijkon kitaniliskiaj okachi tomin. Jesús no kichiaya maj tokniuan taixpejpenalmej tanojnotsanij nochi tein ueliskiaj (Mat. 22:37; Col. 3:23, TNM). Itech Pentecostés xiuit 33, imomachtijkauan peujkej kinnojnotsaj akin kayomej itech miak uejueyi altepemej. Uan amatajkuilol Hechos kinextia ke yejuan tel tekitikej (Hech. 6:7; 12:24; 19:20).f
TAKEUALMEJ KITEKITILTIAJ TALENTOS
9. 1) ¿Toni kichiujkej ome takeualmej akin kuali tekitikej? 2) ¿Toni kinextia nejin? 3) ¿Toni moneki kichiuaskej akin kichiaj nemiskej itech Xochital?
9 Ome takeualmej akin kitankej okachi tomin, kinixnextiaj tokniuan taixpejpenalmej akin amo kikauaj Dios itech itamian tonalmej. Yejuan tel tekitinij itech tanojnotsalis, uan okachiok ijkon peujkej kichiuaj itech xiuit 1919. Itech tanojnots tein Jesús kitetapouij, kinextij ke sejse takeual kiselij tataman talentos. Sayoj ke nejon amo kijtosneki ke moajsij ome oloch tokniuan akin amo kikauaj Dios. Maj tikelnamikikan ke ome takeualmej akin kichiujkej tein moneki kikepilijkej takat okse achiok tomin tein kiselijkaj. Nejon kijtosneki ke nochin omen tel tekitikej. Sayoj ke ¿kijtosneki ke sayoj taixpejpenalmej moneki tel tekitiskej itech tanojnotsalis? Amo. Tanojnots kampa ininka motajtoua ichkamej uan cabras techmachtia ke akin kichiaj nemiskej itech Xochital moneki amo kinkauaskej taixpejpenalmej uan kinpaleuiskej maj tanojnotsakan. Yejuan kiitaj se tatiochiualis maj kichiuakan nejin. Tein melauj, sennochin mochiuaj kemej “se sen oloch yetolis” ika ichkamej akin mochikauaj tanojnotsaskej uan kinpaleuiskej oksekin maj mochiuakan imomachtijkauan Jesús (Juan 10:16).
10. ¿Toni se taman tein motelneki Jesús kijtoj ke panoskia itech itamian tonalmej?
10 Jesús kichia maj nochin itatojtokakauan tekitikan chikauak uan ijkon kinpaleuiskej okachi miakej maj mochiuakan imomachtijkauan. Yejua nejon kichiujkej itech yekinika siglo itatojtokakauan. Uan itech itamian tonalmej, keman mochiujtok tein kijtosneki tanojnots kampa ika motajtoua talentos, itatojtokakauan Cristo tel tekititokej. Tein melauj, amo keman ijkon motanojnotstoya kemej axkan. Nejon chikauak tekit tein kichiuaj tapaleuiani maj tel miakej moauikan xijxiujtika, uan yejuan no ijkon tanojnotsaj. ¡Tikmatij ke Jesús semi kiyolpaktia nejon! Nochi nejin kinextia ke tanojnotsalis no se taman tein motelneki tein Jesús kijtoj ke panoskia itech itamian tonalmej.
Jesús kinnauatij itekitikauan maj kichiuakan se taman tein tel tapaleuia, maj tanojnotsakan (Xikonita párrafo 10)
TAKAT MOKEPA
11. ¿Keniuj tikmatij ke Jesús ualas itech okachi ueyi tajyouilis?
11 Jesús kijtoj: “Uan panok miak tonalme uan ijkon mokuepak ne inpatrón de ne takeualme, uan kinemilij in patrón kitepotstokati [kiitas] nijin tauikalis de ne eyi takeualme” (tejuan tiktalilijkej cursivas; Mat. 25:19). ¿Kemanian ualas “patrón”, oso teko, Jesús? Ualas itamiampa okachi ueyi tajyouilis. ¿Keniuj tikmatij? Maj tikitakan. Itech Mateo 24 uan 25, kampa Jesús achtook kijtoj toni mochiuaskia, miakpa ika tajtoj keman yejua ualas. Kemej neskayot, yejua kijtoj: “Uan nechitaske nejua ni Yektagatsin kuak Nejuatsin niualajtos ya mixtsalan tech ne ejekaixko”. Nejin mochiuas itech okachi ueyi tajyouilis, keman Jesús ualas uan kiitas toni kinnamiki kiseliskej taltikpakneminij. Jesús no kinnejmachtij itatojtokakauan akin nemiskiaj itech itamian tonalmej maj ijsatonij. Kiniluij: “Amo nankimatij toni horas ualas Namotayekankateko”. Uan no kiniluij: “Nimoualuikas ya kuak namejuan amo nanyoltanemilijtoske nion no nannechchixtoske” (Mat. 24:30, 42, 44). Nejin kinextia ke ijkuak Jesús ika tajtoj talentos, no ika tajtojtoya keman yejua ualas uan kiitas toni kinnamiki kiseliskej taltikpakneminij uan kiixpolos nochi tein Satanás kiixyekantok nikan taltikpak.g
12, 13. 1) ¿Toni kiniluij takat yekinika ome takeualmej? 2) ¿Keyej ijkon kiniluij? 3) ¿Kemanian taixpejpenalmej senkis kinixkuaneskayotiskej? (Xikonita recuadro “Dios senkis kinixkuaneskayotia keman momikiliaj”.) 4) ¿Keniuj kintaxtauis Jesús akin kinpaleuiaj tokniuan taixpejpenalmej maj motanojnotsa?
12 Kemej monextia itech tanojnots tein Jesús kijtoj, ijkuak takat mokepa satepan ke yajka kampa semi uejka, kiniluij yekinika ome takeualmej: “Kuali yetok, tejuatsin, titakeual den semi tiyolkuali uan kuali titekitike, porin kuali tiktekitiltij ya in tepitsin in tomin ten nimitsmaktilijteuka ya. Ika ya nojon tejua nimitstalis tinotayekankatakeual” (Mat. 25:21, 23). ¿Keyej ijkon kiniluij? Porin kiitak ke yekinika takeual kitanik okseki makuil talentos uan ojpatika takeual kitanik okseki ome talentos. ¿Toni kiixnextia nochi nejin? Ika okseki tajtolmej, ¿toni kichiuas Jesús keman ualas?
13 Tepitsin achto ke peuas okachi ueyi tajyouilis, Jiova senkis kinixkuaneskayotis taixpejpenalmej akin amo kikaujkej akin yetoskejok nikan taltikpak. Nejin kijtosneki ke melauak yaskej iluikak (Apoc. 7:1-3). Ompa, achto ke peuas Armagedón, Jesús kintaxtauis ijkuak kinuikas iluikak. Sayoj ke ¿toni panos iniuan akin kichiaj nemiskej itech Xochital uan kinpaleuiaj taixpejpenalmej maj motanojnotsa? Jesús kiixejekos ke tamatij kemej ichkamej. Nejin kijtosneki ke kintaxtauis keman kinkauas maj nemikan itech Xochital kampa taixyekantos iTekiuajyo Dios (Mat. 25:34, TNM).
TAKEUAL AKIN AMO YOLKUALI UAN TATSIUJ
14, 15. ¿Keniuj tikmatij ke Jesús amo kijtosnekik ke miakej taixpejpenalmej yeskiaj amo yolkualmej uan tatsiuinij?
14 Maj tikelnamikikan ke itech tanojnots no ika motajtoua se expatika takeual. ¿Toni kichiuak? Jesús kimelauak ke nejon takeual amo kitekitiltij talento kemej kimiakiltiskia tomin. Amo no kiuikak itech banco kampa kiseliskia itatan tomin, ta kitalpachoto. Kemej monextia itech tanojnots, takat kiluij nejon takeual ke amo yolkuali katka uan tatsiuia. Yejua ika kikuilij talento uan kimakak yekinika takeual. Satepan kikixtij ichan uan kikalantamotkej “kampa tayouayanijtik” kampa takeual tayokolchokak (Mat. 25:24-30; Luc. 19:22, 23).
15 Keman Jesús kijtoj ke semej takeualmej amo yolkuali katka, ¿kijtosnekik ke 1 itech 3 tokniuan taixpejpenalmej amo yeskia takuaujtamach? Amo. ¿Keniuj tikmatij? Ijkon techajsikamatiltia ijkuak tikitaj nejin tanojnots iuan tanojnots kampa ika motajtoua takeual takuaujtamach uan kampa ininka motajtoua majtakti ichpochmej. Keman Jesús ika tajtoj takeual takuaujtamach, kinextij ke se takeual amo yolkuali kintajyouiltiaya okseki takeualmej. Jesús amo kijtosnekik ke taixpejpenalmej akin pouij itech takeual takuaujtamach mochiuaskiaj amo yolkualmej, ta kinekia kinnejmachtis maj amo mochiuanij kemej takeual akin amo yolkuali. Jesús no ijkon kinextij itech tanojnots kampa ininka tajtoj majtakti ichpochmej. Kijtoj ke makuil ichpochmej amo yektanemiliayaj. Sayoj ke amo kijtosnekik ke tajko tokniuan taixpejpenalmej amo yektanemiliskiaj. Ta kinekia kinnejmachtis nochin tokniuan taixpejpenalmej maj kichiujtonij tein moneki uan maj ijsatonij.h No ijkon panoua ika tanojnots kampa ika motajtoua talentos. Jesús amo kijtosnekik ke miakej taixpejpenalmej akin nemiskiaj itech itamian tonalmej yeskiaj amo yolkualmej. Yejua kinekia kinnejmachtis taixpejpenalmej maj tel tekitinij uan maj amo mochiuanij kemej takeual amo yolkuali (Mat. 25:16).
Jesús kintaxtauis nochin akin tel tekitiskej itech tanojnotsalis
16. 1) ¿Toni techmachtia tanojnots kampa ika motajtoua talentos? 2) Satepan ke tikonitak nejin tamachtilis, ¿keniuj tikonmelauaskia tein kijtosneki tanojnots kampa ika motajtoua talentos? (Xikonita recuadro “¿Toni kijtosneki tanojnots kampa ika motajtoua talentos?”.)
16 ¿Toni techmachtia tanojnots kampa ika motajtoua talentos? Ome taman. Yekinika, ke Jesús kinnauatij taixpejpenalmej maj kichiuakan se taman tein tel tapaleuia. ¿Toni nejon? Kinnauatij maj tanojnotsakan uan maj kinpaleuikan oksekin maj mochiuakan imomachtijkauan. Ojpatika, ke Jesús kichia maj tinochin titeltekitikan itech tanojnotsalis. Komo tiksentokaj titanojnotsaj uan tikchiuaj nochi tein Jesús technauatia, yejua techtaxtauis (Mat. 25:21, 23, 34, TNM).
a Uelis okachi tikonitas akoni takeual takuaujtamach itech amaix Tanejmachtijkej 1 metsti julio, 2013, página 27 uan 28, párrafos 8 hasta 10.
b Itech tamachtilis tein itokay “¿Uelis tikonsentokas tionijsatos?” tein moajsi itech nejin amaix kimelaua akonimej ichpochmej.
c Xikonixtajtolti itech nejin amaix tamachtilis “Maj tikinpaleuikan iikniuan Cristo” uan La Atalaya 15 de octubre de 1995, páginas 23 hasta 28 uan ijkon tikonajsikamatis tanojnots kampa ininka motajtoua ichkamej uan cabras.
d Xikonita recuadro “¿Keniuj tanojnots kampa ika motajtoua talentos mouika iuan tanojnots kampa ika motajtoua minas?”. Tajtol “moneda” tein mokui itech Biblia itech tajtol náhuatl, kijtosneki mina itech tajtol griego.
e Maski Biblia itech tajtol náhuatl kijtoua “makuil mil monedas de istak tomin”, “ome mil” uan “se mil”, itech tajtol griego kijtosneki makuil talento, ome talento uan se talento. Itech itonaluan Jesús, se talento katka tomin tein se tekitikej kitania itech 20 xiujmej.
f Tepitsin satepan ke momikilijkej tatitanilmej, miakej taixnamikkej uan peujkej tamachtiaj tein amo melauak itech nechikolmej. Uan itech miak xiujmej, semi amo miakej akin tanojnotsayaj. Sayoj ke Jesús kijtoj ke itatojtokakauan oksepa peuaskiaj tanojnotsaskiaj itech itamian tonalmej (Mat. 13:24-30, 36-43, TNM). Nejin momelaua itech amaix Tanejmachtijkej 1 metsti julio, 2013, páginas 15 hasta 19.
g Xikonita amaix Tanejmachtijkej 1 metsti julio, 2013, página 13 uan 14, párrafos 14 hasta 18.
h Xikonita tamachtilis itech nejin amaix “¿Uelis tikonsentokas tionijsatos?”, párrafo 13.