Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
© 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
7-13 DE JULIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 21
Biblia kinpaleuia maj yolpakikan akin monamiktijkejya
¿Keniuj uelis tikueyitalis Jehová komo tikpia monovio oso monovia?
13 ¿Kanachi tiempo moneki nanuejkauaskej kemej novios? Keman ijsiujka tikixtaliaj teisa, amo kuali kisa (Prov. 21:5). Yejua ika moneki maj pano tiempo tein monekis para kuali tikixmatis. Sayoj ke amo no xiteluejkaua, porin Biblia kijtoua ke ‘tein tikchiaj uan amo niman mochiua tetayokoltia’ (Prov. 13:12). Uan no, komo panoua okachi tiempo, okachi ouij namechkisas amo xitajtakolchiuakan (1 Cor. 7:9). Amo xiknemili kanachi tiempo nankiuikajya de novios, ta ximotajtani: “¿Moneki okachi nikixmatis para nikixtalis toni nikchiuas?”.
¿Tiyolyemankej oso timoueyimatij?
3 Jiova kineki maj akin kipiaj ininnamik yolpakikan. Sayoj ke, kemej tinochin titajtakolejkej, uelis tikpiaskej kuejmolmej. Tein melauj, Pablo kijtoj ke akin monamiktiskej kipiaskej seki ouijkayomej (1 Cor. 7:28). Seki tokniuan kinemiliaj ke kemej nochipa mokualantiaj iuan ininnamik xa okachi kuali maj amo monamiktianij. Komo peua tanemiliaj kemej akin amo kitekitiliaj Jiova, kitayekanaltiskej inintanejnekilis uan kinemiliskej ke okachi kuali maj tekiuanij kiixpolokan amat tein kinextia ke monamiktijkaj.
4 Maj amo tiknemilikan ke amo uelisok tiyolpakiskej iuan tonamik. Tikmatij ke Biblia kijtoua ke akin kipiaj ininnamik sayoj uelis kiixpoloskej amat tein kinextia ke monamiktijkaj komo semej auilnemi (Mat. 5:32). Yejua ika, keman tikpanoskej ouijkayomej tein Pablo ika tajtoj, maj amo timoueyimatikan uan maj tiknemilikan ke tonamik amo toka motekipachoua, ke amo techtasojta kemej technamiki uan ke xa okachi tiyolpakiskiaj iuan okse. Ijkon sayoj totech titanemilijtoskiaj uan amo itech tonamik. Akin amo kitekitiliaj Jiova kijtouaj ke okachi kuali maj tikakikan toyolo uan maj tiktemokan tiyolpakiskej, maski monekis tikauaskej tonamik. Sayoj ke akin mokauaj maj kinixyekana Dios ‘amo kitemojtinemij de keniuj mopaleuijtinemiskej yejuan san. Ta, kachi ok kitemojtinemij de keniuj kinpaleuijtiyaskej oksekin’ (Filip. 2:4). Jiova kineki maj nochipa tiyetokan iuan tonamik, amo maj tikauakan (Mat. 19:6). Kichia maj tiktayekanaltikan tein yejuatsin kineki, uan amo tein tejuan tiknekij.
5 Takat uan inamik moneki motasojtaskej uan mopoujkaitaskej oso momouiskaitaskej (xikonixtajtolti Efesios 5:33). Biblia techmachtia ke moneki okachi tiktemoskej titemakaskej tein tikpiaj uan amo tikchiaskej maj tejuan techmakakan (Hech. 20:35). Takat uan inamik motasojtaskej uan mopoujkaitaskej komo yolyemankej. Yolyemanilis kinpaleuis maj amo sayoj kitemokan inintanejnekilis, ta no tein kinejneki ininnamik (1 Cor. 10:24).
w06-S 15/9 28 § 13
“Regocíjate con la esposa de tu juventud”
13 Pero ¿y si la tensión en el matrimonio se debe a la manera en que ambos se tratan? En ese caso, solucionar el problema va a requerir esfuerzo. Por ejemplo, puede ser que la rudeza al hablar se haya infiltrado en su matrimonio y ahora sea algo habitual (Proverbios 12:18). Como vimos en el artículo anterior, esta costumbre tiene consecuencias desastrosas. Un proverbio bíblico dice: “Mejor es morar en tierra desértica que con una esposa contenciosa junto con irritación” (Proverbios 21:19). Si usted es una mujer casada y siente que su matrimonio tiene ese problema, hace bien en preguntarse: “¿Me comporto de tal forma que a mi esposo le resulta difícil estar conmigo?”. Por otro lado, la Biblia exhorta a los esposos: “Sigan amando a sus esposas y no se encolericen amargamente con ellas” (Colosenses 3:19). Usted, como esposo, podría preguntarse: “¿Trato a mi esposa con frialdad, de modo que se vea tentada a buscar consuelo en otra parte?”. Por supuesto, la inmoralidad sexual no tiene ninguna justificación. Pero la posibilidad de que ese hecho tan lamentable ocurra es una buena razón para hablar de los problemas con franqueza.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tiktekitiliaj Dios akin semi ‘techyoliknelia’
16 Nochin tiitekitikauan Jiova tiknekij titeikneliskej kemej yejuatsin. ¿Keyej? Se taman, porin yejuatsin amo kikaki ininnetataujtiluan akin amo teikneliaj (xikonixtajtolti Proverbios 21:13). Kemej tiknekij maj Jiova kikaki tonetataujtiluan, amo tikintajyouiltiaj oksekin. “Keman motsajtsilia akin kineki maj kipaleuikan” nochipa tikpaleuiaj. Uan no, timochikauaj tikchiuaskej tein techmachtia nejin tajkuilol: “Nekes ten amo teikneliaj, yejuan nojonkes Dios kinixkomakas pero amo ika teiknelilis” (Sant. 2:13). Komo tiyolyemankej uan tikelnamikij ke semi moneki maj techiknelikan, okachi tiknekiskej tikinikneliskej oksekin. Uan okachiok tiknekij tikikneliskej akin tajtakolchiujka uan mokepa itech nechikol.
14-20 DE JULIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 22
Biblia kinpaleuia tetatmej maj kuali kiniskaltikan ininkoneuan
¿Kitekitiliskej Dios keman moskaltiskej?
7 Komo tejuatsin uan monamik nankinekij nankipiaskej konemej, ximotajtanikan: “¿Tiyolyemankej, tiktasojtaj Jiova uan tikpatiuitaj iTajtol? ¿Techixpejpenaskia Jiova maj tikyekpiakan se konetsin?” (Sal. 127:3, 4). Uan komo tikonpiaya konemej, xionmotajtani: “¿Nikinmachtia nokoneuan ke moneki se tekitis?” (Ecl. 3:12, 13). “¿Nimochikaua nikinyekpias uan maj amo kinpano tein amo kuali itech nejin taltikpak kampa taixyekana Satanás?” (Prov. 22:3). Maski amo uelis tikonchiuas maj amo kinpano nion teyi tein amo kuali, kemaj uelis tikonpaleuijtias ika netasojtalis maj kimatikan keniuj kiixnamikiskej ouijkayomej tein kipiaskej. ¿Keniuj? Keman tikonmachtis maj kitemokan tayolmajxitilis itech Biblia (xikonixtajtolti Proverbios 2:1-6). Kemej neskayot, komo se nanmochankauj kikaua Jiova, xikonnextili mokoneuan ika iTajtol Dios keyej moneki okachi se kitasojtas Jiova (Sal. 31:23). Oso komo momikilia se nanmochankauj oso se akin kuali iuan nanmouikayaj, xikonnextili tajkuilolmej tein kinpaleuiskej maj amo semi motayokoltikan uan maj yolseujtokan (2 Cor. 1:3, 4; 2 Tim. 3:16).
Tetatmej, xikinmachtikan nanmokoneuan maj kitasojtakan Jiova
17 Niman xipeuakan xikinmachtikan. Komo niman nanpeuaj nankinmachtiaj nanmokoneuan, okachi kinpaleuis (Prov. 22:6). Ijkon kichiuak Eunice imomaj Timoteo uan iueyinan Loida. Yejuan kipaleuijkej maj kiixmati Jiova niman keman yolik (2 Tim. 1:5; 3:15). Satepan, Timoteo yajtinemik iuan tatitanil Pablo itech altepemej kampa tanojnotstinemik.
18 Jean-Claude uan Peace, akin kayomej Costa de Marfil, kinmachtijkej chikuasen ininkoneuan maj kitasojtakan uan maj kitekitilikan Jiova. ¿Toni kinpaleuij? Kichiujkej kemej Eunice uan Loida. Yejuan kijtouaj: “Peuak tikinmachtiaj iTajtol Dios tokoneuan niman keman yolkej” (Deut. 6:6, 7).
19 ¿Keniuj tetatmej uelis kinmachtiskej iTajtol Dios ininkoneuan? Moneki miakpa kiniluiskej se taman uan ijkon maj mokaua itech inintanemilil. Yejua ika, tetatmej moneki yetoskej iniuan ininkoneuan. Kemansa, xa amo kuali momachiliskej porin moneki miakpa kiniluiskej se taman. Sayoj ke ijkuak, tetatmej uelis kinpaleuiskej maj kiajsikamatikan uan maj kitakamatikan iTajtol Dios.
Kuali xikonmachti mokoneuan keman nojnelmejok
6 Tejuatsin tikontasojta mokoneuan, uan yejua ika tikonmati ke moneki tikonmelauas. Komo kichiuaj teisa tein amo kuali, kemansa sayoj monekis xikonmelauili keyej amo kuali yetok tein kichiujkej. ¿Uan komo kisentokaj amo tatakamatij? (Prov. 22:15.) Xikonchiua tein kichiuak Jesús. Xikonsentoka xikonixyekana, xikonyolmajxiti uan xikonmelaua ika nejmachkayot. Xikontemo kani uan kemanian uelis tikonmelauas ika netasojtalis. Ompa Sudáfrica, se tokniuj siuat akin monotsa Elaine kielnamiki keniuj kimelauayaj itatuan. Yejuan nochipa kimelauiliayaj toni kichiayaj maj kichiuani yejua. Kemej neskayot, kinejmachtiayaj ke komo amo tatakamatia, kitatsakuiltiskiaj. Uan satepan kichiuayaj ijkon kemej kiluiayaj. Sayoj ke nochipa kimelauiliayaj keyej kitatsakuiltiayaj uan amo keman kimelauayaj ika kualanyot. Nejon kichiuak maj kiyekmatini ke itatuan kiteltasojtayaj.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj tiyolpakikan ika tein ueli tikchiuaj itech itekiyo Jiova
11 No ijkon, tejuan uelis okachi tiyolpakiskej komo timochikauaj kuali tikchiuaskej tein yeski tekit tein tikseliskej. Maj nochipa titapaleuikan itech tanojnotsalis uan maj chikauak titekitikan itech nechikol (Hech. 18:5; Heb. 10:24, 25). Maj kuali timomachtikan achto ke tiaskej nechikolmej porin nejon tapaleuis maj titayolchikauakan ika tein titanankiliskej. Maj tikpatiuitakan tein yeski tamachtilis tein techiluiskej maj tikpanoltikan itech nechikol tein mochiua itajkotian semana. Komo techiluiaj maj titapaleuikan ika se tekit tein moneki mochiuas itech nechikol, maj niman tiajsikan uan maj kuali tikchiuakan. Maj amo tiknemilikan ke seki tekimej amo semi monekij uan ke amo moneki ika tiuejkaujtoskej. Maj timochikauakan okachi kuali tikchiuaskej tekit tein tikpiaj (Prov. 22:29). Komo chikauak tiktekitiliaj Jiova, okachi kuali timouikaskej iuan uan okachi tiyolpakiskej (Gál. 6:4). Uan no tiyolpakiskej keman oksekin kiseliskej se tekit tein tejuan tikuelitaskiaj tikpiaskej (Rom. 12:15; Gál. 5:26).
21-27 DE JULIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 23
Biblia kijtoua keniuj moneki tikitaskej tayil tein teuintij
¿Keniuj moneki kiitaskej tayil tein teuintij akin kichiuaj kemej Cristo?
2. ¿Toni kiniluia Biblia akin kiixtaliaj tayiskej tein teuintij?
Jiova amo sayoj kitauelita tauanalis ta no maj aksa semi tayi tein teuintij (Gálatas 5:21). Biblia kijtoua: “Amo ximoajsi iniuan akin tel tayij vino” (Proverbios 23:20). Komo tikixtaliaj titayiskej tein teuintij, toselti oso iniuan oksekin, amo keman maj titayikan hasta amo tikmatiskejok toni tikijtouaj uan tikchiuaj oso maj amo tiyektanemilikanok. Amo no moneki tikauaskej maj tayil techkokolispeualti. Komo amo ueli tiktsakuiliaj kanachi titayij, okachi kuali maj senkis amo titayikan tein teuintij.
¿Kiyolpaktia Dios maj titayikan?
Sayoj ke Dios akin semi techtasojta techiluia toni moneki tikchiuaskej. Itech Biblia techiluia toni uelis techpanos komo titeltayij. Itech Proverbios 23:29-35 ika tajtoua aksa akin tel tauana uan kijtoua nochi kuejmolmej tein kipia. Daniel se tokniuj tayekankej akin kayot Europa kijtoua toni kichiuaya achto ke mochiuaskia itaixpantijkauj Jehová, yejua kijtoua: “Kemej niteltayia nikchiuak tein tel amo kuali, yejua ika semi nitajyouij uan hasta axkan nitayokoyaok keman nikelnamiki”.
Sekin akin tapaleuiaj maj se mopajti ompa Estados Unidos kijtouaj toni uelis kipanos aksa akin teltayi: uelis temiktis, momiktis, ika mauiltis aksa, kiteuis itakatsin oso isiuatsin, uelis kimiktis ikonetsin achto ke yolis, no uelis kichiuas maj auilnemi uan maj mokokoxkatali oso maj kokolispeua.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj tikpatiuitakan tonemilis tein Dios techmaka
6 Maski Biblia amo ika tajtoua keniuj timopajtiskej nion kijtoua toni moneki tikuaskej, kemaj techiluia tein Jehová kinemilia ika nejin taman. Ompa techyolmajxitia: “Xikixtopeua nochi tein uelis mitsijtakos” (Ecl. 11:10). Biblia kijtoua ke amo moneki titeltakuaskej oso titeltayiskej tein teuintij. Nejin uelis techkokolispeualtis oso hasta ika timomikiliskej (Prov. 23:20). Yejua ika, keman tikixpejpenaskej tein tikuaskej oso titayiskej uan ox miak oso amo, Jehová kineki maj amo timotelpanoltikan (1 Cor. 6:12; 9:25).
7 Komo tiknekij tikixpejpenaskej teisa tein kinextis ke tiktasojkamatij maj Jehová techmaka tonemilis, moneki kuali tikuiskej totanemilil (Sal. 119:99, 100; xikonixtajtolti Proverbios 2:11). Se taman kemej tikchiuaj yejua keman achto kuali tiknemiliaj toni tikuaskej. Komo tikueliliaj teisa tein tikmatij ke techijtakoua, okachi kuali maj amo tikuakan. No tiknextiaj ke titamattokej keman kuali tikochij, tikchiuaj ejercicio, timochipauaj uan timotachipauiaj kalijtik.
28 DE JULIO HASTA 3 DE AGOSTO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 24
Xikonchiua tein mitsonpaleuis para tikonixnamikis ouijkayomej
“Xiksentokakan xiyekijkatokan, amo ximotsinkixtikan”
15 Maj timomachtikan iTajtol Dios uan maj itech titanemilikan. Se kouit moneki kuali toktos inaluayo para amo uetsis, no ijkon tejuan, komo titakuaujtamatij iuan Jehová amo teyi uelis techuetsiltis. Uan keman kouit moskaltia, inaluayo no moskaltia uan okachi motoka itech tal, no ijkon panoua keman timomachtiaj iTajtol Dios uan itech titanemiliaj, okachi titakuaujtamatij uan tikneltokaj ke tein Dios tamachtia yejua tein okachi kuali (Col. 2:6, 7). Maj tiknemilikan keniuj ne uejkauj Jehová kinpaleuij itekitikauan ika tein kinnauatij uan kinyolmajxitij. Ezequiel kuali kiitstiaya keman se ángel kitamachiujtiaya templo. Tein kiitak, amo sayoj Ezequiel kipaleuij maj okachi takuaujtamati, ta tejuan no techmachtia keniuj uelis tiktakamatiskej itanauatiluan Jehová para tikueyichiuaskej kemej kiyolpaktia (Ezeq. 40:1-4; 43:10-12). Tejuan no semi techpaleuis komo tikxelouaj tiempo para timomachtiskej uan itech titanemiliskej tamachtilismej tein kipia iTajtol Dios tein okachi ouijkej.
Uelis tiyolpakiskej maski tikpiaskej ouijkayomej
17 Ouijkayot: keman tiyolkuetauij. Biblia kijtoua: “Komo tiyolkuetaui keman onkak ouijkayomej, amo tikpias chikaualis” (Prov. 24:10). Tajtol hebreo tein nikan mokepa kemej “tiyolkuetaui” uelis kijtosnekis “amo tikpiasok yolchikaualis”. Komo amo tikpiajok yolchikaualis, amo tiyolpakiskejok.
18 Tein uelis tikchiuaskej: maj titakuaujtamatikan ke Jiova techmakas yolchikaualis tein techpaleuis maj titaxikokan keman tikpiaskej ouijkayomej. Titaxikoskej keman tikpiaskej ouijkayomej komo tikpiaj yolchikaualis (Sant. 5:11). Tajtol tein Santiago kikuik, tein mokepa kemej ‘taxikolis’, tetanemililtia itech se taltikpaknenkej akin amo moolinia, ta sayoj seko ijkatok. Xa itech titanemiliaj se tateuijkej yolchikauak akin amo tsinkisa maski akin kinixnamikij semi kinteuiaj.
19 Tatitanil Pablo kikauak se kuali neskayot porin kinextij yolchikaualis uan taxikolis. Kemansa kimachilij ke amo kipiaya chikaualis, sayoj ke uelik taxikoj porin takuaujtamatia ke Jiova kimakaskia chikaualis (2 Cor. 12:8-10; Filip. 4:13, TNM). Tejuan no uelis tikpiaskej nejon chikaualis uan tiyeskij tiyolchikaujkej komo tikajsikamatij ika yolyemanilis ke moneki maj Jiova techpaleui (Sant. 4:10).
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
Proverbios 24:16 kijtoua: “Maski akin yolmelauak uetsis chikojpa, moajokuis”. ¿Ika motajtojtok itech nejin tajkuilol se taltikpaknenkej akin miakpa tajtakolchiua, sayoj ke Dios kitapojpoluia?
Tein melauj, amo kijtosneki nejon. Nejin tajkuilol ika tajtoua se taltikpaknenkej akin uetsi porin miakpa kipanoua tataman ouijkayomej, sayoj ke moajokui, tein kijtosneki ke taxikoua.
Maj tikitakan versículo tein yetok achto uan tein yetok satepan: “Amo xikpijpia ichan akin yolmelauak porin tikneki tikchiuilis tein amo kuali, amo xikuejuelo kampa moseuia. Porin maski akin yolmelauak uetsis chikojpa, moajokuis, sayoj ke ouijkayot kiuetsiltis akin amo yolkuali. Keman uetsis akin mitstauelita, amo xipaki, uan keman mometstelos, amo xiyolpaki” (Prov. 24:15-17).
Sekin kinemiliaj ke versículo 16 ika tajtoua se taltikpaknenkej akin tajtakolchiua, sayoj ke moyolnonotsa oso moyolnemilia uan oksepa kuali mouika iuan Dios. Kemej neskayot, ome tiopixkamej kayomej Inglaterra kijkuilojkej ke seki tamachtianij ika Biblia ne uejkauj uan itech nejin tonalmej, ijkon kikuinij nejin tajkuilol. No kijtojkej ke nejon tanemilil kiteajsikamatiltia ke se takat akin yolkuali uelis kichiuas uejueyi tajtakolmej, sayoj ke kisentoka kitasojta Dios uan kemej moyolnonotsa kisentoka kipia itatiochiualis. Se taltikpaknenkej akin kichiua tein amo kuali xa kiuelkakis nejin tanemilil, porin uelis kinemilis ke maski miakpa tajtakolchiuas, Dios nochipa kitapojpoluis.
Sayoj ke versículo 16 amo yejua nejon kijtosneki.
Tajtol hebreo tein mokepa kemej “uetsi” itech versículos 16 uan 17 kijtosneki miak taman. Mokui keman se taltikpaknenkej oso se teisa uetsi, kemej neskayot, keman se kuakouej uetsi ojti, keman se taltikpaknenkej moajsi kalkuako uan panuetsi oso meualtia oso keman se tet uetsi talpan (Deut. 22:4, 8; Amós 9:9). Nejin tajtol no ika moixnextia teisa, kemej itech nejin taman: “Keman Jiova kiyolpaktia ojti tein kitojtokatok se takat, kiyekana keman ojtoka. Maski uetsis, amo mokauas talpan, porin Jiova kimakitskijtok” (Sal. 37:23, 24; Prov. 11:5; 17:20).
Sayoj ke, itech amatajkuilol Comentario bíblico Beacon moijtoua ke tajtol hebreo tein mokepa kemej uetsi “amo kiteajsikamatiltia se tajtakolchiuas”. Uan no, se takat akin kuali momachtiani nejin, kijtoua ika versículo 16: “Nenkaj yeskia kintajyouiltiskej itekitikauan Dios uan hasta akin tetajyouiltiaj uelis kinpanos tein amo kuali, porin itekitikauan Dios makisaj; sayoj ke akin amo yolkualmej amo”.
Nochi nejin kinextia ke Proverbios 24:16 amo ika tajtoua keman se tajtakolchiua, ta keman se kipanoua ouijkayomej, kemansa miakpa. Itech nejin tonalmej tein semi ouijkej, se taltikpaknenkej akin yolmelauak uelis kipanos tataman ouijkayomej. Kemej neskayot, xa kokolispeuas oso hasta tekiuanij kitajyouiltiskej porin kitekitilia Dios. Sayoj ke uelis takuaujtamatis ke Dios kipaleuis maj kixiko nejon ouijkayomej. ¿Melauj ke miakpa tikitanij ke itekitikauan Dios kuali kinkisa tein kichiuaj uan kuali kinyoui? ¿Keyej panoua nejon? Biblia kijtoua ke “Jiova kinajokui nochin akin uetsisnekij uan kinchikaua nochin akin amo kipiaj chikaualis” (Sal. 41:1-3; 145:14-19).
Yejua ika, “akin yolmelauak” amo yolpaki keman oksekin kipanouaj ouijkayomej, ta kiyolpaktia kimatis ke “akin kimoujkatokaj Dios akin melauak kuali kinyas, porin kimoujkatokaj” (Ecl. 8:11-13; Job 31:3-6; Sal. 27:5, 6).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Dios tetasojtakej kitalij nenamiktilis kemej se netetayokolil
13 Komo aksa kinemilijtok monamiktis moneki motajtanis: “¿Yekmelauj uelisya nimonamiktis?”. Moneki maj amo tanankili ke kemaj sayoj porin kimachilia ke kineki kipias akoni iuan motasojtas, kineki kipias akin iuan motekas, momachilia iselti oso kineki kinpias ikoneuan. Ta achto moneki kichiuas seki taman.
14 Maj achto titanemilikan itech takaokichpil akin kitemoua inamik. Moneki tanemilis itech nejin versículo: “Xikchiua motekiuj kalampa, uan xikchiua nochi tein monekis motalpan; satepan xikchijchiua mochan” (Proverbios 24:27). ¿Toni technextilia nejin tajtolmej? Ne uejkauj, akin kinemiliaya kipias ichankauan, monekia motajtanis: “¿Uelisya nikinyekpias uan nikintekipanos nonamik uan nokoneuan tein ualaskej?”. Achto ke monamiktis, monekia taonkaltis italpan. Uan no yejua nejon principio kipaleuia axkan takaokichpil. Komo kineki monamiktis, achto moneki kiitas tein kipaleuis maj kichiua tein motajtani. Komo amo mokokoua, moneki tekitis. Biblia kijtoua ke takat akin amo kintekipanoua ichankauan, amo kinita tein kimachiliaj niono kinpaleuia maj kipiakan se kuali yekuikalis iuan Dios, okachi amo yolkuali ke se aksa akin amo taneltoka (xikonixtajtolti 1 Timoteo 5:8).
15 Siuat no moneki achto kipias tein kipaleuis maj kichiua tekit tein moneki kichiuas se siuat namikej. Biblia kinextia seki kualneskayomej uan okseki taman tein moneki kipias, uan ijkon uelis kipaleuis inamik uan kiniyekpias ichankauan (Proverbios 31:10-31). Takat oso siuat akin ijsiujka monamiktia kinextia ke yejuasaj motasojta. ¿Keyej? Porin amo kinemilia toni uelis kimakas akin eski inamik. Tein okachi tayekantok, moneki motekitilis kichiuas kemej kijtoua tanauatilmej tein Dios kinimaka namikuanij. Maj tikitakan toni kijtosneki nejin.
4-10 DE AGOSTO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 25
Biblia techpaleuia maj tikmatikan keniuj kuali titajtoskej
Maj kuali tikuikan chikaualis tein kipia totajtol
6 ¿Keyej motelneki maj kuali tikixejekokan kemanian titajtoskej? Proverbios 25:11 kijtoua ke se kuali tajtol tein se kijtoua keman moneki, tamati kemej manzanas tein chijchiujtok ika oro tein yetok itech tapalkat tein chijchiujtok ika plata. ¿Toni kijtosneki nejin? Manzanas tein chijchiujtok ika oro semi kualtsitsin. Sayoj ke komo tikintaliaj itech se tapalkat tein chijchiujtok ika plata, okachi kualtsin moitaskej. No ijkon, xa tikpiaskej kuali tajtolmej tein tikiluiskej aksa. Sayoj ke komo kuali tikixejekouaj kemanian tikiluiskej, nejon tajtolmej okachi kipaleuis. Maj tikitakan se taman tein kinextia nejon.
7 Komo titajtouaj keman amo moneki, uelis yeski ke taltikpakneminij amo kiajsikamatiskej tein tikiniluiaj oso amo kikakiskej (xikonixtajtolti Proverbios 15:23). Kemej neskayot, itech metsti marzo xiuit 2011, chikauak talolinik uan ueyiat moajkotamotak itech seki xolalmej tein pouij Japón uan semi tauejueloj. Momikilijkej panoua 15,000 taltikpakneminij. Ininchankauan uan inintasojikniuan miakej tokniuan no momikilijkej. Sayoj ke yejuan kinekiaj kinpaleuiskej akin ompakauin nemiaj ika tein kijtoua Biblia. Maski ijkon, kiixtalijkej ke ijkuak amo ika kinnojnotsaskej neajokuilis. ¿Keyej? Porin ompa miakej taltikpakneminij pouij itech taneltokalis budismo uan amo semi kiixmatij Biblia. Yejua ika tokniuan kitayekanaltijkej kinyolseuiskej uan kinmelauiliskej keyej mochiua tein amo kuali.
Maj kuali tikuikan chikaualis tein kipia totajtol
15 Kemej tikitakejya, moneki kuali tiknemiliskej tein tikijtotij. Sayoj ke no moneki tiknemiliskej keniuj tikijtoskej. Taltikpakneminij kiuelitayaj kikakiskej Jesús porin yejua tajtouaya ika kualtakayot (Luc. 4:22). Komo tejuan no titajtouaj ika kualtakayot, taltikpakneminij okachi kinekiskej techkakiskej (Prov. 25:15). ¿Toni techpaleuis maj tikualtakamej? Komo tikinpoujkaitaj oksekin uan tiknemiliaj tein kimachiliaj. Yejua nejon tein kichiuaya Jesús. Kemej neskayot, keman kiitak ke miakej taltikpakneminij kichiujkaj se ueyi chikaujkayot kiajsiskej uan kikakiskej, ika yolpakilis kinselij uan kinmachtij miak taman (Mar. 6:34). Uan keman itech okseki tonalmej taltikpakneminij kiuijuikaltijkej, yejua amo keman no ijkon kinnankilij (1 Ped. 2:23).
16 Tinochin tikinteltasojtaj tochankauan uan totasojikniuan. Sayoj ke kemej iniuan timomattokej titajtoskej, xa tiknemiliskej ke amo moneki maj tikyekitakan keniuj titajtouaj iniuan. Kemansa xa hasta tikijtoskej teisa tein kinyolxokolis. Sayoj ke maj itech titanemilikan Jesús. Yejua nochipa kinpoujkaitak itasojikniuan. Keman sekin motajtolteuijkej porin kinekiaj kimatiskej akoni katka okachi ueyichiujkej, kinmelauak ika netasojtalis. Hasta kintalilij kemej neskayot se konetsin uan ijkon kinpaleuiskia maj kipatakan inintanemilil (Mar. 9:33-37). Itech nechikol, tayekananij moneki kichiuaskej kemej Jesús uan tayolmajxitiskej ika kualtakayot (Gál. 6:1).
Maj timoyolchikauakan se uan okse “kachi ok”
10 Amo sayoj tayekananij moneki kinyolchikauaskej oksekin. Pablo kijtoj: “Xiktekitiltikan namonenepil ika sayo ten kuali para ijkon kachi ok nankinyolmajxitiske in takakini” (Efes. 4:29). Tinochin moneki tiknemiliskej keniuj uelis tikinpaleuiskej oksekin. Pablo kiniluij tokniuan hebreos: “Ximopaleuijtiyakan se uan okse namejuan ten nanmoyolkuejkueptinemij uan nanyolkuetautinemij ika nintakuautamatilis. Uan namejuan moneki xikyektakamatiyakan Totajtsin Dios tech ne melauak iojtsin. Uan ne toknitsin ten uetstok tech in tajtakol, yejua nojon xikmejmelauakan para ma pajti” (Heb. 12:12, 13). Hasta telpochmej oso konemej uelis kinyolchikauaskej tokniuan.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj kuali timomachilikan
TEIN UELIS TIKONCHIUAS: Amo niman xionkualani, porin ijkon amo tikonchiuas teisa tein amo kuali. Sekin kinemiliaj ke keman kualanij kinextiaj ke yolchikaujkej, sayoj ke nejon amo melauak. Biblia kijtoua: “Kemej se xolal tein moaxkatilijkej, tein amo kipia tepamit, ijkon tamati takat akin amo ueli kitsakuilia ikualanyo” (Proverbios 25:28). Achto ke tikonijtos oso tikonchiuas teisa porin tionkualani, xikontemo tikonmatis tein panok. Biblia kijtoua: “Itaajsikamatilis taltikpaknenkej kichiua maj amo niman kualani” (Proverbios 19:11). Komo tikonkaki oksekin ika nejmachkayot, tikonajsikamatis tein panok uan mitsonpaleuis amo niman xionkualani.
11-17 DE AGOSTO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 26
Maj amo timouikakan iniuan akin amo tamatij
it-2-S 249 § 1
Lluvia
Estaciones. En la Tierra Prometida, las dos estaciones principales, el verano y el invierno, pueden denominarse con bastante exactitud: la estación seca y la estación lluviosa. (Compárese con Sl 32:4; Can 2:11, nota.) Desde mediados de abril hasta mediados de octubre llueve muy poco, y es cuando se lleva a cabo la cosecha. Proverbios 26:1 muestra que se consideraba algo fuera de lugar el que lloviese en el tiempo de la cosecha. (Compárese con 1Sa 12:17-19.) Durante la estación lluviosa las precipitaciones no son constantes; se alternan con días claros. Como esta también es la época fría, el estar expuestos a la lluvia resulta muy desapacible. (Esd 10:9, 13.) Por lo tanto, se agradece mucho un refugio confortable. (Isa 4:6; 25:4; 32:2; Job 24:8.)
w87-S 1/10 19 § 12
La disciplina da fruto pacífico
12 En el caso de algunas personas quizás se necesiten medidas más drásticas, como indica Proverbios 26:3: “El látigo es para el caballo, el freno es para el asno, y la vara es para la espalda de los estúpidos”. A veces Jehová dejó que su nación de Israel fuera sojuzgada por los penosos afanes que su propio comportamiento le acarreó: “Se habían portado con rebeldía contra los dichos de Dios; y al consejo del Altísimo habían mostrado falta de respeto. Por lo tanto, él procedió a sojuzgar con penoso afán el corazón de ellos; tropezaron, y no hubo quien ayudara. Y empezaron a clamar a Jehová por ayuda en su angustia; de los apuros en que se hallaban él, como siempre, los salvó”. (Salmo 107:11-13.) Sin embargo, algunos estúpidos se endurecen a tal grado que no aceptan ninguna clase de disciplina curativa: “Un hombre censurado repetidas veces, pero que hace dura su cerviz, de repente será quebrado, y eso sin curación”. (Proverbios 29:1.)
it-1-S 502 § 4
Cojo, cojera
Uso proverbial. “Como uno que está mutilando sus pies [lo que le convertiría en cojo], como uno que está bebiendo mera violencia, es el que mete los asuntos en la mano de alguien estúpido”, dijo el sabio rey Salomón. Sin duda, el hombre que empleara a una persona estúpida para ocuparse de cualquier proyecto propio iría en contra de sus intereses, y sería como si los mutilara de antemano. Con toda seguridad vería derrumbarse la obra que se había propuesto, con el consiguiente perjuicio para sí mismo. (Pr 26:6.)
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tiknextiskej ke tichikaujkej komo tiyolnejmachmej
18 Maski kemansa kuali tikmelauaskej teisa, amo nochipa kinekiskej kineltokaskej. Sayoj ke komo kuali tikinnojnotsaj uan tiyolnejmachmej iniuan, uelis kinpaleuis (xikonixtajtolti Colosenses 4:6). Keman aksa ika tiknojnotsaj tein tikneltokaj kemej yeskia tiktamotiliskiaj se pelota. Uelis tiktamotiliskej yolik oso eliuis. Komo yolik tiktamotiliaj, okachi uelis kikitskis uan kisentokas mauiltis. No ijkon, komo kuali tiknojnotsaj uan tiyolnejmachmej, xa kinekis kisentokas techkakis uan amo techtajtolkotonas. Uan komo aksa kineki touan motajtolteuis oso techkejkelos, amo moneki tiksentokaskej titajtoskej iuan (Prov. 26:4). Sayoj ke amo nochin ijkon kichiuaskej, miakej xa kinekiskej techkakiskej.
18-24 DE AGOSTO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 27
Keniuj techpaleuia tikpiaskej akoni kualtsin iuan timouikaskej
Jiova kinpatiuita itekitikauan akin amo moueyinekij
12 Akin amo moueyineki kitasojkamati maj kiyolmajxitikan. Maj tikijtokan ke timoajsij itech Kali kampa tiMosentiliaj uan titajtojtokej iniuan seki tokniuan. Ompa, semej ichtaka techiluia ke tikpiaj tepitsin takual itech totanuan. Tein melauj timopinaujmatij. Sayoj ke timotasojkamatij porin techiluij. Uan tiktasojkamatiskiaj maj aksa achtook techiluiani. No ijkon, monekiskia tiktasojkamatiskej maj se tokniuj moyolchikaua uan maj techyolmajxiti keman moneki. Maj amo tiknemilikan ke techtauelita, ta ke techtasojta kemej se totasojikniuj (xikonixtajtolti Proverbios 27:5, 6; Gál. 4:16).
it-2-S 1185 § 6
Vecino, prójimo
No obstante, el libro de Proverbios aconseja que el compañero debe ser fiel y confiable, y recomienda acudir a él en tiempo de necesidad: “No dejes a tu propio compañero ni al compañero de tu padre, y no entres en la casa de tu propio hermano en el día de tu desastre. Mejor es un vecino [scha·kjén] que está cerca que un hermano que está lejos”. (Pr 27:10.) Aquí el escritor dice que debe estimarse al que es amigo íntimo de la familia y que ha de buscársele como ayuda incluso antes que a un pariente tan cercano como un hermano, si este está lejos, pues tal vez el pariente no se halle tan dispuesto a ayudar como el amigo de la familia o no le sea posible hacerlo.
Telpoch, ¿keniuj tikneki tinemis?
7 Komo timomachtiaj keniuj Jehoás kiixpejpenak kichiuas tein amo kuali, uelis techmachtis nejin: ke moneki tikinixpejpenaskej totasojikniuan akin kitasojtaj Jehová uan akin kinekij kiyolpaktiskej. Uelis iniuan timouikaskej akin xiuejkejya uan akin amo. Xikelnamiki ke Jehoiadá katka okachi xiuej ke Jehoás. Ininka xitanemili akin iniuan timouika uan ximotajtani: “¿Nechpaleuiaj maj okachi nitakuaujtamati iuan Jehová? ¿Nechyolchikauaj maj niktakamati? ¿Kiuelitaj ika tajtoskej Jehová uan tein momachtiaj itech Biblia? ¿Kipoujkaitaj itanauatiluan? ¿Nechmelauaj keman moneki oso sayoj nechiluiaj tein nikneki nikakis?” (Prov. 27:5, 6, 17). Komo motasojikniuan amo kitasojtaj Jehová, amo uelis mitspaleuiskej. Sayoj ke komo kitasojtaj, nochipa iniuan ximouika porin semi mitspaleuiskej (Prov. 13:20).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tayekananij, xikchiuakan kemej Gedeón
8 Xikueyitalikan Jehová. Keman kiueyitalijkej Gedeón porin kintanik madianitas, yejua kichiuak maj xolal kiueyitaliani Jehová (Juec. 8:22, 23). ¿Keniuj tayekananij no uelis ijkon kichiuaskej? Komo kiueyitaliaj Jehová ika tein kichiuaj (1 Cor. 4:6, 7). Xa keman se tayekankej kiluiaj ke kualtsin kemej tamachtia, uelis kijtos ke kikixtij itech iTajtol Dios uan ke tinochin timomachtiaj porin techpaleuia inechikol Jehová. Semi kuali maj tayekananij motajtanikan ox kiueyitalia Jehová kemej tamachtiaj oso sayoj yejuan moueyitaliaj. Maj tikitakan tein kipanok se tokniuj akin monotsa Timothy, keman mochiuak tayekankej semi kiuelitaya kitemakas tanojnotsmej, yejua kijtoua: “Tel kuali nimomachtiaya keniuj nikpeualtis se tanojnots uan tein ika nitajtouaya tel kuali nikmelauaya. Yejua ika tokniuan nechiluiayaj ke tel kuali nitamachtiaya. Sayoj ke nejua noka tajtouayaj uan amo Jehová nion Biblia”. Satepan Timothy kiitak ke monekia kipatas kemej tamachtiaya para maj amo sayoj yejua kiitanij (Prov. 27:21). ¿Keniuj kipaleuij? Yejua kijtoua: “Axkan tokniuan nechiluiaj ke notanojnots kinpaleuij maj kiixnamikikan se ouijkayot, maj taxikokan keman kinyejyekouaj oso maj okachi motokikan iuan Jehová. Okachi niyolpaki keman nechiluiaj nejon ke keman nechueyitaliayaj”.
25-31 DE AGOSTO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 28
Diferencias entre el justo y el malvado
w93-S 15/5 26 § 2
¿Está siguiendo a Jehová plenamente?
“LOS justos son como un león joven que tiene confianza.” (Proverbios 28:1.) Ejercen fe, confían plenamente en la Palabra de Dios y progresan con denuedo en el servicio a Jehová ante cualquier peligro.
¿Tikonixmati Jiova kemej Noé, Daniel uan Job?
1 TINEMIJ itech itamian tonalmej. Akin amo yolkualmej “ixuaj kemej xiuit” (Sal. 92:7). Yejua ika, amo tikmoujkaitaj maj taltikpakneminij okachi amo kipoujkaitakan itanauatiluan Dios. Pablo kiniluij tokniuan: “Xiyolmajsitokan de namotakuautamatilis. [...] Xinentinemikan keme ne koneme porin yejuan amo yoltanemilijtinemij ten amokuali” (1 Cor. 14:20). ¿Keniuj uelis tikchiuaskej nejin?
2 Tanankilil moajsi itech Proverbios 28:5, kampa kijtoua ke “akin kitemouaj Jiova ueli kiajsikamatij nochi”, tein kijtosneki ke kiajsikamatij keniuj uelis kiyolpaktiskej. Proverbios 2:7, 9 no techmachtia ke Jiova “kinmakas tamatilis tein uelis kitekitiltiskej” akin yolmelaujkej, uan ijkon kiajsikamatiskej “melaujkayot uan tamelaualis uan kuali taixejekolis, ojti tein kinextia tein kuali”.
it-1-S 1244 § 4
Integridad
El mantener tal derrotero de integridad no depende de la propia fuerza moral, sino de ejercer profunda fe y confianza en Jehová y en su poder salvador. (Sl 25:21.) La promesa de Dios es que actuará como un “escudo” y “plaza fuerte”, al guardar el camino de aquellos que andan en integridad. (Pr 2:6-8; 10:29; Sl 41:12.) El interés constante de dichas personas en ganar la aprobación de Jehová da estabilidad a su vida y les permite seguir un derrotero recto hacia su meta. (Sl 26:1-3; Pr 11:5; 28:18.) Aunque, como dijo Job en un momento de perplejidad, los inculpables quizás sufran debido a la gobernación del inicuo y mueran junto con él, Jehová asegura que tiene en cuenta la vida del intachable y le garantiza la continuidad de su herencia, un futuro pacífico y la posesión de lo bueno. (Job 9:20-22; Sl 37:18, 19, 37; 84:11; Pr 28:10.) Como en el caso de Job, el ser un hombre de integridad, no la riqueza, es lo que hace que una persona sea de verdadero valor, merecedora de respeto. (Pr 19:1; 28:6.) A los hijos que tienen el privilegio de que su padre sea así, se les puede considerar felices (Pr 20:7), y gracias a la vida ejemplar de su padre, reciben un legado espléndido, siendo partícipes de su buen nombre y del respeto que él se ha ganado.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
¿Tikmatijya nochi?
14 Tikitakejya ke uelis ouij techkisas tikmatiskej ox teisa melauak. Okse taman tein kichiua maj ouij yejua ke titajtakouanij. Maj tiknemilikan ke miak xiujmejya tiktekitilijtokej Jiova uan tiyekyolmajsitokejya uan ueli kuali tikixejekouaj teisa. Nejin xa kichiua maj sekin semi techpoujkaitakan. ¿Uelis kichiuas nejin maj tikpiakan kuejmolmej?
15 Kemaj, komo semi totech titakuaujtamatij. Tein tikmachiliaj uan tein tiknemiliaj uelis kiyekanas totanemililuan. Uelis tiknemiliskej ke ueli kuali tikajsikamatij teisa maski amo senkis tikmatij nochi. Sayoj ke nejin semi tamouilil. Biblia senkis technejmachtia: “Amo xitakuaujtamati itech motaajsikamatilis” (Prov. 3:5, 6; 28:26).