Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
1-7 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 CORINTIOS 7-9
“Akin kajki iselti okachi kitekichiuilia Jehová”
(1 Corintios 7:32) Ne niknekiskia amitla manomechtekipacho. Ijkuak se tlakatl ayamó monamiktia, okachi kitekipachoa kenijki kitekitilis n Toteko.
w15 15/10 pág. 19 párrs. 15, 16
Amo itlaj ma techtsakuili pampa tiktekichiuiliskej Jehová
15 Tlatitlanil Pablo okijto tinochtin akinmej tikchiuaj ken Cristo timotlalojtokej. Tla tiknekij tiajsiskej kanin tlami ojtli, moneki ma tikmokixtilikan nochi tlen etik uan tlen uelis techtsakuilis (xiktlajtolti Hebreos 12:1). Uan tlatitlanil Pablo otechmakak se kuali neskayotl. Ye uelis mochiuaskia se tlayekanki itech tlaneltokalistli tlen miakej kixmatiskiaj uan kipiaskia miak tomin. Pero okika nochi nin tlamantli uan okachi okipatioitak “tlan okachi kuali”. Okachi omochijchika tetlapouis, uan oyajki itech okseki uejueyij altepemej ken Siria, Asia Menor, Macedonia uan Judea. Ye okinekiaya kiselis itetliokolil pampa yoltos nochipa itech iluikak. Ik non, okijto: “Nikilkawa nochi tlan omoka tlakuitlapa, iwa nikmosenmaka nikajsiti tlan yonikitak tlayakapa. Nikneki nikyektlamis noteki non Dios onechmák para weletis nikselis notlatliokolil” (Filipenses 1:10; 3:8, 13, 14). Uan ken amo okipiaya isiua, okachi uelis kitekichiuiliskia Jehová (1 Corintios 7:32-35).
16 Axkan, sekimej itekipanojkauan Jehová amo kinekij monamiktiskej pampa okachi uelis kitekichiuiliskej Jehová (Mateo 19:11, 12). Pampa akinmej katej inselti amo okachi kipiaj tekitl, amo ken akinmej yomonamiktijkej. Pero maski yotimonamiktijkej noso amo, tinochtin moneki ma timochijchikauakan pampa amo itlaj ma techtsakuili. Se neskayotl, uelis sekimej moneki tikpatlaskej tonemilis pampa amo tikpoloskej tokauitl uan ijkon okachi tiktekichiuiliskej Jehová.
(1 Corintios 7:33, 34) Pero ijkuak yomonamikti, okachi kitekipachoa tlan onka itech nin tlaltíkpaktli para kipaktis isiwa, 34 iwa itlayejyekolis xexelitok. N siwatl non ayamó kipia [inamik] iwa non ok íchpochtli okachi kitekipachoa kiyolpaktiskeh Toteko. Pero se siwatl non ya kipia [inamik], okachi kitekipachoa tlan onka itech nin tlaltíkpaktli para kipaktis [inamik].
w08-S 15/7 pág. 27 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech cartas a los Corintios
7:33, 34. ¿Tlen kijtosneki tlen “onka itech nin tlaltíkpaktli” uan kintekipachoa tokniuan tlen yomonamiktijkej? Amo kijtosneki tlen amo kuali kichiuaj akinmej amo kixmatij Jehová. Kijtosneki tlen ika timopanoltiaj; tlakuali, tlakemitl uan kanin tichantij (1 Juan 2:15-17).
(1 Corintios 7:37, 38) Pero tla ok se teta, kitlalia itech iyolo iwa kiyejyekolia okachi kuali amo mamonamikti ichpoch, kuali tlan kichiwa. 38 Yika, tla se teta kitemaktia ichpoch mamonamikti, kuali ka. Pero tla se teta kineki ichpoch mamokawa iselti para kimopantis Dios, okachi kuali kichiwa.
w96-S 15/10 pág. 12 párr. 14
Tla tikatej toselti okachi tiktekichiuiliskej Jehová
14 Tla se tokni amo monamiktia porque kitemoa miak tlamantli, amo “okachi kuali kichiwa” ken akin yomonamikti. Porque amo mochijchikaua okachi kitekichiuilis toTajtsin Dios, san kineki moyolpaktis (Mateo 19:12). Tlakamej uan siuamej tla ayamo monamiktiaj, moneki mochijchikauaskej okachi ‘kiyolpaktiskeh Toteko’ uan amitlaj ma kintsakuili ‘nochipa kitekitiliskeh’. Non kijtosneki moneki okachi kipatioitaskej kitekichiuiliskej Jehová uan Jesucristo. Ijkon, akinmej ayamo monamiktiaj okachi kuali kichiuaskej, amo ken akinmej yomonamiktijkej.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(1 Corintios 7:11) Pero tla n tesiwa kikajkawa [inamik], ayakmó oksepa mamonamikti, noso mamotlapojpolwi iwa [inamik], iwa n [tenamik] amo makikajkawa isiwa.
lv pág. 220 párrs. 2, 3, pág. 221 párrs. 1, 2
Okseki tlamachtilmej
Ualeua, ijkuak panoa itlaj tlen sapanoa amo kuali, akin kichiua ken Cristo uelis kijtos kox moxelos itech inamik, noso kox mokajkauaskej inmixpan tekiuajkej, maski inamik amo omomekati. Ijkuak ijkon panoa, Biblia kijtoa akin kineki moxelos “ayakmó oksepa mamonamikti, noso mamotlapojpolwi iwa [inamik]” (1 Corintios 7:11). Uan amo kitemos ikaj pampa oksepa monamiktis (Mateo 5:32). Axkan ma tikitakan seki ouijkayotl tlen kipiaj akinmej omonamiktijkej uan tlen kichiua ma moxelokan.
Ijkuak amo kineki kinmakas tlen kinpoloa ikalchanejkauan. Katej tlakamej tlen amo kinmakaj tlen kinpoloa inkalchanejkauan pampa amo kinekij, maski uelis kichiuaskej, ik non, sapanoa tlasojti inkalijtik. Pero itech non, Biblia kijtoa: “Tla aka amo kimpalewia [...] non de icha, non tlakatl inewia kitenextia mach milák tlaneltoka iwa okachi amokuali kichijtok ke non amo kineltokah n Toteko Dios” (1 Timoteo 5:8). Tla se tlakatl amo kineki kinmakas tlen kinpoloa ikalchanejkauan, siuatl uelis kijtos pampa kuali yetos ye uan ikoneuan, moxelos itech inamik uan yas inmixpan tekiuajkej kanin kimakaskej se amatl kanin kijtos uelis moxelos. Ijkuak se tokni siuatl kijtos inamik ijkon kichiua, tlayekankej itech tlanechikol moneki kitaskej nochi tlen panotok, pampa akin amo kinmaka tlen kinpoloa ikalchanejkauan, uelis kikixtiskej itech tlanechikol.
Ijkuak sapanoa kiuiteki inamik. Ualeua, tlakatl noso siuatl sapanoa kiuiteki inamik uan uelis kikokos noso kimiktis. Tla akin teuiteki se tokni, tlayekankej moneki kuali kitaskej tla melauak ijkon panotok, pampa akin sapanoa kualani uan teuiteki uelis kikixtiskej itech tlanechikol (Gálatas 5:19-21).
Ijkuak amo kikauilia ma kiueyichiua Jehová. Ualeua tlakatl noso siuatl sepa amo kikauilia inamik ma kitekichiuili Jehová, noso kichiualtia amo ma kintlakamati itlanauatiluan toTajtsin Dios. Ijkuak ijkon kipanos se tokni, pampa ‘kitlakitas tlan Dios kijtoa iwa amo tlan kijtoah n tlakah’, uelis moxelos itech inamik uan yas inmixpan tekiuajkej kanin kimakaskej se amatl kanin kijtos uelis moxelos (Hechos 5:29).
(1 Corintios 7:36, TNM) Pero tla ikaj mokuayejyekoa kichijtok tlen amo kuali porque kajki iselti, tla yikipia xiuitl, ijkin moneki kichiuas: ma kichiua tlen kineki; amo tlajtlakolchiua. Ma monamiktikan.
Namiktilistli: se tetliokolil tlen techmaka Jehová akin techtlasojtla
7 Noijki, san itech namiktilistli se tlakatl uelis motekas iuan se siuatl. Ik non, san akinmej yomonamiktijkej uelis motekaskej uan moyolpaktiskej (Proverbios 5:18). Pero ualeua akinmej inselti, maski yopanok ijkuak okachi okinekiayaj motekaskej iuan ikaj, ok kimachiliaj oui kimoxikoltiskej tlen kineki intlalnakayo, Pablo kinmiluia nin: “Pero tla amo nonmoxikoah, ximonamiktikah. Porke okachi kuali ximonamiktikah, para amo manomechyoltilana tlan kelewia nomokuerpo” (1 Corintios 7:9, 36; Santiago 1:15).
8-14 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 CORINTIOS 10-13
“Jehová yolmelajki”
(1 Corintios 10:13, TNM) Nion se yejyekolistli onankipixkej tlen amo uelis kixikoskej tlaltikpaktlakamej. Pero toTajtsin Dios yolmelajki uan amo kitekauilis ma namechyejyekokan hasta kanin amo uelis nantlaxikoskej, okachi kuali, ijkuak namechyejyekoskej ye namechmakixtis uan ijkon nantlaxikoskej.
Sekimej techtlajtlaniaj
Tlatitlanil Pablo okijkuilo Jehová amo kitekauilis ma techyejyekokan hasta kanin amo uelis titlaxikoskej (1 Corintios 10:13, TNM). ¿Kijtosneki Jehová kita hasta kanin titlaxikoaj uan satepan kipejpena tlen ouijkayotl tikpiaskej?
▪ Tla ijkon, ¿tlen panoskia itech tonemilis? Ma tikitakan se neskayotl. Se tokni sapanoa omoyolkoko ijkuak ikone omomikti. Opejki motlajtlania kox Jehová yokimatiaya tlen panoskia uan kox okinpejpenki ye uan isiua para ijkon kinpanoskia. Maski teyolkoko, itech ninmej tonalmej miakej sapanoa titlajyouiskej. Pero ¿moneki timokuayejyekoskej Jehová kichiua ijkon ma techpano?
Tla kuali timomachtiskej tlen kijtoa 1 Corintios 10:13, tikmatiskej Jehová amo kita hasta kanin titlaxikoskej uan satepan kipejpena tlen ouijkayotl tikpiaskej. Tikitaskej naui tlamantli tleka ijkon tikijtoaj.
Achto, Jehová kinkauilia nochtin ma kipejpenakan tlen kichiuaskej. Ye kineki tejuan ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej (Deuteronomio 30:19, 20; Josué 24:15). Ye techyekanas tla tikchiuaj tlen Jehová kipaktia (Proverbios 16:9). Pero titlajyouiskej tla tikchiuaj tlen amo kuali (Gálatas 6:7). Tla Jehová kipejpenaskia tlen ouijkayotl tikpiaskej, ¿melauak techkauiliskia ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej?
Ome, Jehová amo techmakixtia ijkuak techpanoa “tlamantli tlen amo tikchiaj” (Eclesiastés 9:11). Ikaj uelis itlaj kipanos tla kajki kanin amo moneki yetos noso ijkuak amo moneki ompa yetos. Jesús otlajto itech se torre tlen ouetsiko ipan 18 tlaltikpaktlakamej uan omikej. Pero noijki otlamachti amo itlajtlakol toTajtsin Dios tlen okinpanok (Lucas 13:1-5). Amo ma timokuayejyekokan Jehová kinpejpena akinmej mikiskej uan akinmej yoltoskej ijkuak itlaj panoa.
Eyi, tinochtin moneki tikteititiskej kox tiyolmelajkej ixpan Jehová. Satanás okijto tiktekichiuiliaj Jehová san ijkuak techteochiua uan amo tiktlakamatiskej ijkuak titlajyouiskej (Job 1:9-11; 2:4; Apocalipsis 12:10). Tla Jehová san niman techmakixtiskia itech ouijkayotl, moteititiskia melauak tlen okijto Satanás.
Naui, Jehová amo kineki kimatis nochi tlen satepan techpanos. Ye uelis kimatis nochi tlen satepan panos (Isaías 46:10). Pero Biblia kijtoa seki tlamantli tlen panos amo kineki kimatis (Génesis 18:20, 21; 22:12). ¿Tleka? Jehová techtlasojtla uan yolmelajki, ik non, kitlakaita nochi tlen tikpejpenaj tikchiuaskej (Deuteronomio 32:4; 2 Corintios 3:17).
¿Tlen okinekiaya kijtos Pablo ijkuak okijto Jehová amo kitekauilis ma techyejyekokan hasta kanin amo uelis titlaxikoskej? Pablo okinekiaya kijtos Jehová techpaleuia ijkuak titlajyouiaj, amo kijtosneki tlen ye kichiua ayamo titlajyouiskej. Tla titlaneltokaj itech Jehová, ye techpaleuis ma tikxikokan san tlen ouijkayotl (Salmo 55:22). Ma tikinmitakan ome tlamantli tlen kiteititia tleka Pablo okijto Jehová amo kitekauilis ma techyejyekokan hasta kanin amo uelis titlaxikoskej.
Achto, Pablo ijkon okijto porque nochi ouijkayotl tlen onka “uelis kixikoskej”. Nin kijtosneki Satanás tlanauatijtok itech Tlaltikpak, ik non, tikpiaskej ouijkayotl. Tinochtin titlajyouiskej, pero uelis titlaxikoskej uan tiyetoskej tiyolmelajkej tla titlaneltokaj itech Jehová (1 Pedro 5:8, 9). Ijkuak peua 1 Corintios tlakotonal 10, Pablo okijkuilo seki ouijkayotl tlen okipixkej israelitas kanin tlauaki (1 Corintios 10:6-11). Israelitas tlen otlaneltokakej itech Jehová okixikojkej ouijkayotl. Pero akinmej amo otlaneltokakej itech Jehová otlajtlakolchijkej uan amo okatkaj yolmelajkej.
Ome, Pablo noijki okijto ninmej tlajtolmej porque “toTajtsin Dios yolmelajki”. ¿Tlen kijtosneki nin? Tla tikilnamikij Jehová nochipa kinmaluia itekipanojkauan, tikmatiskej ye yolmelajki uan kinpaleuis “akinmej kitlasojtlaj uan kitlakamatij” (Deuteronomio 7:9). Noijki Jehová nochipa kichiua tlen kijtoa (Josué 23:14). Ik non, moneki nochipa ma tikilnamiktokan ome tlamantli. Achto, Jehová amo kitekauilis ma tikpiakan se ouijkayotl tlen amo uelis tikxikoskej. Uan ome, ye ‘techmakixtis’.
¿Ken ‘techmakixtis’ Jehová tla itech titlaneltokaj? Ye uelis techkixtilis nochi ouijkayotl tlen tikpiaj. Pero Pablo okijto Jehová ‘techmakixtis uan ijkon titlaxikoskej’. Nin techmachtia Jehová techyolchikaua para tiyetoskej tiyolmelajkej. Techpaleuia ika miak tlamantli. Ma tikitakan.
▪ Jehová “nochipa techyolchikawa ijkuak titlaijyowiah” (2 Corintios 1:3, 4). Ye techyolseuia ika Biblia, iespíritu santo uan ika “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” (Mateo 24:45, TNM; Juan 14:16; Romanos 15:4).
▪ Jehová techyekana ika iespíritu santo (Juan 14:26). Iespíritu santo uelis techpaleuis ma tikilnamikikan tlen kijtoa Biblia uan principios bíblicos tlen techpaleuiskej kuali ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej.
▪ Jehová techpaleuia ika ángeles (Hebreos 1:14).
▪ Jehová techpaleuia ika tokniuan. Yejuan techyolchikauaj ika tlen kichiuaj uan kijtoaj (Colosenses 4:11).
¿Tlen techmachtia tlen okijto Pablo itech 1 Corintios 10:13? Jehová amo kipejpena tlen ouijkayotl tikpiaskej. Noijki otimomachtijkej tikxikoskej san tlen ouijkayotl tla titlaneltokaj itech Jehová. Ye nochipa techpaleuis ma tiyetokan tiyolmelajkej.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(1 Corintios 10:8) Amo matimomekatikah kemi sikimeh de yejwah okichijkeh, iwa omikeh sempóali iwa eyi mil (23,000) san itech se tonati.
“Xikcholilikah n awilnemílistli”
3 ¿Kuali okiski tlen okitekitilti? Uelis tikijtoskej kema. Sapanoa miakej tlakamej israelitas “opejkej auilnemij iuan iichpokauan Moab”. Noijki opejkej kinueyichiuaj teotsitsintin moabitas, ken tetlajyalti Baal de Peor, akin okiueyichiuayaj ijkuak oauilnemiayaj. Ik non, omikej 24,000 israelitas ijkuak yipanoskiaj itech Tlali tlen Jehová okijto Kinmakaskia. ¡Sapanoa otlajyouijkej! (Números 25:1-9).
4 ¿Tleka sapanoa otlajyouijkej? Pampa omoxelojkej itech Jehová, miakej opejkej kipiaj amo kuali inyolo, maski ye okinmakixti itech Egipto, okintlamakak kanin tlauaki uan okinuikak itech Tlali tlen okijto Kinmakaskia (Hebreos 3:12). Tlatitlanil Pablo omokuayejyeko itech nin uan okijkuilo: “Amo matimomekatikah kemi sikimeh de yejwah okichijkeh, iwa omikeh sempóali iwa eyi mil (23,000) san itech se tonati” (1 Corintios 10:8).a
(1 Corintios 11:5, 6) Pero tla se siwatl amo mokuatlakentia ijkuak motiotsajtsilia noso ijkuak kijtoa itla tlájtoli non Dios okimák, kipijpinatia [inamik], porke tla ijkó kichiwa kijtosneki kemi kuaxintoskia. 6 Tla se siwatl amo mokuatlakentia, okachi kuali makimotekili nochi itsonkal. Pero tla pinawa mokuaximas, mamokuatlakenti.
(1 Corintios 11:10) Yika, moneki n siwatl mamokuatlakenti para makitakah n ángelteh milák kitlakita [inamik].
w15-S 15/2 pág. 30
Sekimej techtlajtlaniaj
¿Moneki mokuatlakentis se tokni siuatl ijkuak tlamachtia, tla ompa kajki se tokni tlakatl?
▪ Itech revista Akin Tetlapouijtok 15 de julio 2002 kanin kijtoa “Sekimej techtlajtlaniaj”, okijto se tokni siuatl moneki mokuatlakentis ijkuak ikaj kimachtia tla ompa kajki se tokni tlakatl, maski yomoapolakti noso amo. Pero satepan okachi kuali otimomachtijkej uan otikajsikamatkej moneki tikpatlaskej seki tlamantli tlen otikijtojkej itech non tlamachtil.
Tokni siuatl moneki mokuatlakentis tla kimachtiti akin nochipa momachtia uan yaui iuan se tokni tlakatl tlen yomoapolakti. ¿Tleka ijkon moneki kichiuas? Porque kichijtok tlen moneki kichiuas se tlakatl. Ijkuak siuatl mokuatlakentia kiteititia kintlakaita tokniuan tlakamej itech tlanechikol uan noijki toTajtsin Dios porque ye ijkon tlanauatia (1 Cor. 11:5, 6, 10). Noijki tla tokni tlakatl yiueli tlamachtia, tokni siuatl uelis kiluis ye ma tlamachti.
Biblia amo kanaj kijtoa moneki mokuatlakentis ijkuak tlamachtiti iuan se tokni tlakatl tlen ayamo moapolaktia uan amo inamik. Pero sekimej tokniuan siuamej kinekij mokuatlakentiskej ijkuak yauij iuan akin ayamo moapolaktia porque kinkuejsoa intlalnamikilis.
22-28 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 CORINTIOS 14-16
“Ijkuakó Dios, kinawatijtos nochi tlan onka”
(1 Corintios 15:24, 25) Ijkuakó waltlajtlamis nin tlaltíkpaktli. Non tonati Cristo kimpojpolos nochteh n wejweyi tlayakankeh, n tekiwajkeh iwan chikawálisteh non kateh ilwikak. Ijkuakó kinmaktilis Itajtsi Dios nochteh akimeh okineltokakeh. 25 Porke Cristo pewas tlanawatis asta ijkuak Dios kintlalilis itlampa ikxiwah nochteh akimeh okikokoliayah.
w98-S 1/7 pág. 21 párr. 10
“Iksemi kipojpolos [...] mikílistli”
10 “Waltlajtlamis” kijtosneki ijkuak Cristo tlamis tlanauatis mil xiuitl. Ken yolyamanki uan yolmelajki kimaktilis Tekiuajkayotl iTajtsin akin noijki iDios (Apocalipsis 20:4). Ijkon mochiuas tlen kineki toTajtsin Dios ijkuak okijto “kiseitilis nochi tlan onka ilwikak iwa itech n tlaltíkpaktli imak Cristo” (Efesios 1:9, 10). Achto, Cristo kinmixpolos “nochteh n wejweyi tlayakankeh, n tekiwajkeh” tlen amo kinekij ma tlanauati toTajtsin Dios. Nin amo san kijtosneki nochi tlen panos itech Armagedón (Apocalipsis 16:16; 19:11-21). Tlatitlanil Pablo okijto: “Cristo pewas tlanawatis asta ijkuak Dios kintlalilis itlampa ikxiwah nochteh akimeh okikokoliayah. Iwa ikokolikni non sa iksemi kipojpolos ye n mikílistli” (1 Corintios 15:25, 26). Melauak ijkon panos, ayakmo yetos tlajtlakoli uan mikilistli tlen Adán otechpanoltili. Ijkuakon, toTajtsin Dios yokinyoliti nochtin akinmej oixpolikaj uan otoktokaj (Juan 5:28).
(1 Corintios 15:26) Iwa ikokolikni non sa iksemi kipojpolos ye n mikílistli. Porke Dios okitlali nochi itlampa ikxiwah n Cristo.
kr-S pág. 237 párr. 21
Tekiuajkayotl kichiuas tlen Jehová kineki itech tlaltikpak
21 Tinochtin titlajtlakolejkej, timokokoaj uan satepan tiixpoliuij. Mikilistli ‘tokolikni non sa iksemiʼ porque tinochtin tiixpoliuij. ¿Tlen panos satepan? (1 Cor. 15:26). ¿Akin okachi chikauak? ¿Mikilistli noso Jehová? Xikita tlen okijto Isaías: “Ye sepa kitlajtlamis mikilistli uan toTeko Jehová akin Ueyititok melauak nochtin kinmixayouajuatsas” (Is. 25:8). Ximokuayejyeko, ijkuakon amikaj chokas porque amikaj ixpoliuis. Ijkuakon tichokaskej porque sapanoa tiyolpakiskej ijkuak tikitaskej Jehová kinyolitis akinmej yoixpolikej (xiktlajtolti Isaías 26:19). Ijkon tinochtin timoyolseuiskej tlen axkan titlajyouiaj porque oixpolikej tokalchanejkauan.
(1 Corintios 15:27, 28) N tiotlajkuíloli kijtoa: Dios nochi okimaktili para makinawatijto, amo kijtosneki noiwa kinawatijtos Dios, porke Ye Akin nochi okimaktili n Cristo. 28 Ijkuak Cristo ya nochi kinawatijtos, Ye inewia motemaktis inawak Dios Akin nochi okimaktili. Ijkuakó Dios, kinawatijtos nochi tlan onka.
w12-S 15/9 pág. 12 párr. 17
Tikpiaskej yolseuilistli mil xiuitl uan satepan nochipa
17 Pablo okijto: “Ijkuakó Dios, kinawatijtos nochi tlan onka”. ¿Tlen kijtosneki nonmej tlajtolmej? Ijkuak Adán uan Eva ayamo otlajtlakolchiuayaj, okatkaj ikalchanejkauan Jehová, okipiayaj yolseuilistli uan kuali okatkaj. Jehová, akin Ueyi Tekiua itech nochi semanauak okinyekanaya ángeles uan tlaltikpaktlakamej. Yejuan okiueyichiuayaj, iuan omotlapouiayaj uan ye okinteochiuaya, ik non, ye ‘okinawatiaya nochi tlan onkaʼ.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(1 Corintios 14:34, 35) n siwameh amo matlajtokah kan nonmoololoah, yejwah san matlakaktokah, iwa matetlakitakah, kemi kijtoa itlanawatilis Dios. 35 Tla n siwameh kinekih itla kimatiskeh, makintlajtlanikah inmokich itech kali, porke amokuali se siwatl amo matetlakita kan nonmoololoah.
w12-S 1/9 pág. 9, recuadro
¿Pablo okijto siuamej amo ma tlajtokan?
Tlatitlanil Pablo okijto “siwameh amo matlajtokah kan nonmoololoah” (1 Corintios 14:34). ¿Tlen kijtosneki? ¿Okijto siuamej amo kimatij tlamachtiskej? Amo. Porque okijto kuali otetlapouiayaj (2 Timoteo 1:5; Tito 2:3-5). Se carta tlen Pablo okintitlanili akinmej ochantiayaj Corinto, okijto ijkuak se tokni otlamachtijtoka siuamej amo omonekiaya tlajtoskej. Pero noijki okijto amo omonekiaya tlajtoskej akinmej otlajtoayaj miakej tlajtolmej ika iespíritu Jehová (1 Corintios 14:26-30, 33). Xamo sekimej siuamej sapanoa okinpaktiaya tlen okinmachtijtokaj. Ik non, ijkuak se tokni otlamachtijtoka okitlajtlaniayaj miak tlamantli uan ayakmo okikauiliayaj ma tlajto. Ijkon okichiuayaj akinmej ompa ochantiayaj (1 Corintios 14:35). Para amo ijkon panoskia uan nochtin kuali yetoskiaj, tlatitlanil Pablo okinmilui ‘makintlajtlanikah [innamik] itech kaliʼ (1 Corintios 14:35).
(1 Corintios 15:53) Porke tokuerpo non amo wejkawa, motlakentis ika ok se kuerpo non nochipa wejkawas [ayakmó ijtlakawis]. Iwa tokuerpo non mikki, motlakentis ika ok se non ayik mikkis.
it-1-S pág. 1221
Ayakmo ijtlakauis
Ijkon ken Jesús okiyolitijkej, akinmej iuan tlanauatiskej kinyolitiaj ken espíritus pero amo keman mikiskej uan ‘inkuerpoʼ amo keman ijtlakauis. Pablo okijto itech 1 Corintios 15:42-54 tlapejpenalmej mikiskiaj ika ‘inkuerpoʼ tlen ijtlakaui uan kinyolitiskiaj ken espíritus ika se ‘kuerpoʼ tlen ayakmo ijtlakauis. Ijkuak ompa kijtoa “cuerpo non ayik mikkis”, kijtosneki kuali yetoskej uan ayakmo keman ixpoliuiskej. Tlajtoli “ayakmó ijtlakawis” kijtosneki ‘kuerpoʼ tlen toTajtsin Dios kinmaka amo palani uan amikaj uelis kipojpolos. San toTajtsin Dios kinmaka chikaualistli, ik non, yejuan amo ken tlaltikpaktlakamej uan ángeles tlen moneki ikaj ma kinpaleui para ma yoltokan. Non kiteititia Jehová kimatok tlapejpenalmej nochipa kitlakamatiskej. Pero maski yejuan amo keman ixpoliuiskej, kikauiliaj Jehová ma kinnauati ijkon ken Jesucristo kichiua. Kitlakamatij uan kichiuaj tlen Jehová kineki (1 Cor. 15:23-28; xikita kanin kijtoa alma; inmortalidad).
29 DE ABRIL-5 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CORINTIOS 1-3
“Jehová ‘nochipa techyolchikawa’”
(2 Corintios 1:3) Matikweyijkachiwakah Dios, Itajtsi n Toteko Cristo Jesús. Ye n Teta non nochipa techiknomati iwa nochipa techyolchikawa.
“Xichokakah inwah akimeh chokah”
4 Jehová akin teiknomati noijki yomikej iyolikniuan ken Abrahán, Isaac, Jacob, Moisés uan David (Núm. 12:6-8; Mat. 22:31, 32; Hech. 13:22). Biblia kijtoa toTajtsin Dios kineki ma ajsi tonal ijkuak kinyolitis iyolikniuan (Job 14:14, 15). Ijkuakon, yolpakiskej uan ayakmo keman mokokoskej. ToTajtsin Dios noijki okitak ken okimiktijkej iKone akin sapanoa okitlasojtlaya (Prov. 8:22, 30). Amo tikmatij tlen okimachili Jehová ijkuak ijkon okipanok (Juan 5:20; 10:17).
(2 Corintios 1:4) Ye nochipa techyolchikawa ijkuak titlaijyowiah, para ijkó tejwah noiwa matikinyolchikawakah akimeh tlaijyowiah, ijkó kemi Dios techyolchikawa.
“Xichokakah inwah akimeh chokah”
14 Ik non, uelis amo tikmatij tlen tikinmiluiskej akinmej moyolkokojtokej. Pero Biblia kijtoa: “Akin amo mokuayejyekoa ijkuak tlajtoa tetsopitia ken se espada, pero innenepil ixtlamatkej tepajtia” (Prov. 12:18). Miakej tokniuan kitekitiltiaj amatlajkuilol Cuando muere un ser querido uan ijkon kitaj tlen uelis kiluiskej akin sapanoa moyolkokoa. Pero ualeua miak ipati tikchiuaskej nin tlamantli: “Xichokakah inwah akimeh chokah” (Rom. 12:15). Se tokni tlen itoka Gaby, tlen ayakmo kipia inamik kijtoa: “Ijkuak nichoka nikteititia tlen nikmachilia. Ik non, ijkuak nimoyolkokoa uan noselti nimomachilia, nechyolchikaua nouan ma chokakan noyolikniuan”.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(2 Corintios 1:22) Ye yotechneskayoti ika Iespíritu itech toyolo, kemi se tlayakánali tlan satepa tikseliskeh.
w16.04-S pág. 32
Sekimej techtlajtlaniaj
¿Tlen kijtosneki tlajtoli “tlayakánali” uan “yotechneskayoti”, tlen toTajtsin Dios kinmaka tlapejpenalmej? (2 Cor. 1:21, 22).
▪ Tlayakánali: Se amochtli kijtoa tlajtoli griego tlen motlajtolkopa “tlayakánali” uan ijkuilitok itech 2 Corintios 1:22, “kitekitiltiaj tekiuajkej uan noijki akinmej tlanemakaj”. Kijtosneki ikaj “achto kitemaka seki tomin noso kiteititia melauak kitlaxtlauas tlen okijto. Ijkon akin tlakoua kiteititia kitlaxtlauas tlen okitlajtlanki uan tla amo kitlaxtlauas, akinmej tlanemakaj uelis kijtoskej inmixpan tekiuajkej ma kintlaxtlauili”. Ijkon panoa, ijkuak Jehová ika iespíritu santo kipejpena se itekipanojka, yetoskia ken kiselia se “tlayakánali”. Pero 2 Corintios 5:1-5 kijtoa Jehová nochi kitlaxtlauia hasta ompa iluikak ijkuak kimaka se ‘kuerpoʼ tlen “ayakmó ijtlakawis” uan amo keman ixpoliuis (1 Cor. 15:48-54).
Akinmej axkan tlajtoaj griego, kitekitiltiaj se tlajtoli tlen mouika ika tlajtoli “tlayakánali”, ijkon kijtoaj ijkuak motlapouiaj ken kitemakaskej noso ken kiseliskej anillo para monamiktiskej. Non tlajtoli tlen kitekitiltiaj kinnamiki tlapejpenalmej porque yejuan yetoskej ken “isiwa” Jesucristo (2 Cor. 11:2; Apoc. 21:2, 9).
▪ Yotechneskayoti: Yiuejkika okinneskayotiayaj noso okintlaliliayaj sellos seki tlalamamej noso okseki amamej kanin okijkuiloayaj tlen kichiuaskiaj. Ijkuak toTajtsin Dios ika iespíritu santo kipejpena se itekipanojka, yetoskia ken ‘kineskayotiaʼ para kimoaxkatis (Efes. 1:13, 14). Tlapejpenalmej tlen amo kikauaj Jehová ‘kinneskayotiaʼ para nochipa, sekimej ‘kinneskayotiaʼ ijkuak ayamo ixpoliuij uan oksekimej ‘kinneskayotisʼ ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli (Efes. 4:30; Apoc. 7:2-4).
(2 Corintios 2:14-16) Pero tiktlasojkamatih Dios, porke Ye Akin kichiwa matitlatlanikah por tikateh itech Cristo. Ika n tekitl non otechmaktili, totech kinextia itlasojtlalis, kemi se ajwiálistli non sentetl xitini. 15 Porke tejwah kemi itla ajwiálistli non Cristo kimaktilia Dios, iwa non ajwiálistli xitini ixpa akimeh momakixtiah iwa ixpa akimeh moixpoloah. 16 Para akimeh moixpoloah, nin ajwiálistli kijnekuih kemi itla tsojyak non temiktia. Pero akimeh momakixtiah, kijnekuih kemi itla ajwiálistli non kinmaka yolílistli. Pero ¿akin weleti kiyekchiwa nin tekitl non Dios otechmaktili?
w10-S 1/8 pág. 23
¿Otikmatiaya?
¿Tlen kijtosneki ijkuak Pablo okijto “ma titlatlanikan”?
▪ Itech 2 Corintios 2:14-16 tlatitlanil Pablo okijto: “Dios [...] kichiwa matitlatlanikah por tikateh itech Cristo. Ika n tekitl non otechmaktili, totech kinextia itlasojtlalis, kemi se ajwiálistli non sentetl xitini”. Noijki okijto: “Tejwah kemi itla ajwiálistli non Cristo kimaktilia Dios, iwa non ajwiálistli xitini ixpa akimeh momakixtiah iwa ixpa akimeh moixpoloah. Para akimeh moixpoloah, nin ajwiálistli kijnekuih kemi itla tsojyak non temiktia. Pero akimeh momakixtiah, kijnekuih kemi itla ajwiálistli non kinmaka yolílistli”.
Tlatitlanil Pablo okitekitilti tlajtoli “ma titlatlanikan” porque akinmej ochantiayaj Roma okinchiuayaj desfiles ijkuak otlatlaniayaj itech guerra uan ijkon okiteititiayaj okintlakaitayaj akinmej okinyekanayaj soldados. Noijki okiteititiayaj tlen okiuikayaj uan akinmej okinkitskiayaj itech guerra. Miakej tlen okinmitayaj okinueyichiuayaj soldados uan akin okinyekanaya. Ijkuak otlamiayaj nonmej desfiles, okinmiktiayaj toros tlen okinuikayaj uan miakej tlen okinkitskiayaj itech guerra noijki okinmiktiayaj.
¿Tlen kijtosneki ijkuak Pablo okijto “ajwiálistli non Cristo kimaktilia Dios”, tlen para sekimej okijtosnekiaya yolilistli uan para oksekimej okijtosnekiaya mikilistli? Se enciclopedia kijtoa “non tlajtoli xamo uits ika tlen okichiuayaj romanos porque okitlatiayaj kopali ijkuak okichiuayaj desfiles”. Noijki kijtoa: “Ijkuak okitlatiayaj kopali uan soldados okijnekuiayaj, okinmilnamiktiaya yejuan otlatlankej itech guerra. Pero akinmej okinkitskiayaj itech guerra, ijkuak okijnekuiayaj okinmilnamiktiaya kinmiktiskiaj” (The International Standard Bible Encyclopedia).
[Nota]
a Itech amochtli Números noijki kinpoa “akinmej kiyekanaj altepetl” tlen jueces okinmiktijkej —kanaj 1,000— uan oksekimej Jehová okinmikti (Números 25:4, 5).
© 2019 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania