Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
1-7 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 57-59
Jehová amo kinkauilia matlatlanikan akinmej kitlajyouiltiaj ialtepe
bt págs. 220, 221 párrs. 14, 15
Matitetlapouikan “ipan nochi tlaltikpak”
14 Esteban okatka yolchikauak uan okinmatilti kuali tlajtoli akinmej okikokoliayaj ijkuak ayamo okimiktiayaj (Hech. 6:5; 7:54-60). Ijkuak opejkej kintlajyouiltiaj tokniuan, nochtin ocholojkej Judea uan Samaria. San apóstoles ompa omokajkej. Pero yejuan nochipa otetlapouijkej. Felipe oyajki Samaria uan ompa opejki kitematiltia akin Cristo. Miakej kuali okikakiayaj ijkuak okintlapouiaya (Hech. 8:1-8, 14, 15, 25). Noijki Biblia kijtoua: “Tokniuan ocholojkej porque opejki kintlajyouiltiaj uan oajsitoj Fenicia, Chipre uan Antioquía. Yejuan san judíos okinmatiltiayaj kuali tlajtoli. Pero sekimej tokniuan tlen oualayaj Chipre uan Cirene oyajkej Antioquía. Okintlapouiayaj akinmej otlajtouayaj griego uan okinmatiltijkej kuali tlajtoli tlen kijtoua akin toTeko Jesús” (Hech. 11:19, 20). Ijkuak tokniuan ocholojkej porque opejkej kintlajyouiltiaj, yejuan okachi okitematiltijkej kuali tlajtoli.
15 Tokniuan noijki ijkon okinpanok ijkuak okatka Unión Soviética. Ijkon opanok xiuitl 1950 ijkuak miakej tokniuan okinuikakej altepetl Siberia. Okinuikakej itech miakej altepetsitsintin ikinon yejuan ompa otetlapouijkej. Yejuan amo okipiayaj tomin ikinon tla okinekiayaj ompa tetlapouitiuij omonekiaya kololoskej miak tomin. Nonmej altepetsitsintin omokauayaj kanaj 10,000 kilómetros. Pero tekiua otlanauati ompa makinuikakan. Se tokni okijto: “Inneuian tekiuajkej otechkauilijkej matikinmatiltikan kuali tlajtoli akinmej okatkaj Siberia”.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w23.07 págs. 18, 19 párrs. 16, 17
Nochipa matitlaneltokakan
16 Matitlaneltokakan ika nochi toyolo. Ijkuak David otlakuikak, okijto nochipa kitlasojtlaskia Jehová. Ye okilui nochipa kitlakamatiskia ika nochi iyolo (Sal. 57:7). Noijki tejuan tla tikneltokaj Jehová uelis tiktlakamatiskej ika nochi toyolo (xiktlajtolti Salmo 112:7). Oksepa matikitakan tlen okipanok Bob tlen otikitakej itech párrafo 9. Ye otlaneltokaya ika nochi iyolo, ikinon okilui tepajti san niman yaskia tla ijkuak kichiuiliskiaj operación ompa kipiaskiaj estli. Bob okijto: “Onikmatiaya tlen nikchiuas uan amo onechmojti tlen nechpanoskia”.
17 Bob yokipejpenka tlen kichiuas, ikinon ijkuak okatka itech hospital yokimatiaya tlen kichiuas. Ye okinekiaya kiyolpaktis Jehová. Omomachti Biblia uan amatlajkuilolmej tlen kijtouaj moneki tikpatioitaskej tonemilis uan toeso. Noijki okineltokaya Jehová kiteochiuaskia tla nochipa kitlakamatiskia. Tejuan noijki uelis titlaneltokaskej ika nochi toyolo ijkon ken okichi Bob maski san tlen techpanos.
8-14 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 60-62
Jehová techpaleuia amo matimomojtikan, techmaluia uan techpaleuia kuali matiyetokan
it-2-S pág. 1146
Torre
Ijkuak itlaj kineskayotia. Kimatij amitlaj kinpanos akinmej tlaneltokaj uan kitlakamatij Jehová. David otlakuikak: “Tejuatsin [Jehová] techpaleuia uan tika ken se torre chikauak tlen nechpaleuia amitlaj manechtokti akin nechkokolia” (Sal 61:3). Akinmej kimatij tlen kijtosneki itoka toTajtsin Dios, kineltokaj uan kitematiltiaj itoka. Yejuan amo momojtiaj porque Biblia kijtoua: “Itoka Jehová ken se chikauak tepamitl. Akin yolmelauak ompa motlaloua uan kimaluia” (Prov. 18:10; noijki xikita 1 Sam. 17:45-47).
it-2-S pág. 1122
Kaltsintli
Tlajtoli “kaltsintli” noijki kijtosneki okse tlamantli. Itech se kaltsintli ikaj omoseuiaya uan ompa omokauaya para amitlaj makipano (Gén. 18:1). Achto ijkuak ikaj okitlajpalouayaj ye okinkalotiaya itech se kaltsintli. Akinmej ompa omokalotiayaj kuali okinseliayaj porque okinmakayaj tlen omonekiaya uan okimatiayaj kintlakaitaskiaj. Ikinon Apocalipsis 7:15 kijtoua toTajtsin Dios “kinmaluis” sapanoua miakej tlen amikaj ueli okinpouaya, non yetoskia ken kinkalotis (Sal. 61:3, 4). Isaías okijkuilo toTajtsin Dios okilui Sión tlen kineskayotia isiua makiueyitili ikaltsin porque kinpiaskia ikoneuan (Is. 54:2). Ikinon ye kiueyitilia kanin kinmaluis ikoneuan.
w02-S 15/4 pág. 16 párr. 14
Techpaleuiaj itlanauatiluan toTajtsin Dios
14 Techyolseuia tikmatij itlanauatil toTajtsin Dios amo mopatla. Axkan panotok miak tlamantli pero Jehová akin nochipa kajki amitlaj kolinia ijkon ken se tetl (Salmo 90:2). Ye okijto: “Ne niJehová uan amo nikpatla noyelis” (Malaquías 3:6). Tlen mokuayejyekouaj akinmej chantij nikan tlaltikpak nochipa mopatla pero amo keman mopatlaj itlanauatiluan toTajtsin Dios tlen tikinmajsij itech Biblia (Santiago 1:17). Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj. Psicólogos miak xiuitl okinmiluiayaj tetajmej makinkauakan inkoneuan makichiuakan tlen kinekiskiaj. Pero satepan sekimej okijtojkej omotlapololtijkej porque amo kuali tlen okijtouayaj. Tlanauatilmej tlen kijtouaj oksekimej mopapatla ken yetoskia kinmolinia ejekatl. Pero iTlajtol Jehová amo keman mopatla. Yimiak xiuitl Biblia yokijto ken uelis tetajmej kinmiskaltiskej inkoneuan. Apóstol Pablo okijkuilo: “Tetajmej, amo xikinkualanijtokan namokoneuan. Xikinmiskaltikan, xikinyektlapouikan uan xikinmachtikan ken Jehová kineki” (Efesios 6:4). Techyolseuia tikmatij itlanauatiluan Jehová amo keman mopatlaj.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 1/6 pág. 11 párr. 6
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli Salmos
62:11. Amikaj uelis kimakas chikaualistli toTajtsin Dios. San ye kitemaka chikaualistli porque chikaualistli iaxka.
15-21 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 63-65
“Porque motlasojtlalis okachi kuali uan amo ken toyolilis”
w01-S 15/10 págs. 15, 16 párrs. 17, 18
¿Akin techxelos itech itlasojtlalis?
Tiyolpakij miak porque toTajtsin Dios techtlasojtla uan iuan timouikaj. Non okachi ipati uan amo tlen onka nikan tlaltikpak. Amo uelis tiyoltoskiaj tla Jehová amo techpaleuiskia. Tla nochipa tiyoltoskiaj, ¿ken timomachiliskiaj tla toTajtsin Dios amo yetoskia? Amo tipakiskiaj uan tikmachiliskiaj amitlaj ipati tiyoltoskiaj. Jehová yotechmakak se tekitl tlen kichiua matiyolpakikan itlamian ninmej tonalmej.
Nochipa ma timotlasojkamatikan
Pero okachi ma tiktlasojkamatilikan toTajtsin Dios. Ualeua xamo tikitaj nochi tlen Jehová techtliokolia uan nochi tlen techmachtia (Deut. 8:17, 18; Hech. 14:17). Pero amo san ma tikselikan tlen techmaka. Moneki ma timokuayejyekokan nochi tlen Jehová techtliokolia uan ken kinpaleuia akinmej tikintlasojtlaj. Ijkon okachi timotlasojkamatiskej uan tikneltokaskej Jehová techtlasojtla uan techpatioita (1 Juan 4:9).
Ma timokuayejyekokan itech tlen iaxka toTajtsin Dios
7 Uan melauak, ualeua oui kuali timokuayejyekoskej ijkuak timomachtiaj. Uelis tisotlauaj noso mokaki miak tlamantli tlen techkuejsoa. Ik non, moneki timokuayejyekoskej kanin amo itlaj techkuejsos uan ijkuak amo itlaj techtekipachos. Se neskayotl, ueyi tekiua David omokuayejyekoaya ijkuak yiyoak (Salmo 63:6). Uan Jesús okitemoaya kanin uelis mokuayejyekoskia uan motlatlaujtiskia kanin amo itlaj kikuejsoskia (Lucas 6:12).
w09-S 15/7 pág. 16 párr. 6
Xitetlasojtla ijkuak titlamachtis ijkon ken Jesús okichi
6 Tinochtin tiknekij tikinmiluiskej oksekimej tlen techpaktia. Ijkuak titlajtouaj san niman tikteititiaj tla itlaj tikpatioitaj. Ijkon tikteititiaj ijkuak ikaj tiktlasojtlaj. Porque tiknekij oksekimej makimatikan ken iyelis. Nochipa tikijtouaj tlen kuali kichiua uan tikpaleuiaj ijkuak ikaj kiteneua. Techpaktiskia nochtin makitlasojtlakan ijkon ken tejuan tiktlasojtlaj.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w07-S 15/11 pág. 15 párr. 6
¿Tikinyolchikauaj oksekimej ika tlen tikijtouaj?
Ijkuak timouikaj inuan oksekimej panoua ijkon ken ijkuak kalchiuaj. Okachi oui ijkuak kichijchiuaj kali uan amo ken ijkuak kixixiniaj. San niman tikitaj tlen amo kuali kichiuaj oksekimej porque tinochtin titlajtlakolejkej uan timotlapololtiaj. Ikinon tekiua Salomón okijto: “Itech tlaltikpak amo onka se tlakatl yolmelauak tlen nochipa kichiua tlen kuali uan amo tlajtlakolchiua” (Eclesiastés 7:20). Ikinon amo oui tikitaj tlen amo kuali kichiuaj oksekimej uan tikinyolkokouaj ika tlen tikinmiluiaj (Salmo 64:2-4). Moneki kuali timokuayejyekoskej tlen tikinmiluiskej oksekimej para kuali tikintlapouiskej.
22-28 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 66-68
Jehová mojmostla techpaleuia
¿Ken technankilia Jehová ijkuak tiktlatlaujtiaj?
15 Jehová amo kichiua se ueyi milagro para matikitakan ken technankilia. Pero ijkuak technankilia techpaleuia matiktekichiuilijtokan. Ikinon matimochijchikauakan tikitaskej ken Jehová technankilia. Se tokni siuatl tlen motokayotia Yoko amo okitaya ken okinankiliaya Jehová ijkuak okitlatlaujtiaya. Opejki kijkuiloua tlen okiluiaya Jehová. Satepan okitak tlen okijkuilo uan okajsikamatki Jehová kema okinankiliaya ijkuak okitlatlaujtiaya. Noijki okinankili tlen ye ayakmo okilnamikiaya. Tejuan noijki moneki timokuayejyekoskej ken technankilia Jehová ijkuak tiktlatlaujtiaj (Sal. 66:19, 20).
w10-S 1/12 pág. 23 párr. 6
Matikinyolchikauakan siuamej tlen inselti kinmiskaltiaj inkoneuan
Jehová okinpaleui ika iespíritu santo sekimej israelitas makinchiuakan tlakuikalmej tlen ika kiueyichiuaskiaj uan katej itech salmos. ¿Ken omomachiliayaj iknomej uan siuamej tlen oixpoliuik innamik ijkuak otlakuikayaj? Uelis tikneltokaskej sapanoua opakiayaj porque okilnamikiayaj Jehová okatka ken inpapa uan se juez tlen okinmaluiaya (Salmo 68:5; 146:9). Tejuan noijki uelis tikinyolchikauaskej siuamej tlen inselti kinmiskaltiaj inkoneuan. Xamo amo keman kilkauaskej ken otikinpaleuijkej. Ijkon okipanok Ruth. Ye ok kilnamiktok ken okiyolchika se teta maski yikipia kanaj 20 xiuitl ijkon okilui. Non tokni okilui Ruth: “Nikmati timochijchikaua kuali tikinmiskaltis ome mokoneuan. Nochipa ijkon xikchiua porque kuali tlen tikchijtok”. Ye okijto: “Melauak onechyolchika tlen onechilui”. Biblia kijtoua techyolchikaua ijkuak ikaj kuali techtlapouia (Proverbios 15:4, Traducción en lenguaje actual). ¿Tlen uelis tikiluiskej se temama para tikyolchikauaskej tla ijkon kipanotok?
w09-S 1/4 pág. 31 párr. 1
Ye inTajtsin iknomej
“Ye inTajtsin iknomej [...] ijkon kichiua toTajtsin Dios kanin chanti” (Salmo 68:5). Ajsi itech toyolo tlen techiluia toTajtsin Dios itech nin texto. Ye kinmaluia uan kinpaleuia akinmej itlaj kinpanoua. Ijkon kinpaleuia akinmej kipiaj san inmama noso inpapa. Tlanauatil tlen okinmakak israelitas okiteititi okitekipachouaya tlen okinpanouaya iknomej. Matikitakan tlen kijtoua Éxodo 22:22-24 kanin peua kijtoua iknomej.
Jehová techpaleuia
17 (Xiktlajtolti Salmo 40:5). Ijkuak ika kineki tlejkos itech se tepetl kineki ajsis hasta tlakpak. Pero ijkuak yaui uelis moketsas uan kitas nochi kualtsin mota. Tejuan noijki uelis timokuayejyekoskej ken Jehová techpaleuijtok ijkuak titlajyouiaj. Matimotlajtlanikan: “¿Ken nechteochijtok axkan Jehová? Maski nitlajyouijtok, ¿tlen kichijtok Jehová para nechpaleuis manitlaxiko?”. Mojmostla matimokuayejyekokan ken Jehová techteochiua.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 1/6 pág. 10 párr. 4
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli Salmos
68:18. ¿Akinmej okatkaj tlakamej ken se tetliokolil? Yejuan okatkaj tlakamej tlen okinmoaxkatijkej israelitas ijkuak toTajtsin Dios okinmakak tlali tlen okinmiluijka kinmakas. Satepan okintlalijkej makinpaleuikan levitas (Esdras 8:20).
29 DE JULIO-4 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMO 69
Salmo 69 kijtoua tlen kipanoskia Jesús uan tlen kichiuaskia
w11-S 15/8 pág. 11 párr. 17
Okichiayaj Mesías
17 Kikokoliskiaj Mesías maski amitlaj okichi (Sal. 69:4). Juan okijkuilo tlen Jesús okijto: “Yejuan amo kintlajtlakoltiskiaj tla inmixpan amo nikinchiuaskia milagros tlen amo keman ikaj ijkon yokichi. Pero axkan yonechitakej uan nechkokoliaj uan noijki kikokoliaj noTajtsin. Pero non opanok para mamochiua tlen ijkuilitok itech inTlanauatil: ‘Onechkokolijkej maski amitlaj onikchi’” (Juan 15:24, 25). ¿Tleka okijto tlen kipanoskia okatka itech ‘Tlanauatil’ pero ijkuilitok itech Salmos? Porque nochi iTlajtol toTajtsin Dios tlen omoijkuilo ika hebreo okitokayotiayaj ‘Tlanauatil’ (Juan 10:34; 12:34). Evangelios kijtouaj miakej okikokoliayaj Jesús. Pero okachi okikokoliayaj judíos tlen otlayekanayaj. Ikinon Jesús okijto: “Ne miakej nechkokoliaj porque nikinmatiltia tlen amo kuali kichiuaj, pero namejuan amo moneki namechkokoliskej” (Juan 7:7).
w10-S 15/12 pág. 8 párrs. 7, 8
Matikteititikan tikpatioitaj tikueyichiuaskej Jehová
7 Seki metstli satepan ijkuak Jesús opejki tetlapouia okiteititi okipatioitaya kiueyichiuas iTajtsin. Ijkon okiteititi itech Pascua xiuitl 30 ijkuak Jesús uan idiscípulos oyajkej Jerusalén uan itech ‘templo okinmajsitoj akinmej okinnemakayaj toros, ichkamej uan palomas. Noijki ompa okatkaj akinmej otominpatlayaj’. ¿Tlen okichi Jesús uan tlen okilnamikej idiscípulos? (Xiktlajtolti Juan 2:13-17).
8 Tlen okichi Jesús uan tlen okijto okinmilnamikti idiscípulos tlen okijkuilo David: “Noyolo tlatla ken tlitl porque nikpatioita mokalijtik” (Sal. 69:9). ¿Tleka okilnamikej non profecía? Porque Jesús itlaj okichi tlen oksekimej amo kinpaktiskia. Okitekauiliayaj ompa matlanemakakan teopixkej uan akinmej otlamachtiayaj tlanauatil. Pero non tonal Jesús okinmixnamik akinmej otlayekanayaj ijkuak okiteititi san otlakajkayauayaj. Idiscípulos okajsikamatkej Jesús okipatioitaya templo porque okipaktiaya kiueyichiuas toTajtsin Dios ijkon ken ye kineki. Matikitakan tlen kijtosneki tikpatioitaskej tikueyichiuaskej Jehová uan tleka san niman moneki ijkon tikchiuaskej.
g95-S 22/10 pág. 31 párr. 4
¿Uelis ikaj ixpoliuis tla sapanoua moyolkokoua?
Sekimej kijtouaj Jesús san niman oixpoliuik porque sapanoua omoyolkoko. Itech iTlajtol toTajtsin Dios okijkuilojkej tlen kipanoskia: “Onimoyolkoko porque amo onechtlakaitakej. Amo pajti kanin onechkokojkej” (Salmo 69:20). ¿Melauak ijkon kipanoskia? Xamo porque ijkuak Jesús yimikiskia sapanoua otlajyoui uan sapanoua omoyolkoko (Mateo 27:46; Lucas 22:44; Hebreos 5:7). Xamo Jesús sapanoua omoyolkokouaya ikinon okiski “atl uan estli” ijkuak okitsopitijkej ika se lanza. Tla toyolo peuas eskisas noso kitekiskej se itlaluayo, estli uelis kalakis ijtik topulmones noso kalakis ijtik toyolo uan ayakmo uelis tekipanos (Juan 19:34).
it-2-S pág. 669
Xiuitl tlen temiktia
Okijkuilojkej se profecía tlen kijtoua kimakaskiaj Mesías makoni se xiuitl tlen uelis itlaj kitoktiskia (Sal. 69:21). Ijkon opanok ijkuak Jesús ayamo okipilouayaj itech kouitl uan okimakakej “vino tlen okinelojkej iuan chichikxiuitl. Pero ijkuak okiyeko, ye amo okinek konis” porque okatka ken se droga tlen kipaleuiskia amo matlajyoui. Ijkuak Mateo okijkuilo ken omochi non profecía tlen moajsi itech Mateo 27:34, okijkuilo tlajtoli griego kjo·lḗ tlen moixmati ken chichikxiuitl. Nin tlajtoli noijki ijkuilitok itech Salmo 69:21 tlen kipia Septuaginta. Pero Evangelio tlen okijkuilo Marcos kijtoua mirra (Mar. 15:23). Ikinon sekimej mokuayejyekouaj non xiuitl tlen ueli temiktia noso “chichikxiuitl” okatka “mirra”. Noijki non tlamantli tlen okimakakej makoni xamo okipiaya chichikxiuitl uan mirra.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w99-S 15/1 pág. 18 párr. 11
Matikinmajkokuikan tomauan ijkuak timotlatlaujtiaj
11 Miakej kitlatlaujtiaj Jehová san ijkuak itlaj kinekij. Pero tejuan timotlatlaujtiaj porque tiktlasojtlaj Jehová uan tiktlasojkamatiliaj tlen techmaka. Noijki tiktlatlaujtiaj para tikueyichiuaskej ijkuak tikatej toselti noso techiluiaj matimotlatlaujtikan inpatka oksekimej. Pablo okijkuilo: “Amitlaj manamechtekipacho. Nochipa xiktlatlaujtikan toTajtsin Dios, xikiluikan manamechyekana uan nochipa xiktlasojkamatilikan. Tla ijkon nankichiuaskej, iyolseuilis toTajtsin Dios tlen amikaj kajsikamati kimaluis namoyolo uan namotlayejyekol por Cristo Jesús” (Filipenses 4:6, 7). Ikinon amo san matikiluikan matechpaleui nion itlaj matechmaka. Okachi ipati matiktlasojkamatilikan porque techpaleuia kuali iuan matimouikakan uan techmaka tlen ika timopanoltiskej (Proverbios 10:22). Akin okijkuilo salmo otlakuikak: “Xiktlasojkamatili toTajtsin Dios ken yetoskia tikmaka se tetliokolil uan xikchiua tlen otikilui tikchiuas akin ueyititok” (Salmo 50:14). Ijkuak David omotlatlaujti noijki okijto nin kualtsin tlajtoli: “Nikueyichiuas itoka toTajtsin Dios ijkuak niktlakuikilis uan nikueyichiuas ijkuak nimotlasojkamatis” (Salmo 69:30). ¿Uelis noijki ijkon tikchiuaskej ijkuak timotlatlaujtiskej toselti noso ijkuak techiluiskej matimotlatlaujtikan inpatka oksekimej?
5-11 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 70-72
Matikintlapouikan konemej toTajtsin Dios kipia chikaualistli
w99-S 1/9 pág. 18 párr. 17
Telpochmej uan ichpochmej kuali ximokuayejyekokan tlen nankichiuaskej
17 Moneki timotlachilijtos uan tiyetos tiyolchikauak para amo tiuetsis imak Satanás. Tikixnamikis tlen kiyekantok Satanás uan akinmej inuan timomachtia. Se salmo tlen okijkuilo David kijtoua: “Porque san te nimitschia toTeko Jehová akin ueyititok uan san te nimitsneltoka desde nitelpochtli. ToTajtsin Dios te otechmachti desde ijkuak onikatka nitelpochtli uan hasta axkan niktematiltia tlen te otikchijchi” (Salmo 71:5, 17). Tikixmatij David okatka yolchikauak uan ijkon okatka desde telpochtli. Ye yokatka yolchikauak ijkuak kimiktiskia Goliat. Noijki ijkon okiteititi ijkuak okimikti se león uan se oso para kinmaluis ichkauan ipapa (1 Samuel 17:34-37). Pero okijto okatka yolchikauak porque okipaleui Jehová ikinon okilui “nimitsneltoka desde nitelpochtli”. David okixnamik miak tlamantli porque okikauili makipaleui Jehová. Te noijki tiyetos tiyolchikauak uan uelis tikintlanilis “akinmej chantij tlaltikpak” tla tikkauilia Jehová mamitspaleui (1 Juan 5:4).
g04-S 8/10 pág. 23 párr. 3
¿Tikinpatioitaj akinmej yikipiaj miak xiuitl?
Se tlakatl tlen okijkuilo salmo omotlatlaujti: “Amo techixtopeua ijkuak yiniueue; amo techkaua ijkuak ayakmo nichikauak” (Salmo 71:9). ToTajtsin Dios amo kinmixtopeua akinmej kitekichiuiliaj maski mokuayejyekoskej amitlaj inpati. Akin okijkuilo salmo amo okinekiaya kijtos Jehová okika. Ijkon okijto porque yokipiaya miak xiuitl uan omonekiaya okachi kineltokas Jehová. Ye nochipa kinpaleuia itekipanojkauan tlen amo kikauaj (Salmo 18:25). Noijki kinyolinia tokniuan matechpaleuikan.
w14-S 15/1 pág. 23 párrs. 4, 5
Xiktekichiuili Jehová ijkuak ok tichikauak
4 Tla tejuatsin yimiak xiuitl tiktekichiuilia Jehová uelis timotlajtlanis: “¿Tlen moneki nikchiuas axkan ok nichikauak?”. Tejuatsin uelis tikchiuas miak tlamantli porque yimiak xiuitl tiktekichiuilia Jehová. Uelis tikintlapouis telpochmej uan ichpochmej tlen yomitsmachti Jehová. Noijki uelis tikinyolchikauas oksekimej tokniuan tla tikintlapouis tlen yomitspanok ijkuak tiktekichiuilia Jehová. Tekiua David okilui Jehová makipaleui ijkon makichiua. Ye okijkuilo: “ToTajtsin Dios te otechmachti desde ijkuak onikatka nitelpochtli uan hasta [...] niueuejtis uan nikuaistayas, oh Dios, amo techkaua. Techkauili maniktematilti tlen tikchiua uan manikinmilui nochi mochikaualis akinmej satepan nesiskej” (Sal. 71:17, 18).
5 ¿Ken uelis tikinmiluis oksekimej nochi tlen yotimomachti? ¿Uelis tikinmiluis telpochmej uan ichpochmej mamitstlajpalotij mokalijtik para tikinyolchikauas? ¿Uelis tikinmiluis mouan matetlapouitij uan ijkon makitakan tiyolpaki tiktekichiuilia Jehová? Se tlakatl tlen omotokayotiaya Elihú okijto mamota yitikpiaj miak xiuitl uan noijki mamota tiixtlamatkej (Job 32:7). Apóstol Pablo okinyolchika tokniuan siuamej makinpaleuikan ichpochmej ken tlajtoskej uan tlen kichiuaskej. Ye okijkuilo tlen moneki kichiuaskej tokniuan: “Siuamej tlen yikipiaj miak xiuitl [...] matlamachtikan tlen kuali” (Tito 2:3).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 883
Éufrates
Kanin tlami intlal israelitas. ToTajtsin Dios okilui Abrahán kinmakaskia ixuiuan tlali tlen peua kanin kajki aueyatl Egipto uan tlami hasta kanin kajki aueyatl Éufrates (Gén. 15:18). Noijki ijkon okinmiluijkej israelitas (Éx. 23:31; Deut. 1:7, 8; 11:24; Jos. 1:4). 1 Crónicas 5:9 kijtoua sekimej ixuiuan Rubén okimoaxkatijkej tlali hasta kanin tlauaki ompa Éufrates itempa aueyatl. Éufrates mokaua kanaj 800 kilómetros ik kanin kisa tonaltsin ompa Galaad (1 Crón. 5:10). Xamo non kijtosneki ixuiuan Rubén okimoaxkatijkej tlali desde Galaad ik kanin kisa tonaltsin hasta ik Siria kanin tlauaki. Okimoaxkatijkej hasta Éufrates (“Hasta kanin peua tlauaki uan tlami hasta Éufrates”, FS, “oajsiaya desde kanin tlauaki uan nochi ik itempa aueyatl Éufrates hasta nikan”, Ga). Ijkon tikitaj tlen okijto Jehová ayamo omochiuaya hasta ijkuak David uan Salomón otlanauatijkej. Ijkuakon israelitas noijki okimoaxkatijkej altepetl Zobá tlen okinauatiayaj arameos. Omonamikiaya iuan aueyatl Éufrates uan ik tlakpak omonamikiaya hasta ompa Siria (2 Sam. 8:3; 1 Rey. 4:21; 1 Crón. 18:3-8; 2 Crón. 9:26). Miakej okixmatiayaj aueyatl Éufrates ikinon miak uelta san okiluiayaj “Aueyatl” (Jos. 24:2, 15; Sal. 72:8).
12-18 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 73, 74
¿Tikixnekij tlen kipiaj akinmej amo kitekichiuiliaj toTajtsin Dios?
Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”
14 Akin okijkuilo Salmo 73 okatka se levita. Levitas okitekichiuiliayaj Jehová ompa kanin okiueyichiuayaj. Pero satepan omoyolkoko ijkuak opejki kinnexikolita akinmej amo yolkualmej. Ye amo okinekiaya kichiuas tlen amo kuali pero okinekiaya yetos ken yejuan porque omotayaj oyolpakiayaj (Sal. 73:2-9, 11-14). Omotayaj okipiayaj tomin, tlen ika omoyolpaktiayaj uan amitlaj okintekipachouaya. Non levita sapanoua omoyolkoko, ik non, okijto: “San nenka nikpia chipauak noyolo uan amo nikchiua tlen amo kuali”. Tlen okimachili uelis kichiuaskia ayakmo kuali ma mouika iuan Jehová.
w20.12 págs. 19, 20 párrs. 15, 16
Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”
15 (Xiktlajtolti Salmo 73:16-19, 22-25). Levita okalak kanin okiueyichiuayaj Jehová. Ompa xamo noijki okatkaj oksekimej israelitas tlen okiueyichijtokaj Jehová. Ompa omotlatlaujti uan kuali omokuayejyeko. Non okipaleui ma kajsikamati amo kuali tlen omokuayejyekojtoka uan tla ijkon kichijtoskia, ayakmo mouikaskia iuan Jehová. Noijki okajsikamatki akinmej amo yolkualmej uelis itlaj kinpanotikisaskia uan satepan ixpoliuiskiaj. ¿Tlen okipaleui levita ayakmo ma tenexikolita uan ayakmo ma moyolkoko? Omokuayejyeko ijkon ken Jehová, ijkuakon omoyolseui uan oyolpakik. Okilui Jehová: “Ken te nouan tika, amitlaj nikneki tlen onka nikan tlaltikpak”.
16 ¿Tlen techmachtia? Amo ma tikinnexikolitakan akinmej amo yolkualmej maski mota kuali katej uan yolpakij. Amo nochipa yolpakiskej porque amo nochipa yetoskej (Ecl. 8:12, 13). Tla tikinnexikolitaj, timoyolkokoskej uan ayakmo kuali timouikaskej iuan Jehová. Tla se tonal timomachiliaj ken levita, ma tikchiuakan ken ye okichi: ma tikchiuakan tlen techiluia toTajtsin Dios akin techtlasojtla uan nochipa ma tiyetokan iuan tokniuan. Tiyolpakiskej tla nochipa san Jehová tiktlasojtlaj uan ijkon tiktekichiuilijtoskej nochipa uan tikpiaskej “nemílistli non ayik tlami” (1 Tim. 6:19).
w14-S 15/4 pág. 4 párr. 5
Matitlaneltokakan ijkon ken Moisés otlaneltokak
5 ¿Tlen techpaleuis amo matitlajtlakolchiuakan? Matikilnamiktokan amo uejkika tiyolpakiskej tla ijkon tikchiuaskej. Tla titlaneltokaj techpaleuis matikajsikamatikan “akinmej amo yolkualmej ixpoliuiskej uan pojpoliuis tlen kinyoltilana” (1 Juan 2:15-17). Matimokuayejyekokan tlen kinpanos akinmej tlajtlakolchiuaj uan amo moyolkopaj. Yejuan amo kuali katej uan satepan kinmixpoloskej (Sal. 73:18, 19). Ijkuak tiknekiskej titlajtlakolchiuaskej matimotlajtlanikan: “¿Ken nikneki niyetos satepan?”.
w13-S 15/2 págs. 25, 26 párrs. 3-5
Matimochijchikauakan para matechueyitlali toTajtsin Dios
3 Tlakatl tlen okijkuilo Salmo 73 okineltokaya Jehová kiyekanaskia uan kiueyitlaliskia (xiktlajtolti Salmo 73:23, 24). ¿Ken kinueyitlalia Jehová itekipanojkauan tlen yolyamankej? Ye kichiua miak tlamantli para techueyitlalis. Ijkon kichiua ijkuak techpaleuia matikajsikamatikan tlen kineki kichiuas (1 Cor. 2:7). Techkauilia iuan matimouikakan ijkuak tikkakij iTlajtol uan tiktlakamatij (Sant. 4:8).
4 Noijki techkauilia matitetlapouikan uan tikpatioitaj non tekitl porque miak ipati (2 Cor. 4:1, 7). Ye techueyitlalia ijkuak titetlapouiaj para tikueyichiuaskej uan ijkuak tikinpaleuiaj oksekimej makixmatikan. Jehová yokijto kinueyitlalis akinmej kitlakaitaj (1 Sam. 2:30). Nin kijtosneki ye techselia uan kuali techitaj akinmej inuan timonechikouaj (Prov. 11:16; 22:1).
5 Tla tikchiaj Jehová uan tikatej itech iojui, techiluia satepan kuali tiyetoskej. Porque iTlajtol kijtoua: “[ToTajtsin Dios] mitsuejkapantlalis para tikmoaxkatis tlaltikpak. Uan tikitas ijkuak kinmixpoloskej tlen amo yolkualmej” (Sal. 37:34). Ikinon tikchiaj matechueyitlali ijkuak nochipa tiyoltoskej (Sal. 37:29).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 213
Leviatán
Salmo 74 kijtoua ken okimakixti toTajtsin Dios ialtepe uan versículos 13 uan 14 kineskayotiaj ken okinmakixti israelitas ompa Egipto. Ijkuak nikan moijtoua tlajtoli “yolkamej tlen katej ijtik atl [heb. tan·nín uan than·ni·ním kijtosneki miakej]” noijki ijkon moijtoua tlajtoli “Leviatán”. Ijkuak moijtoua otlajtlaksakej ipan itsontekouan Leviatán xamo kineskayotia ijkuak toTajtsin Dios okinmixpolo Faraón uan isoldados. Non opanok ijkuak okinkixtijkej israelitas ompa Egipto. Targumes arameos kijtouaj “okatkaj chijchikauakej akinmej okipaleuiayaj Faraón” uan amo kijtouaj “itsontekonuan Leviatán” (noijki xikita Ezeq. 29:3-5 ompa kineskayotia Faraón ken se yolkatl tlen kajki itlajkotia aueyatl Nilo uan noijki xikita Ezeq. 32:2). Septuaginta kipia tlajtoli “dragón” itech Isaías 27:1 uan nesi kineskayotia se tekiuajkayotl tlen miakej kixmatij uan kinauatia ikaj tlen moixmati ken “kouatl” uan “dragón” (Apoc. 12:9). Nin profecía mochiuas ijkuak kiyektlaliskej altepetl Israel. Ikinon ijkuak Jehová kijtoua akin Leviatán mouika iuan Babilonia. Pero versículos 12 uan 13 noijki tlajtoua itech Asiria uan itech Egipto uan amo san tlajtoua itech Babilonia. Tlajtoli Leviatán nikan kijtosneki se altepetl tlen miakej kixmatij tlen kixnamiki Jehová uan kinmixnamiki akinmej kiueyichiuaj.
19-25 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 75-77
¿Tleka amo matimoueyinekikan?
Mota akinmej kitekichiuiliaj Jehová uan akinmej amo
4 Ijkuak Pablo otlanki okijto miakej yetoskiaj “tzotzokamej” uan ‘kiwelitaskiaj tomin’ noijki okijto miakej “texijxikoskej” uan “moweyinekiskej”. Akinmej ijkon kichiuaj moueyinekij porque mokuayejyekoaj san yejuan nochi kimatij, kualtsin motaj, kipiaj miak tomin noso nochtin kinmixmatij. Ik non, kinekij ma kintlakaitakan uan ma kinpatioitakan. Se ixtlamatki okijto ijkin kichiuaj akinmej moueyinekij: “Itech inyolo ken kipiaskiaj se altar kanin san ixpan motlankuaketsaj”. Akinmej moueyinekij kinkualania oksekimej tlen noijki moueyinekij.
5 Jehová amo kipaktia ikaj ma moueyineki. Biblia kijtoa kikokolia “akin moueyineki” (Prov. 6:16, 17). Akin moueyineki amo uelis motokis itech toTajtsin Dios (Sal. 10:4). Diablo ijkon moueyineki (1 Tim. 3:6). Uan sekimej itekipanojkauan Jehová noijki ijkon okichijkej. Se neskayotl, Uzías akin okatka ueyi tekiua itech Judá. Seki xiuitl okatka yolmelajki pero satepan okipatlak iyelis. Biblia kijtoa: “Pero ijkuak opejki mochiua okachi ueyititok, iyolo opejki moueyineki hasta okichi tlen amo kuali, ik non, ayakmo okatka yolmelajki ixpan Jehová akin okatka iDios uan okalak itech iteokal Jehová uan okitlati kopali itech altar kanin okitlatiayaj kopali”. Satepan ueyi tekiua Ezequías noijki omoueyineki pero satepan omochi yolyamanki (2 Crón. 26:16; 32:25, 26).
w06-S 15/7 pág. 11 párr. 3
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Salmos itech amochmej eyi uan naui
75:4, 5, 10 ¿Tlen kineskayotia “kuakouitl”? Sapanoua chijchikauakej inkuakonuan yolkamej. Ikinon “kuakouitl” kineskayotia chikaualistli. Ijkuak Jehová kijtoua kinmajkokui ikuakonuan ialtepe kijtosneki ye kiueyitlalia ialtepe uan kinkuapojposteki akinmej amo yolkualmej. Nikan technejmachtia amo matikueyitlalikan tokuako noso amo matimoueyinekikan. Jehová techueyitlalia ikinon matikilnamiktokan ye techtliokolia tekitl tlen tikpiaj itech totlanechikol (Salmo 75:7).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 15/7 pág. 11 párr. 4
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Salmos itech amochmej eyi uan naui
76:10 ¿Ken kiueyichiua Jehová ijkuak oksekimej techkokoliaj? Ualeua techpaleuia ijkuak toTajtsin Dios kitekauilia matechtlajyouiltikan oksekimej porque tiktekichiuiliaj. Uelis techyektlalis noso itlaj techmachtis ijkuak oksekimej techtlajyouiltiaj (1 Pedro 5:10). Pero amo san techpaleuis ijkuak oksekimej techtlajyouiltiaj porque toTajtsin Dios tlamis techyekmachtis. ¿Tlen panos tla tiixpoliuiskej ijkuak techtlajyouiltiaj? Tikueyichiuaskej Jehová tla ijkon techpanos porque oksekimej xamo kiueyichiuaskej toTajtsin Dios. Xamo ijkon panos porque kitaskej amo keman otikkajkej Jehová maski otechtlajyouiltijkej.
26 DE AGOSTO-1 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMO 78
Amo matikkauakan Jehová ijkon ken israelitas okichijkej
w96-S 1/12 págs. 29, 30
¿Ken techpaleuis tla tikilnamikij tlen achto yotikchijkej?
Teyolkoko tlen okinpanok israelitas porque san okilkauayaj ken okinpaleuiaya toTajtsin Dios. ¿Tlen okichijkej? “Miak uelta okiyejyekojkej toTajtsin Dios uan okiyolkokojkej akin Santo itech altepetl Israel. Amo okilnamikej ichikaualis ijkuak okinmakixti imak akin okinkokoliaya” (Salmo 78:41, 42). Satepan Jehová ayakmo okinpaleui porque amo okintlakamatkej itlanauatiluan (Mateo 21:42, 43).
Pero amo ijkon okichi se tlakatl tlen okijkuilo salmo. Ye okijkuilo: “Nikilnamikis iteki Jah; nikilnamikis nochi tlamantli tlen tetlajtlachialtia tlen yiuejkika otikchi. Uan nimokuayejyekos itech nochi tekitl tlen tikchiua uan nimokuayejyekos itech ken tikchiua” (Salmo 77:11, 12). Matimokuayejyekokan ken yotiktekichiuilijkej Jehová uan ken yotechpaleui. Non techpaleuis matimoyolchikauakan uan matimotlasojkamatikan. Noijki techpaleuis amo matimosotlauakan, matimochijchikauakan matikchiuakan tlen tiuelij uan matitlaxikokan.
w06-S 15/7 pág. 17 párr. 16
‘Matikitakan ken techteochiua Jehová uan amo san matikijtojtinemikan tlen amo kuali techpanoua’
16 Amo tikitaskej ken techteochiua Jehová tla san tikijtojtinemiskej tlen amo kuali techpanoua. Ikinon matikitakan ken techteochiua toTajtsin Dios uan amo san matikilnamiktokan tlen techpanoua. Matikitakan seki tlamantli ken techteochiua Jehová. Jehová techkauilia matiyetokan tiiTlaixpantijkauan (Isaías 43:10). Techkauilia iuan matimotlapouikan porque ye nochipa ‘kinkaki akinmej kitlatlaujtiaj’ uan ijkon kuali iuan timouikaj (Sal. 65:2; Sant. 4:8). Tikmatij tleka tiyoltokej porque tikajsikamatij san toTajtsin Dios kinamiki tlanauatis uan ye techkauilia matikteititikan tiknekij tiktlakamatiskej (Proverbios 27:11). Techkauilia matitetlapouikan tlen kichiuas iTekiuajkayo (Mateo 24:14). Ueli tikpiaj chipauak totlalnamikilis porque tikneltokaj Jesucristo topatka omotemakak (Juan 3:16). Ijkon tikitaj toTajtsin Dios sapanoua techteochiua maski techpanoua miak tlamantli.
w11-S 1/7 pág. 10 párrs. 3, 4
¿Kiyolkokoua Jehová tlen tikchiuaj?
Tlakatl tlen okijkuilo salmo okijto itech versículo 40: “¡Miak uelta amo onankitlakamatkej ompa kanin tlauaki!”. Noijki okijto itech versículo 41: “Miak uelta okiyejyekojkej toTajtsin Dios”. Ijkon okiteititi akin okijkuilo salmo israelitas miak uelta amo otetlakamatiayaj. Ijkuak okinkixtijkej Egipto uan oajsitoj kanin tlauaki san niman opejkej amo tetlakamatij. Ompa okixnamikej toTajtsin Dios uan okijtojkej amo uelis kinmaluiskia nion kinpaleuiskia (Números 14:1-4). Se amochtli tlen kinpaleuia akinmej kitlajtolkopaj Biblia, kijtoua tlajtoli “okixnamikej” noijki uelis moijtos “oyoltlakuauakej ixpan toTajtsin Dios” noso “okiluijkej amitlaj kinekij”. Pero Jehová okinmiknomatiaya uan okintlapojpoluiaya ijkuak omoyolkopayaj. Pero satepan oksepa amo okitlakamatiayaj uan nochipa ijkon okichiuayaj (Sal. 78:10-19, 38).
¿Ken omomachiliaya Jehová ijkuak israelitas amo okitlakamatiayaj? Versículo 40 kijtoua ‘miak uelta okiyolkokojkej’. Itech okse Biblia okitlajtolkopkej ijkin nin versículo: “Sapanoua okitekipachojkej toTajtsin Dios”. Se amochtli kijtoua sapanoua oteyolkokouaya tlen okichiuayaj israelitas. Okichiuayaj ijkon ken se telpochtli kixnamiki ipapa. Sapanoua moyolkokouaj tepapanuan ijkuak se inkone kinmixnamiki. Ijkon “okiyolkokojkej akin Santo itech altepetl Israel” porque amo okitlakamatiayaj ijkon ken kijtoua versículo 41.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 15/7 pág. 11 párr. 5
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Salmos itech amochmej eyi uan naui
78:24, 25; nota. ¿Tleka maná okiluiayaj “tlakuali tlen oualuetsiaya iluikak ijkon ken kiauitl” uan “intlakual ángeles”? Nion se tlajtoli kijtosneki intlakual ángeles noso intlakual “chijchikauakej”. Okatka “tlakuali tlen oualuetsiaya iluikak ijkon ken kiauitl” porque ompa oualaya (Sal. 105:40). Ángeles chantij iluikak ikinon “intlakual ángeles” xamo san kijtosneki okiualtitlaniaya toTajtsin Dios porque ye chanti iluikak (Sal. 11:4). Noijki xamo Jehová okinnauati ángeles makinmakakan maná israelitas.