Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
6-12 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 36, 37
“Amo mamitskualani tlen kichiuaj akinmej amo yolkualmej”
¿Tlen tlamantli ayakmo yetos ijkuak ualtlanauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios?
4 ¿Ken techtlajyouiltia tlen kichiuaj akinmej amo yolkualmej? Tlatitlanil Pablo okijto “itech iksemi tonatijmeh yetos miak tlaijyowílistli” uan noijki okijto tlaltikpaktlakamej “amokualteh iwa tekajkayajkeh okachi kijtlakojtiaskeh inyolo” (2 Timoteo 3:1-5, 13). ¿Amo melauak mochijtok nin tlamantli? Ualeua yotechtlajyouiltijkej akinmej amo yolkualmej, akinmej kinpaktia moteuiskej uelis yotechmojmojtijkej noijki akinmej kinpaktia tekokoliskej noso akinmej tlamiktiaj. Sekimej teixpan kichiuaj tlen amo kuali. Oksekimej kichiuaj ken kinekij tepaleuiskej pero amo kuali inyelis. Maski amo keman yotechtlajyouiltijkej, noijki tiktlaxtlajtiuij tlen kichiuaj. ¿Amo techmomojtia ken kintlajyouiltiaj konemej, akinmej yikipiaj miak xiuitl uan oksekimej tlen amo uelij mopaleuiaj? Sekimej yetoskiaj ken yolkamej noso ken amo kuali ejekamej (Santiago 3:15). Pero Biblia techmaka se chialistli.
Jehová kinteochiua akinmej tetlapojpoluiaj
10 Amo techpaleuis tla san tikualantokej porque ikaj itlaj otechchiuili. Tla san tikualantokej yetoskia ken itlaj tikmamajtokej pero Jehová amo kineki ijkon ma tikchijtokan (xiktlajtolti Efesios 4:31, 32). Ye techiluia: “Ximoyolseui uan ayakmo xikualani” (Sal. 37:8). Tla tikchiuaj tlen ompa kijtoua, techpaleuis porque amo timokokoskej uan kuali timomachiliskej (Prov. 14:30). Tla ikaj otechchiuili tlen amo kuali uan amo tikilkauaj, yetoskia ken tikonij veneno uan san tejuan timotlajyouiltiaj. Tejuan kuali tikatej, ijkuak tikintlapojpoluiaj oksekimej (Prov. 11:17). Kuali timomachiliaj uan non techpaleuia ma tiktekichiuilijtokan Jehová.
w03-S 1/12 pág. 13 párr. 20
“Tiyolpakiskej ijkuak tiktekichiuiliskej Jehová”
20 Ijkuakon “akinmej yolkualmej kinmakaskej tlaltikpak” (Salmo 37:11a). ¿Akinmej “yolkualmej”? Tlajtoli ‘yolkuali’ kijtosneki ijkuak ikaj “yolyamanki” noso “moyolkokoua”. Akinmej “yolkualmej” kichiaj Jehová makiyektlali tlen amo kuali panotok uan kinyolkokoua. Yejuan “melauak yolpakiskej porque yetos miak yolseuilistli” (Salmo 37:11b). Pero desde axkan yitimoyolseuijtokej inuan tokniuan.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 424
Tepetl
Amo molinia uan nochipa kajki noso uejkapan. Tepemej amo moliniaj uan nochipa katej (Is. 54:10; Hab. 3:6; noijki xikita Sal. 46:2). Ikinon salmista okijkuilo Jehová kichiua tlen kuali uan yetoskia ken tepemej uejkapantikej (Sal. 36:6). Xamo okinekiaya kijtos Jehová nochipa kichiua tlen kuali. Noijki ijkon ken uejueyij tepemej, tlakamej amo ueli kichiuaj tlen kuali ijkon ken toTajtsin Dios kichiua (noijki xikita Is. 55:8, 9). Nin tlamantli noijki mouika iuan tlen kijtoua Biblia ijkuak kijtoua omonoki chikome tazones tlen kipia ikualanilis toTajtsin Dios. Apocalipsis 16:20 kijtoua: “Tepemej opolikej”. Nin texto kiteititia ijkuak toTajtsin Dios kualanis nion tepemej mokauaskej (noijki xikita Jer. 4:23-26).
13-19 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 38, 39
Ayakmo okachi ximotlajtlakolti porque otikchi itlaj amo kuali
Nochipa ma timokuayejyekokan ken tiyetoskej itech xochitlali
12 (Xiktlajtolti 1 Juan 3:19, 20). Ualeua amo kuali timomachiliaj porque san tikilnamiktokej otitlajtlakolchijkej. Xamo otikchijkej seki tlamantli amo kuali ijkuak ayamo otikixmatiayaj Jehová noso ijkuak yotimoapolaktijkej (Rom. 3:23). Pero ma tikilnamiktokan maski timochijchikauaj tikchiuaskej tlen kuali, tinochtin tikchiuaj itlaj tlen amo kuali (Sant. 3:2; Rom. 7:21-23). Uelis timoyolkokoskej ijkuak tikilnamikij tlen amo kuali otikchijkej pero non uelis techpaleuis. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Porque non techpaleuis ayakmo ijkon ma tikchiuakan (Heb. 12:12, 13).
13 Xamo maski yotimoyolkopkej amo kuali timomachiliaj maski Jehová yotechtlapojpolui. Amo techpaleuis tla san tikilnamiktokej tlen amo kuali otikchijkej (Sal. 31:10; 38:3, 4). ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Ma tikitakan tlen okipanok se tokni siuatl. Nochipa omoyolkokouaya porque okilnamikiaya tlen amo kuali okichi. Ye okijto: “Xamo san nenka niktekichiuilia Jehová, xamo amo nimomakixtis”. Uelis tejuan noijki ijkon yotechpanok. Pero amo san ma timokuayejyekojtokan tlen amo kuali otikchijkej. Satanás yolpakis tla ayakmo tiktekichiuiliaj Jehová, maski Jehová yotechtlapojpolui (noijki xikita 2 Corintios 2:5-7, 11).
w02-S 15/11 pág. 20 párrs. 1, 2
¿Tlen uelis tikchiuaskej para kuali tiktekichiuiliskej Jehová?
Tonemilis san niman panotikisa. David omokuayejyeko tonemilis san niman panotikisa ikinon omotlatlaujti. Okijto: “Jehová techpaleui manikmati tlen nechpanos uan keski tonal niyoltos. Ijkon nikmatis nonemilis san niman panotikisa. Amo miak tonal otechmakak uan moixpan nonemilis amitlaj ipati. Maski se tlakatl mota chikauak yetoskia san ken ijkuak itlaj tikijyopitsaj”. David okinekiaya kiyolpaktis toTajtsin Dios, ijkon okiteititi ijkuak otlajtouaya uan ijkuak itlaj okichiuaya. Ye okiteititi okinekiaya toTajtsin Dios makipaleui ijkuak okijto: “San te nimitschia” (Salmo 39:4, 5, 7). Jehová okikak David, okitak tlen okichi uan okiteochi.
Xamo itech se tonal para amo timotonalpoloskej tiknekiskej tikchiuaskej miak tlamantli. Xamo timotekipachoskej ijkuak tikitaj totoka panotikisa tonal pero ok moneki tikchiuaskej miak tlamantli. ¿Tejuan noijki tiknekij makiseli Jehová tlen tikchiuaj ijkon ken okiseli tlen okichiuaya David? Jehová kuali kita nochi tlen tikchiuaj. Yikipia kanaj 3,600 xiuitl okatka se tlakatl itoka Job tlen okitlakaitaya toTajtsin Dios. Ye okijto Jehová okitaya nochi tlen okichiuaya. Ikinon ye omotlajtlani tlen kinankiliskia toTajtsin Dios tla kitlajtlaniskia makilui tlen okichi (Job 31:4-6, 14). Jehová noijki uelis kitas tlen tikchiuaj tla timochijchikauaj tiktekichiuiliskej, tiktlakamatiskej uan amo timotonalpoloskej. Ikinon matikitakan ken uelis tiktekichiuiliskej Jehová.
¿Tlen mitspaleuis oksepa ximouika iuan Jehová?
Nochipa ximotlapoui iuan Jehová. Ye moTajtsin uan kuali kimati tla oui tikita iuan timotlapouis porque mitsyolkokoua tlen otikchi (Rom. 8:26). Pero ximochijchikaua nochipa iuan ximotlapoui uan xikilui tikneki oksepa iuan timouikas (Rom. 12:12). Se tokni tlen itoka Andrej okijto: “San onimoyolkokouaya uan onipinauaya pero onimoyolseuiaya ijkuak onimotlatlaujtiaya”. Tla tejuatsin amo tikmati tlen tikiluis Jehová ijkuak timotlatlaujtis, xiktlajtolti Salmos 51 uan 65 kanin kijtoua tlen okijto David ijkuak omoyolkopki.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Matikteititikan uelis techneltokiliskej tokniuan
16 Kuali matimonauatikan. Tla ijkon tikchiuaj, oksekimej techneltokiliskej. Ijkuak tiknekij tikijtoskej tlen amo moneki kimatiskej oksekimej, okachi kuali amitlaj matikijtokan (xiktlajtolti Proverbios 10:19). Redes sociales uelis kichiuaskej amo kuali matimonauatikan uan miakej uelis kimatiskej tlen amo moneki. Ijkuak itlaj tiktlaliaj itech redes sociales, amo tikmatij tlen kichiuaskej oksekimej ika non tlamantli uan amo uelis tikyektlaliskej tla tikinyolkokouaj oksekimej. Tla tikmatij kuali timonauatiskej, techpaleuis amitlaj matikijtokan ijkuak akinmej techkokoliaj techtlajtlaniskej itlaj itech tokniuan. Ijkon kinpanoua tokniuan kanin amo kinkauiliaj matetlapouikan ijkuak policías itlaj kintlajtlaniaj. Ijkuak ijkon panos, techpaleuis tlen kijtoua nin principio: “Nimokamatsakuas” (Sal. 39:1). Ik non, miak ipati matimonauatikan para ijkon uelis techneltokiliskej tofamiliares, toyolikniuan, tokniuan uan oksekimej. Ik non, moneki kuali matimonauatikan.
20-26 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 40, 41
¿Tleka moneki tikinpaleuiskej oksekimej?
Tiyolpakij ijkuak tiktemakaj tlen tikpiaj
16 Akin kipaktia kitemakas ika nochi iyolo tlen kipia amo kichia itlaj kiselis. Jesús nochipa okilnamiktoka nin tlamantli: “Ijkuak tiilwichiwas xikintlalwi n próbesteh, n matepomeh, n koxomeh iwa non amo weleti tlachiah, iwa tikpias miak pakílistli. Porke yejwah mach weletis momakopaskeh mowah” (Luc. 14:13, 14). Biblia kijtoa kiselis tlateochiualistli akin kitemaka tlen kipia uan yolpaki akin kiknomati tlen amo itlaj kipia (Prov. 22:9; Sal. 41:1). Tiyolpakiskej tla tikinpaleuiskej oksekimej.
17 Pablo okijto: “Okachi yolpaki akin itlaj kitemaka uan amo ijkuak itlaj kiselia”. Nin amo kijtosneki tiktemakaskej miak tlamantli. Ye okijto ma tikinyolchikauakan oksekimej uan ma tikinpaleuikan akinmej moneki tikinpaleuiskej (Hech. 20:31-35). Pablo otechmachti miak ipati ma tikintlasojtlakan oksekimej, ma tikinkakikan uan ma timajxilikan titetlapouiskej.
18 Ixtlamatkej noijki kijtoaj tiyolpakij tla tiktemakaj tlen tikpiaj. Se amochtli kijtoa akinmej kinpaleuiaj mota okachi yolpakij. Ixtlamatkej kijtoaj ma tikinpaleuikan oksekimej uan okachi kuali tiyetoskej uan tiyolpakiskej. Tla ijkon tikchiuaskej, tichikajtoskej uan okachi tiyolpakiskej. Uan tejuan melauak tiyolpakij porque tikneltokaj Biblia otechmakak toTajtsin Dios akin sapanoa techtlasojtla (2 Tim. 3:16, 17).
Jehová mitsmaluis
7 Pero tla timokokoaj, Jehová techyolseuis uan techpaleuis. Yiuejkika ijkon okichi iuan itekipanojkauan. Ueyi Tekiua David okijto: “Yolpaki akin kipaleuia akin amo itlaj kipia; Jehová kimakixtis itech tonal ijkuak yetos tlajyouilistli. Jehová kimaluis uan kichiuas ma yolto” (Salmo 41:1, 2). ¿Ueyi tekiua David okijto tla ikaj okipaleuiaya akin yolyamanki, amo keman mikiskia? Amo. Ye okijto tla non tlaltikpaktlakatl omokokoaya toTajtsin Dios kipaleuiskia uan kimaluiskia (Salmo 41:3). Techyolchikaua tikmatiskej Jehová kimati tlen techpanoa uan amo techilkaua. Ye techmaka yolchikaualistli uan ixtlamatilistli pampa tikxikoskej kokolistli. Uan noijki otechchijchi pampa totlalnakayo iselti ma mopajti tla tikpiaj se kokolistli.
Ma titeiknomatikan ijkon ken Jehová
17 Amo titeiknomatij san porque tiknekij satepan ma techpaleuikan. Titeiknomatij porque tiknekij tikueyichiuaskej uan tikchiuaskej ken Jehová akin tetlasojtla uan teiknomati (Prov. 14:31). Ik non, ma timochijchikauakan ma tikchiuakan ken ye. Ijkon kuali timouikaskej iuan tokniuan uan oksekimej (Gál. 6:10; 1 Juan 4:16).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 46
Jehová
Nochi tlen ijkuilitok itech Biblia kijtoua san Jehová kinamiki tlanauatis. Ompa Jehová kiteititia kineki kichipauas itoka. Mochipauas itoka ijkuak ayakmo ikaj kiteneuas toTajtsin Dios. Pero moneki nochtin ángeles uan akinmej chantij tlaltikpak makitlakaitakan itoka porque santo. Non kijtosneki san Jehová makikauilikan makinnauati uan makinekikan kitekichiuiliskej porque kitlasojtlaj. David okilui Jehová okinekiaya kitekichiuilis ijkon ken ijkuilitok itech Salmo 40:5-10. Noijki okilui okinekiaya kichipauas itoka. (Xikita apóstol Pablo okijto Jesús okichi tlen kijtoua nin salmo itech Heb. 10:5-10).
27 DE MAYO-2 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 42-44
Matimomachtikan nochi tlen techmaka Jehová
w06-S 1/6 pág. 9 párr. 4
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli ome Salmo
42:4, 5, 11; 43:3-5. Techyolchikauas tla tikilnamikij ken otiyolpakiayaj inuan tokniuan tla se tonal ayakmo inuan timonechikoskej. Xamo ijkuak ijkon tikilnamikiskej okachi timomachiliskej toselti. Pero non techpaleuis matikilnamiktokan toTajtsin Dios techyolchikauas uan monekis timochiaskej matechyolseui.
w12-S 15/1 pág. 15 párr. 2
¿Tlen uelis tikchiuaskej para okachi kuali timomachtiskej?
1 Matimotlatlaujtikan. Achto matiktlatlaujtikan toTajtsin Dios (Sal. 42:8). Ijkuak timomachtiaj iTlajtol noijki tikueyichiuaj Jehová. Ikinon matiktlajtlanilikan iespíritu santo para matiknekikan timomachtiskej (Luc. 11:13). Se tokni itoka Barbara uan yikipia miak xiuitl kitekichiuilia Jehová, okijto: “Nochipa nimotlatlaujtia achto niktlajtoltis Biblia noso nimomachtis. Ijkon nikmachilia Jehová nechpaleuia uan kipaktia tlen nikchiua”. Ijkuak timotlatlaujtiaj, Jehová techpaleuia matikajsikamatikan uan maajsi itech toyolo tlen timomachtiaj.
“Amo xikkaua ma uetsikan momauan”
11 Jehová noijki techyolchikaua ika nechikolmej, uejueyij nechikolmej uan ika tlamachtilmej pampa akinmej kichiuaj ken Cristo. Tlen ompa timomachtiaj, techpaleuia ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo, noijki ma timokuayejyekokan tlen tikchiuaskej satepan uan kuali ma tikchiuakan toteki itech tlanechikol (Salmo 119:32). ¿Tiknekij okachi tiktekichiuiliskej Jehová ijkuak ye techmachtia uan techyolchikaua?
12 Jehová okinpaleui itekipanojkauan ijkuak okintlanilijkej amalequitas uan etíopes. Noijki, okinyolchika judíos uan Nehemías ijkuak okiyektlalijkej tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén. Axkan noijki, Jehová techyolchikaua ma titetlapouikan maski tikpiaj ouijkayotl, maski oksekimej techtlajyouiltiaj noso maski sekimej amo kinekij techkakiskej (1 Pedro 5:10). Jehová amo kipojpolos nochi tlen techtlajyouiltia ika se milagro. Ik non, tla tiknekij tiyolchikajtoskej, moneki timochijchikauaskej. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan? Mojmostla ma tiktlajtoltikan Biblia, ma timoyektlalikan achto tiaskej nechikolmej uan nochipa ma timonechikokan. Noijki moneki toselti ma timomachtikan Biblia noso iuan tokalchanejkauan uan ma tikiluikan Jehová ma techpaleui. Amo itlaj ma techtsakuili pampa ayakmo timajxiliskej timomachtiskej nochi tlen Jehová techmaka pampa techyolchikauas. Tla peua tisotlauaj ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová, ma tikiluikan ma techpaleui. Tikitaskej ken iespíritu santo techyolchikaua uan kichiua ma tiknekikan tikchiuaskej tlen kijtoa Jehová (Filipenses 2:13). Pero ¿tejuan uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 470
Tepeitskuintli
Itech Biblia miak uelta moijtoua tepeitskuintli para itlaj kiteititiskej. Ijkuak Job amo kuali omomachiliaya okijto ye okatka ken inmikni tepeitskuintin (Job 30:29). Salmista omoyolkokouaya ijkuak ialtepe toTajtsin Dios okitlanilijkej uan okijto: “Otitechpatlacho kanin chantij tepeitskuintin” (Sal. 44:19). Xamo ijkon okijto porque kanin momakaj miakej mikij ikinon ompa monechikouaj tepeitskuintin para kinkuaskej (noijki xikita Sal. 68:23). Itech 607 achto itech xiuitl se, babilonios okiyaualojkej Jerusalén uan otlaapistik. Ikinon siuamej sapanoua okintlajyouiltijkej inkoneuan. Ijkon Jeremías okiyekijto akinmej chantij ialtepe okichiuayaj tlen amo kuali uan amo ken tepeitskuintin kinmaluiaj inkoneuan (Lam. 4:3, 10).
3-9 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 45-47
Omoijkuilo se tlakuikali kanin kijtoua monamiktis se tekiua
w14-S 15/2 págs. 9, 10 párrs. 8, 9
Matipakikan porque yimonamiktis ichkatsin
8 (Xiktlajtolti Salmo 45:13, 14a). Novia kualtsin yomochijchi porque monamiktis. Apocalipsis 21:2 kijtoua yetoskia ken se altepetl tlen itoka yankuik Jerusalén uan “yomochijchi para kiselis inamik”. Nin altepetl kajki iluikak uan kipia “iueyitilis toTajtsin Dios”. Petlani “ken se tetl sapanoua kuajkualtsin ijkon ken tetl jaspe petlani ken vidrio chipauak” (Apoc. 21:10, 11). Amochtli Apocalipsis kiyekijtoua ken kualtsin petlani yankuik Jerusalén (Apoc. 21:18-21). Ikinon salmista okijto novia kualtsin mota porque monamiktijtok ompa iluikak.
9 Novia kiuikaj ixpan novio. Non novio ye tekiua Jesús. Ye kiyektlalijtok novia uan kichipajtok ika iTlajtol toTajtsin Dios, yetoskia ken kichipajtok ika atl. Ikinon kajki ‘chipauak uan amo kipia itlaj tlen amo kuali’ (Efes. 5:26, 27). Pero noijki moneki kuali kitlakentiskej para monamiktis. Kiuikaskej ixpan tekiua ika itlaken tlen kipia oro uan kualtsin chijchitok. Ye monamiktis iuan ichkatsin ikinon “okikauilijkej mamotlakenti ika kuali tlakemitl de lino tlen petlani uan chipauak. Porque kuali tlakemitl de lino kijtosneki tlen kuali kichiuaj akinmej yolchipauakej” (Apoc. 19:8).
¿Tlen kijtoua amochtli Apocalipsis techpanos satepan?
10 ¿Tlen kichiuas Jehová ijkuak kintlajyouiltiskej itekipanojkauan? Biblia kijtoua Jehová sapanoua kualanis (Ezeq. 38:18, 21-23). Amochtli Apocalipsis capítulo 19 kijtoua tlen panos. Jehová kiualtitlanis iKone ma kinmakixtiki itekipanojkauan uan kintlajyouiltis akinmej kinkokoliaj. Jesús amo yetos iselti porque kipaleuiskej sapanoua miakej ángeles uan noijki 144,000 tlapejpenalmej (Apoc. 17:14; 19:11-15). ¿Tlen panos satepan? Kinmixpoloskej nochtin akinmej kixnamikij Jehová (xiktlajtolti Apocalipsis 19:19-21).
11 ¿Ken momachiliskej itekipanojkauan Jehová ijkuak kinmixpoloskej akinmej amo yolkualmej pero yejuan kinmakixtiskej? Yejuan sapanoua yolpakiskej. Akinmej katej iluikak yolpakiskej ijkuak kipojpoloskej Ueyi Babilonia pero satepan okachi yolpakiskej (Apoc. 19:1-3). Amochtli Apocalipsis kijtoua monamiktis ‘Ichkatsin’ uan non tlen okachi miak ipati (Apoc. 19:6-9).
12 ¿Keman monamiktis ichkatsin? Ichkatsin ayamo monamiktis maski nochtin 144,000 yetoskej iluikak ijkuak peuas Armagedón (xiktlajtolti Apocalipsis 21:1, 2). Ichkatsin monamiktis ijkuak tlamis Armagedón. Ye monamiktis ijkuak toTajtsin Dios yokinmixpolo nochtin akinmej kikokoliaj (Sal. 45:3, 4, 13-17).
it-1-S pág. 1061
Guerra
Itech tlaltikpak miak xiuitl yetos yolseuilistli ijkuak tlajtlamis nin guerra. Salmo kijtoua Jehová “kintlajtlamia guerras itech nochi tlaltikpak. Kiposteki arco uan kiposteki lanza; carruajes kintlatia ijtik tlitl”. Tlen kijtoua nin Salmo achto omochi ijkuak toTajtsin Dios okintlajtlamili tlen ika kimomakaj itech guerra akinmej okinkokoliayaj israelitas uan yejuan omoyolseuijkej. Pero yetos yolseuilistli ipan nochi tlaltikpak ijkuak Jesucristo kinmixpolos akinmej kixnamikij itech guerra tlen itoka Armagedón (Sal. 46:8-10). Ijkuakon akinmej kiseliskej yolilistli tlen amo keman tlamis, “kinkopaskej inmiespadas tlen ika tlameuaskej uan inlanzas kinkopaskej tlen ika kitekiskej xiuitl”. Noijki amikaj momachtis guerra. “Porque ijkon yokijto Jehová akin kinyekana miakej soldados” (Is. 2:4; Miq. 4:3, 4).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Tlen tlamantli ayakmo yetos ijkuak ualtlanauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios?
9 ¿Tlen kinpatkayotis organizaciones tlen kichiuaj tlen amo kuali? ¿Ok yetos se organización itech Tlaltikpak ijkuak tlamis Armagedón? Biblia kijtoa: “Pero tejwah tikchiah tlan Dios yokijto techmakas, se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlali, iwa ompa yetos milajkachiwálistli” (2 Pedro 3:13). Iluikak tlen panos kijtosneki tekiuajkej tlen okichijkej tlen amo kuali uan tlali tlen panos kijtosneki akinmej okinnauatiayaj. ¿Tlen kinpatkayotis ijkuak kinpojpoloskej? “Se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlali”. “Se yankuik ilwikak” kijtosneki se yankuik Tekiuajkayotl tlen kiyekanas Jesucristo uan 144,000. Uan “se yankuik tlali” kijtosneki tlaltikpaktlakamej tlen kikauaskej ma kinyekana iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Jesús uan akinmej iuan tlanauatiskej kiteititiskej iyelis Jehová akin kipaktia nochi kuali ma yeto (1 Corintios 14:33). Nin kuali mochiuas porque yejuan kuali kinyekanaskej tlaltikpaktlakamej. Tlayekanaskej tlakamej yolkualmej tlen kuali kichiuaskej inteki uan kitlakamatiskej Jesús uan 144,000 (Salmo 45:16). Ximokuayejyeko ken yetos tonemilis ijkuak organizaciones kinpatkayotiskej ika ialtepe toTajtsin Dios uan amo keman kichiuas tlen amo kuali.
10-16 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 48-50
Tetajmej xikinpaleuikan namokoneuan makineltokakan ialtepe Jehová
Tiyolpakij tikueyichiuaj Jehová ken ye kineki
11 Tikueyichiuaj Jehová Ijkuak tiktlajtoltiaj iTlajtol uan tikinmachtiaj tokoneuan. Sejse sábado israelitas omonekiaya momachtiskej para okachi mouikaskej iuan Jehová (Éx. 31:16, 17). Israelitas okinmachtiayaj inkoneuan Jehová yolkuali, ik non, tejuan moneki timajxiliskej para tiktlajtoltiskej uan timomachtiskej iTlajtol. Ijkon tikueyichiuaj Jehová uan okachi kuali iuan timouikaj (Sal. 73:28). Noijki ijkuak tikueyichiuaj Jehová iuan tofamilia tikinpaleuiaj tokoneuan iuan ma mouikakan (xiktlajtolti Salmo 48:13).
w11-S 15/3 pág. 19 párrs. 5-7
¿Tleka tipakij akinmej tipouij ialtepe toTajtsin Dios?
“Xikyaualokan Sión; xiakan uan nochi xikyaualokan; xikinpouakan itorres. Xiktlalikan namoyolo itech itepanuan. Kuali xikinmitakan intorres tlen ika momaluiaj, para ijkon uelis nankintlapouiskej itech nin tlamantli akinmej satepan yoltoskej” (Sal. 48:12, 13). Salmista okinyolchika ika ninmej tlajtolmej akinmej opouiayaj itech altepetl mayakan makimauisotij Jerusalén. Xamo amo keman okilkauayaj tlen okitayaj familias judías tlen oyayaj Jerusalén para kichiuaskej iluitl uan kitaskej kualtsin templo. Sapanoua kualtsin tlen okitayaj uan okinekiayaj kintlapouiskej inmixuiuan.
Matimokuayejyekokan tlen okipanok tekiua siuatl tlen otlanauatiaya ompa Saba. Ye amo okineltokaya ijkuak okiluiayaj tekiua Salomón kuali otlanauatiaya uan okatka sapanoua ixtlamatki. ¿Tlen okipaleui makineltoka tlen okiluiayaj? Ye okijto: “Pero ne amo onikneltokaya tlen okijtouayaj hasta ijkuak oniuala uan noneuian onikitak” (2 Crón. 9:6). Ijkon tikajsikamatij sapanoua ipati tlen tikitaj.
¿Ken uelis nankinpaleuiskej namokoneuan makitakan ken kualtsin tekipanoua ialtepe Jehová? Tla ik kanin nanchantij kajki se kali Betel uelis nanmochijchikauaskej nankinuikaskej matlaixmatitij. Matikitakan tlen okinpanok Mandy uan Bethany. Yejuan ochantiayaj kanaj 1,500 kilómetros ik kanin kajki kali Betel. Pero inpapanuan miak uelta okinuikakej matlachiatij ijkuak okatkaj ichpochmej. Yejuan okijtojkej: “Ijkuak ayamo otikixmatiayaj kali Betel, otimokuayejyekouayaj ompa san nochipa okitlatlaujtijtokaj toTajtsin Dios uan san ompa otlapaleuiayaj akinmej yikipiaj miak xiuitl. Pero ijkuak ompa otitlachiatoj otikinmitakej miakej telpochmej uan ichpochmej yolpakij kitekichiuiliaj Jehová. Ijkon otikajsikamatkej akinmej pouij itech ialtepe Jehová amo san tlapaleuiaj kanin tichantij. Otechyolchika ijkuak otiayaj kali Betel”. Ijkuak Mandy uan Bethany okachi okimatkej ken tekipanoua ialtepe Jehová okinyolchika mamochiuakan precursoras uan satepan okinyolejkej matlapaleuitij seki tonal Betel.
w12-S 15/8 pág. 12 párr. 5
Matiyeknemikan ken akinmej kinnauatia iTekiuajkayo toTajtsin Dios
5 Matimomachtikan tlen yopanok. Akinmej kinekij pouiskej itech se altepetl xamo kinekiskej momachtiskej seki tlamantli para kixmatiskej non altepetl. Noijki akinmej kinekij makinnauati iTekiuajkayo toTajtsin Dios, moneki momachtiskej nochi itech non tekiuajkayotl. Matimokuayejyekokan tlen okichijkej akinmej opouiayaj itech altepetl Israel. Ixuiuan Coré okipatioitayaj altepetl Israel uan san okiueyichiuayaj Jehová. Sapanoua okinpaktiaya kintlapouiskej oksekimej tlen opanok itech non altepetl. Yejuan okintlajtlachialtiaya tlen opanok ompa altepetl Jerusalén uan amo tlen ika ochijchitoka. Ompa okatka ialtepe Jehová porque ompa okiueyichiuayaj uan ompa otlamachtiayaj itlanauatil. Jehová okinauatiaya uan okitlasojtlaya non altepetl (xiktlajtolti Salmo 48:1, 2, 9, 12, 13). ¿Tejuatsin noijki tikneki timomachtis uan tikinmiluis oksekimej tlen yokichi ialtepe Jehová? Tla okachi timomachtia tlen yokichi ialtepe toTajtsin Dios uan ken Jehová yokipaleui ialtepe, okachi tikneltokas iTekiuajkayo uan tiknekis tikinmiluis oksekimej tlen kichiuas non Tekiuajkayotl (Jer. 9:24; Luc. 4:43).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 857
Ijkuak ikaj kineki kipias miak tlamantli
Israelitas oyolpakiayaj tlakuaskej uan tlakoniskej porque inmialtepe okipiaya miak tlamantli (1 Rey. 4:20; Ecl. 5:18, 19). Nochi tlamantli tlen okipiayaj okinpaleuiaya amo matlajyouikan (Prov. 10:15; Ecl. 7:12). Jehová okinekiaya israelitas mayolpakikan porque otekipanouayaj miak (noijki xikita Prov. 6:6-11; 20:13; 24:33, 34). Pero noijki okinmilui amo makilkauakan ye okinmakaya nochi tlen okipiayaj. Noijki amo makineltokakan kinpaleuiskia tlen okipiayaj (Deut. 8:7-17; Sal. 49:6-9; Prov. 11:4; 18:10, 11; Jer. 9:23, 24). Okinmilnamiktijkej amo ipati nochi tlen okipiayaj (Prov. 23:4, 5). Porque amo ueli okimakayaj toTajtsin Dios tlen okipiayaj para uelis ikaj kimakixtiskej (Sal. 49:6, 7). Noijki amo ueli okinpaleuiayaj ika tlen okipiayaj akinmej yomikej (Sal. 49:16, 17; Ecl. 5:15). Okinmachtijkej amo kuali tla okinekiayaj kipiaskej miak tlamantli porque satepan uelis tlakajkayauaskej uan Jehová ayakmo kinseliskia (Prov. 28:20; noijki xikita Jer. 5:26-28; 17:9-11). Noijki okinyolejkej makiueyichiuakan “Jehová ika tlamantli miak ipati” (Prov. 3:9).
17-23 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 51-53
¿Tlen uelis nikchiuas para amo nitlajtlakolchiuas?
¿Ken uelis tikmaluiskej toyolo?
4 Ijkuak Proverbios 4:23 kijtoa “toyolo”, kijtosneki tlen “tikpiaj tlaijtik” noso tlen “san tejuan tikmatij” (xiktlajtolti Salmo 51:6). Nin kijtosneki tlen timokuayejyekoaj, tlen tikmachiliaj, tlen techpaktia uan tlen tiknekij tikchiuaskej. Nin amo san moneki motas ken toyelis. Noijki moneki ma mota ken tikatej ik tlaijtik.
5 Tla tikitaskej ken tikatej ik tlaijtik, yetoskia ken tikitaskej kox kanaj techkokoa. Tla tiknekij tichikajtoskej, moneki kuali titlakuaskej uan nochipa tikchiuaskej ejercicio. Noijki ijkon tikchiuaskej tla tiknekij tikpiaskej chikauak totlaneltokilis. Moneki nochipa ma tiktlajtoltikan Biblia, amatlajkuilolmej uan ma tikteititikan titlaneltokaj itech Jehová. Noijki ma tikchiuakan tlen timomachtiaj uan ma tikintlapouikan oksekimej tlen tikneltokaj (Rom. 10:8-10; Sant. 2:26). Ualeua mota tichikajtokej pero tlaijtik kanaj techkokoa. Noijki ualeua mota tikpiaj chikauak totlaneltokilis pero timokuayejyekoaj tikchiuaskej tlen amo kuali (1 Cor. 10:12; Sant. 1:14, 15). Ma tikilnamiktokan Satanás kineki ma timokuayejyekokan ken ye. ¿Tlen ika tlakajkayaua Satanás uan ken uelis timomaluiskej?
w15-S 15/6 pág. 14 párrs. 5, 6
Ximochijchikaua amo mamitsyoltilana tlen amo kuali
5 Jehová mitspaleuis tla tiktlatlaujtia. Timotokis inauak ijkuak tiktlatlaujtia uan ye noijki motokis monauak. Mitspaleuis ika iespíritu santo amo xiauilnemi uan xiyeto chipauak. Ikinon xikilui te tikneki tikyolpaktis ika tlen timokuayejyekoua (Sal. 19:14). Xiyeto yolyamanki uan xikilui mamitspaleui tikitas tlen moneki tikpatlas itech monemilis. Non kijtosneki tlen amo kuali timokuayejyekoua noso tlen uelis mitsijtlakos (Sal. 139:23, 24). Nochipa xikilui mamitspaleui ijkuak tiknekis tikchiuas tlen mitsyoltilanas (Mat. 6:13).
6 Ualeua ken ikaj okiskaltijkej noso tlen okichiuaya uelis kichiuas makiyoltilana tlen Jehová amo kipaktia. Pero toTajtsin Dios uelis kipaleuis makipatla inemilis. Tekiua David oauilnenki iuan Bat-seba pero satepan okitlatlaujti Jehová uan okilui: “Xikchiua manikpia se noyolo chipauak uan techmaka se yankuik espíritu tlen amo keman mamitskaua” (Sal. 51:10, 12). Jehová techpaleuis matiktlakamatikan maski techyoltilanas tiauilnemiskej. Ye uelis techpaleuis matikpiakan chipauak tonemilis maski tiknekiskej titlajtlakolchiuaskej noso timokuayejyekoskej tlen sokio. Techpaleuis matimokuayejyekokan tlen chipauak (Sal. 119:133).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 716
Doeg
Ye okatka edomita uan okipiaya se tekitl sapanoua miak ipati porque okinyekanaya tlajpixkej tlen okinpiaya tekiua Saúl (1 Sam. 21:7; 22:9). Xamo Doeg omochi judío. Okiluijkej mamokaua ixpan Jehová ompa Nob xamo porque okijtojka itlaj kichiuas, amo okatka chipauak noso porque okipiaya lepra. Ikinon okitak ijkuak Ahimelec teopixki tlen otlayekanaya okimakak David pan tlen okitlaliayaj ixpan Jehová uan iespada Goliat. Satepan ijkuak Saúl okintlajtlakolti itlakeualuan okixnamiktokaj, Doeg okijto tlen okitak ompa Nob. Ijkuakon Saúl okinotski Ahimelec teopixki tlen otlayekanaya uan oksekimej teopixkej tlen okatkaj ompa Nob uan okintlajtlani tlen opanok. Satepan okinnauati isoldados makinmiktikan teopixkej. Soldados amo okitlakamatkej Saúl ikinon Doeg okichi tlen okijto Saúl uan san niman okinmikti 85 teopixkej. Satepan Doeg okixixini altepetl Nob uan okinmikti akinmej ompa ochantiayaj maski okatkaj telpochmej noso yokipiayaj miak xiuitl. Noijki okinmikti yolkamej (1 Sam. 22:6-20).
Kanin peua Salmo 52, David okijkuilo tlen okichi Doeg uan okijto: “Monenepil yektentitok ken se navaja, moyektlalia para kichiuas tlen amo kuali uan tlakajkayaua. Te okachi mitspaktia tikchiuas tlen amo kuali uan amo mitspaktia tikchiuas tlen kuali. Okachi mitspaktia titlakajkayauas uan amo mitspaktia tikijtos tlen melauak. ¡Monenepil tlakajkayaua! Mitspaktia tikijtos tlen tetlajyouiltia” (Sal. 52:2-4).
24-30 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA SALMOS 54-56
ToTajtsin Dios touan kajki
w06-S 1/8 pág. 22 párrs. 10, 11
Matiyetokan tiixtlamatkej uan matiktlakaitakan toTajtsin Dios
10 Se tonal David omopaleuito itech se altepetl kanin otlanauatiaya Akís. Ye okatka tekiua itech altepetl Gat kanin oneski Goliat (1 Samuel 21:10-15). Ijkuakon itlakeualuan tekiua okitlajtlakoltijkej David okixnamikiaya inmialtepe. ¿Tlen okichi David? Ika nochi iyolo okitlatlaujti Jehová makipaleui (Salmo 56:1-4, 11-13). Para uelis choloskia ye okichi ken yetoskia okuatlapolo. Pero okimatiaya Jehová okipaleui macholo porque okiteochi tlen okichi. Ye okiteititi okitlakaitaya toTajtsin Dios porque okineltokaya kipaleuiskia (Salmo 34:4-6, 9-11).
11 Tejuan noijki uelis tikteititiskej tiktlakaitaj toTajtsin Dios ijkon ken David okichi. ¿Ken uelis ijkon tikteititiskej? Uelis ijkon tikchiuaskej tla tikneltokaj techpaleuis ijkuak titlajyouiaj. David okijkuilo: “Xiktlali moojui imak Jehová; xikneltoka uan ye mitspaleuis” (Salmo 37:5). Pero non amo kijtosneki ayakmo itlaj tikchiuaskej tla yotikiluijkej toTajtsin Dios matechpaleui. David itlaj okichi maski yokitlatlaujtijka toTajtsin Dios makipaleui. Omochijchika kuali itlaj kichiuas uan kuali omokuayejyeko ken uelis kiyektlaliskia tlen okixnamiktoka. David okajsikamatki amo uelis iselti mopaleuiskia. Tejuan noijki moneki ijkon timokuayejyekoskej. Matikkauilikan Jehová matechpaleui tla yotikchijkej nochi tlen moneki. Ualeua san moneki tikneltokaskej Jehová techpaleuis. Ijkuakon melauak tikteititiskej tiktlakaitaj toTajtsin Dios. Techyolchikaua tlen David okijto: “Jehová mouika inuan akinmej kitlakaitaj” (Salmo 25:14).
Amo xikilkaua ¡Jehová mitstlasojtla!
17 ¿Ken uelis tikteititiskej tiktlasojtlaj Jehová? Tla timochijchikauaj titetlapouiaj itech iTekiuajkayo (Mateo 24:14; 28:19, 20). Noijki uelis tikchiuaskej tla tiyolmelajkej ijkuak titlajyouiaj pampa kiyejyekoaj totlaneltokilis (xiktlajtolti Salmo 84:11; Santiago 1:2-5.) Maski sapanoa titlajyouijtoskej, Jehová kimati tlen techpanotok uan techpaleuis pampa ye techtlasojtla (Salmo 56:8).
Amo timomojtiskej porque Jehová techtlasojtla
16 Satanás kuali kimati tejuan tikpatioitaj tonemilis, ik non, kijtoua uelis ayakmo timouikaskej iuan Jehová tla tiknekij tiyoltoskej (Job 2:4, 5). ¡Pero amo melauak tlen kijtoua! Ye ‘amokualitlakatl non kinmiktia n tlaltikpaktlakah’ kineki techmomojtis uan ayakmo ma tiktekichiuilikan Jehová (Heb. 2:14, 15). Ualeua Satanás kichiua sekimej ma techiluikan tla amo tikkauaskej Jehová, techmiktiskej. Noso ijkuak timokokouaj ye kineki amo ma tiktlakamatikan Jehová. Xamo akinmej tlapajtiaj noso tofamiliares tlen amo kitekichiuiliaj, techiluiskej ma techtlalilikan estli uan ijkon amo ma tiktlakamatikan Jehová. Noso xamo ikaj techiluis ma timopajtikan pero ika tlen kixnamiki principios bíblicos.
17 Tejuan amo tiknekij tiixpoliuiskej pero tla tiixpoliuij Jehová ok techtlasojtlas (xiktlajtolti Romanos 8:37-39). Ijkuak ixpoliuij iyolikniuan ok kinmilnamiktok ken yetoskia ok yoltokej (Luc. 20:37, 38). Ye kinektok kinyolitis (Job 14:15). Jehová okichi itlaj sapanoua ipati para uelis tiyoltoskej nochipa (Juan 3:16). Kuali tikmatij Jehová sapanoua techtlasojtla, ik non, ijkuak timokokouaj noso techiluiaj techmiktiskej amo tikkauaj. Tikneltokaj ye techyolseuis, techpaleuis ma titlaxikokan uan techpaleuis ma tiyetokan tiixtlamatkej. Non tlen okichijkej Valeria uan inamik (Sal. 41:3).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S págs. 707, 708
Kimati uan kijtoua tlen panos
Ijkuak Judas Iscariote otlakajkaya omochi se profecía. Non profecía okiteititi Jehová uan Jesús kimatij tlen panos (Sal. 41:9; 55:12, 13; 109:8; Hech. 1:16-20). Pero amo uelis tikijtoskej toTajtsin Dios okijto tlen kichiuaskia Judas. Profecías okijtouayaj se iyolikni Jesús kitemaktiskia pero amo okijtouayaj akin yetoskia. Noijki principios bíblicos kiteititiaj toTajtsin Dios amo okijto tlen kichiuaskia Judas. Apóstol Pablo otlanauati: “Amo san niman xikintlali momauan ipan se tlakatl. Noijki amo xikinpaleui akinmej tlajtlakolchiuaj. Xikpia chipauak monemilis” (1 Tim. 5:22; noijki xikita 3:6). Jesús sapanoua okipatioitaya kuali kinpejpenas 12 iapóstoles. Ikinon achto kinpejpenaskia okitlatlaujti iTajtsin nochi se youak (Luc. 6:12-16). Tla toTajtsin Dios kijtoskia Judas kitemaktiskia Jesús non kijtosneki amo melauak okiyekanki Jesús makinpejpena iapóstoles. Tla toTajtsin Dios ijkon kichiuaskia noijki yetoskia itlajtlakol tlen okichi Judas.
Ikinon uelis tikijtoskej ijkuak Judas okipejpenkej mayeto apóstol ayamo okiteititiaya amo yolkuali uan kitemaktiskia Jesús. Judas amo omomalui, okika mamoneluayoti itech iyolo tlen amo kuali uan okikauili makiyekana Diablo. Ikinon otlachtek uan okitemakti Jesús (Heb. 12:14, 15; Juan 13:2; Hech. 1:24, 25; Sant. 1:14, 15; xikita JUDAS núm. 4). Ijkuak Judas ayakmo okatka yolkuali, Jesús okimatki tlen kichiuaskia uan ueli okijto kitemaktiskia (Juan 13:10, 11).