TLAMACHTIL 24
TLAKUIKALI 98 Jehová otechmakak Biblia
¿Tlen techmachtia tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia? (Parte 1)
“Ximonechikokan uan namechiluis tlen namechpanos itlamian tonalmej” (GÉN. 49:1).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
Tikitaskej tlen techmachtia tlen okinmilui Jacob ikoneuan ijkuak yiixpoliuiskia. Ye okinmilui tlen kinpanoskia Rubén, Simeón, Leví uan Judá.
1, 2. ¿Tlen okichi Jacob ijkuak yiixpoliuiskia uan tleka? (Xikita dibujo).
OPANOK 17 xiuitl desde ijkuak Jacob okiski Canaán uan ochantito Egipto iuan ifamilia (Gén. 47:28). Jacob oyolpakik nochi non xiuitl porque oksepa okitak José uan oksepa san sekan okatkaj. Pero ye okimatiaya yiixpoliuiskia ikinon okinnotski nochtin itelpochuan uan okinmilui itlaj miak ipati (Gén. 49:28).
2 Yiuejkika akin okiyekanaya ifamilia okinnechikouaya nochtin ifamiliares ijkuak yiixpoliuiskia uan okinmiluiaya tlen kichiuaskiaj (Is. 38:1). Ualeua okinnechikouaya ifamilia para kinmiluiskia akin tlayekanaskia.
Mota Jacob kintlapouia 12 itelpochuan ijkuak yiixpoliuiskia. (Xikinmita párrafos 1 uan 2).
3. ¿Tleka miak ipati tlen okijto Jacob ijkon ken kijtoua Génesis 49:1, 2?
3 (Xiktlajtolti Génesis 49:1, 2). Miak ipati tlen okinmilui Jacob itelpochuan ijkuak okinnechiko. Ye okatka profeta ikinon Jehová okinauati makinmilui tlen kinpanoskia itelpochuan uan infamilias tlen satepan kinpiaskiaj. Ikinon tlen okinmilui itelpochuan ijkuak yiixpoliuiskia okatka se profecía.
4. ¿Tlen timomachtiskej? (Noijki xikita recuadro “Ifamilia Jacob”).
4 Axkan timomachtiskej tlen okinmilui Jacob itelpochuan tlen omotokayotiayaj Rubén, Simeón, Leví uan Judá. Chikome timomachtiskej tlen okinmilui oksekimej chikueyi itelpochuan. Jacob okijto tlen kinpanoskia itelpochuan uan infamilias tlen satepan kinpiaskiaj. Satepan nonmej familias pouiskiaj itech altepetl Israel. Tikitaskej ken omochi tlen okijto Jacob ijkuak okijto tlen kinpanoskia israelitas. Noijki timomachtiskej seki tlamantli tlen techpaleuis okachi matikyolpaktikan Jehová.
RUBÉN
5. ¿Tlen omokuayejyeko kichiuaskia Rubén?
5 Jacob achto okitlapoui Rubén uan okilui: “Te tinokone tlen achto onikpixki” (Gén. 49:3). Xamo Rubén omokuayejyeko ipapa kimakaskia okachi miak tlamantli porque ye achto oneski. Xamo noijki omokuayejyeko ye kinyekanaskia akinmej opouiayaj itech ifamilia ijkuak ixpoliuiskia ipapa uan noijki nochipa tlayekanaskiaj ixuiuan.
6. ¿Tleka Rubén amo okinyekanki ikniuan? (Génesis 49:3, 4).
6 Pero Rubén amo kinyekanaskia ikniuan (1 Crón. 5:1). ¿Tleka amo kinyekanaskia? Porque ijkuak oixpoliuik Raquel, Rubén omotekak iuan Bilhá tlen noijki okatka isiua Jacob. Non siuatl okatka itlakeual Raquel tlen okimaktili inamik (Gén. 35:19, 22). ¿Tleka Rubén omotekak iuan Bilhá? Xamo Rubén iuan omotekak porque omokuayejyeko Jacob okachi kitlasojtlaskia imama tlen omotokayotiaya Lea uan ayakmo kitlasojtlaskia Bilhá. Xamo Rubén okiuelitaya Bilhá noso amo okimatki monauatis ikinon iuan omotekak. Amo tikmatij tleka ijkon okichi pero Jehová uan Jacob amo okinpakti tlen okichi Rubén (xiktlajtolti Génesis 49:3, 4).
7. ¿Tlen okinpanok Rubén uan ixuiuan? (Noijki xikita recuadro “Profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia”).
7 Jacob okilui Rubén ‘amo ueyititos’ uan omochi tlen okilui. Amo kanaj ijkuilitok se ixui Rubén okitlalijkej tekiua, teopixki noso profeta. Pero Jacob amo okijto Rubén amo okatka ikone porque satepan ixuiuan noijki omochijkej se tribu tlen okipiayaj itoka (Jos. 12:6). Pero satepan Rubén okiteititi okipiaya kuali iyelis uan nesi amo oksepa oauilnenki (Gén. 37:20-22; 42:37).
8. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Rubén?
8 ¿Tlen techmachtia? Moneki timochijchikauaskej amo tiauilnemiskej. Ikinon matikilnamiktokan tlen tikchiuaj uelis kiyolkokos Jehová, kinyolkokos tofamiliares uan oksekimej. Noijki matikilnamiktokan “tinochtin tikololoskej tlen tiktokaj” (Gál. 6:7). Tlen okipanok Rubén noijki techmachtia Jehová sapanoua teiknomati. Titlajyouiskej tla tikchiuaskej tlen amo kuali pero Jehová techteochiuas tla timoyolkopaskej uan timochijchikauaskej tikchiuaskej tlen kuali.
SIMEÓN UAN LEVÍ
9. ¿Tleka Jacob okinmilui Simeón uan Leví okichijkej tlen amo kuali? (Génesis 49:5-7).
9 (Xiktlajtolti Génesis 49:5-7). Satepan Jacob okintlapoui Simeón uan Leví uan okinmilui tlen amo kuali okichijkej. Seki xiuitl achto, se tlakatl tlen ochantiaya Canaán tlen omotokayotiaya Siquem okipijpinati ichpoch Jacob tlen omotokayotiaya Dina. Nochtin itelpochuan Jacob sapanoua okualankej ijkuak ijkon okipanok inmikni. Pero Simeón uan Leví otetlajyouiltijkej. Ikoneuan Jacob okikajkayajkej Siquem uan tlakamej tlen ochantiayaj ialtepe. Okinmiluijkej kuali inuan mouikaskiaj tla nochtin tlakamej kimokuaximiliskiaj intlakayo. Nonmej tlakamej okichijkej tlen okinmiluijkej. Pero ijkuak “tlakamej ok okinkokouaya intlakayo”, Simeón uan Leví “okonankej sejse espada uan oyajkej itech altepetl. Uan ompa okinmiktijkej nochtin tlakamej, amikaj okimatiaya ijkon panoskia” (Gén. 34:25-29).
10. ¿Ken omochi tlen Jacob okinmilui Simeón uan Leví? (Noijki xikita recuadro “Profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia”).
10 Jacob okualanki ijkuak okitak itelpochuan okinmiktijkej miakej tlakamej. Ye okijto infamilias Simeón uan Leví amo san sekan yetoskiaj uan xexelitoskiaj ijkuak Jehová kinmakaskia tlali kanin chantiskiaj. Opanok 200 xiuitl uan ijkon omochi ijkuak israelitas okiselijkej tlali tlen Jehová okinmakak. Akinmej opouiayaj itech itribu Simeón okinselijkej tlalmej tlen okatkaj ik kanin okatka itribu Judá (Jos. 19:1). Akinmej opouiayaj itech itribu Leví okinselijkej 48 altepemej tlen okatkaj ik kanin okatkaj intlaluan israelitas (Jos. 21:41).
11. ¿Ken otlapaleuijkej inmixuiuan Simeón uan Leví?
11 Inmixuiuan Simeón uan Leví amo okichijkej tlen amo kuali. Miakej ixuiuan Leví nochipa okiueyichijkej Jehová. Ijkuak Jehová okitlapoui Moisés uan okimakak itlanauatil itech tepetl Sinaí, miakej israelitas opejki kiueyichiuaj se torojkonetl tlen okichijkej ika oro. Pero levitas amo okiueyichijkej uan satepan okipaleuijkej Moisés makinmikti akinmej okiueyichijkej non torojkonetl (Éx. 32:26-29). Jehová okinmakak levitas se tekitl miak ipati uan okinkauili matlapaleuikan ken teopixkej (Éx. 40:12-15; Núm. 3:11, 12). Ixuiuan Simeón okinpaleuijkej ixuiuan Judá makimoaxkatikan tlali tlen Jehová okinmakak ompa Canaán. Ijkon otlapaleuijkej mamochiua tlen Jehová okinekiaya kichiuas (Juec. 1:3, 17).
12. ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok Simeón uan Leví?
12 ¿Tlen techmachtia? Amo matikchiuakan tlen amo kuali ijkuak sapanoua tikualanij. Xamo tikualanij ijkuak itlaj techtoktiaj noso itlaj kitoktiaj akin tiktlasojtlaj (Sal. 4:4). Pero matikilnamiktokan Jehová amo kipaktia matikintlajyouiltikan oksekimej ika tlen tikijtouaj noso ika tlen tikchiuaj ijkuak tikualanij (Sant. 1:20). Tejuan timoyekanaj ika principios bíblicos ijkuak itlaj techtoktiaj noso ijkuak itlaj kintoktiaj oksekimej. Noijki ijkon tikchiuaj ijkuak itlaj techtoktiaj tokniuan uan akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová. Ikinon amitlaj tikchiuaj tlen uelis kinyolkokos oksekimej nion itlaj tikijtouaj (Rom. 12:17, 19; 1 Ped. 3:9). ¿Tlen tikchiuas tla mopapanuan kichijtokej itlaj tlen amo kipaktia Jehová? ¿Kijtosneki te noijki ijkon tikchiuas? Amo. Amo ximokuayejyeko amo uelis tikchiuas tlen kuali nion ximokuayejyeko Jehová amo mitsteochiuas. Ye mitsteochiuas tla timochijchikauas nochipa tikchiuas tlen kipaktia.
JUDÁ
13. ¿Tleka Judá okitekipacho tlen kiluiskia ipapa?
13 Satepan Jacob okitlapoui Judá. Ye okikaktoka tlen okinmiluijkej ikniuan tlen otlayekanayaj. Ikinon xamo omotekipacho tlen kiluiskia ipapa porque ye noijki okichi seki tlamantli tlen amo kuali. Okinpaleui ikniuan ijkuak okikixtijkej nochi tlen okatka itech ialtepe Siquem (Gén. 34:27). Noijki okinpaleui ikniuan ijkuak okinemakakej José ken tlakeuali uan amo okilui ipapa tlen opanok (Gén. 37:31-33). Satepan omotekak iuan isiuamon tlen omotokayotiaya Tamar porque omokuayejyeko ye okatka se siuatl tlen omonemakaya (Gén. 38:15-18).
14. ¿Tlen tlamantli kuali okichi Judá? (Génesis 49:8, 9).
14 Pero Jehová okilui Jacob makijto tlen kuali okichi Judá uan noijki makijto ixuiuan kichiuaskiaj miak tlamantli kuali (xiktlajtolti Génesis 49:8, 9). Judá okiteititi okitekipachouaya kuali mayeto ipapa uan noijki okiteititi okitekipachouaya Benjamín uan okimalui (Gén. 44:18, 30-34).
15. ¿Ken omochi tlen Jacob okilui Judá?
15 Jacob okijto Judá kinyekanaskia ikniuan pero amo san niman ijkon kichiuaskia. Opanok 200 xiuitl uan israelitas okiskej Egipto. Akinmej opouiayaj itech itribu Judá okinyekanayaj nochtin tribus ijkuak oyayaj kanin tlauaki. Yejuan oyayaj kanin Jehová okijto kinmakaskia tlali (Núm. 10:14). Opanok seki xiuitl uan akinmej opouiayaj itech itribu Judá achto omomakakej inuan cananeos para kimoaxkatiskej intlal (Juec. 1:1, 2). Ixuiuan Judá okatkaj tekiuajkej ompa altepetl Israel uan David ye achto opejki tlanauatia. Pero ixuiuan Judá noijki okichijkej okseki tlamantli.
16. ¿Ken omochi profecía tlen ijkuilitok itech Génesis 49:10? (Noijki xikita recuadro “Profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia”).
16 Jacob noijki okijto se ixui Judá nochipa tlanauatiskia ipan nochi tlaltikpak (xiktlajtolti Génesis 49:10 uan nota). Non tekiua ye Jesucristo tlen Jacob okitokayoti Siló. Se ángel okijto tlen kichiuaskia Jesús: “Jehová kitlalis matlanauati ijkon ken otlanauati David tlen okatka iuejkatata” (Luc. 1:32, 33). Jesús noijki kitokayotiaj “león tlen okiski itech ifamilia Judá” (Apoc. 5:5).
17. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken Jehová kichiua?
17 ¿Tlen techmachtia? Jehová kita tlen kuali kichiuaj akinmej kitekichiuiliaj. Ye okiteochi Judá maski ualeua omotlapololti. Xamo ikniuan omotlajtlachialtijkej ijkuak okitakej Jehová okiteochi uan omotlajtlaniayaj tleka ye okiteochijkej. Amo tikmatij ken okitayaj ikniuan pero tikmatij Jehová okitak ken okipiaya iyelis ikinon okiteochi. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken Jehová kichiua? Matikitakan tlen kuali kichiuaj tokniuan. Tla se tokni kimakaj okachi miak tekitl kanin timonechikouaj amo san matikitakan tlen amo kuali kichiua. Matikilnamiktokan Jehová paki ijkuak kita ken kitekichiuiliaj tokniuan porque kita ken kipiaj inyelis.
18. ¿Tleka moneki matikmatikan timochiaskej?
18 Noijki tlen okipanok Judá techmachtia moneki timochiaskej. Jehová nochipa kichiua tlen kijtoua maski ualeua amo kichiua ijkon ken tejuan tiknekiskiaj. Akinmej opouiayaj itech itribu Judá amo san niman opejki kiyekanaj ialtepe toTajtsin Dios. Pero okipaleuijkej Moisés, Josué uan tekiua Saúl ijkuak okinyekanayaj israelitas maski yejuan opouiayaj itech itribu Leví, Efraín uan Benjamín. Tejuan noijki ijkon matikchiuakan uan matikinpaleuikan akinmej Jehová okinpejpenki matechyekanakan (Heb. 6:12).
19. ¿Tlen techmachtia profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia?
19 ¿Tlen techmachtia profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia? Techmachtia toTajtsin Dios “amo kita itlaj ken tlakatl kita” (1 Sam. 16:7). Noijki techmachtia ye kimati mochias uan tetlapojpoluia. Jehová amo kipaktia matikchiuakan tlen amo kuali pero amo kichia amo keman matimotlapololtikan. Ye kintlapojpoluia akinmej otlajtlakolchijkej ijkuak moyolkopaj uan kinteochiua porque mochijchikauaj kichiuaskej tlen kuali. Chikome timomachtiskej tlen okinmilui Jacob oksekimej itelpochuan.
TLAKUIKALI 124 Nochipa nitetlakamatis