TLAMACHTIL 23
TLAKUIKALI 2 ToTajtsin Dios itoka Jehová
Tejuan tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios
“Namejuan notlaixpantijkauan, ijkon kijtoua Jehová” (IS. 43:10).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
¿Ken tikteititiskej Jehová kajki santo uan amo melauak tlen okijto Satanás?
1, 2. ¿Ken tikmatij Jesús sapanoua kipatioita itoka toTajtsin Dios?
JESÚS sapanoua kipatioita itoka toTajtsin Dios ikinon ye okachi kipaleuia. Yichikome otimomachtijkej ye omotekauili makimiktikan para kiteititis Jehová santo uan kichiua tlen kuali (Mar. 14:36; Heb. 10:7-9). Jesús kimaktilis Tekiuajkayotl iTajtsin ijkuak tlamis tlanauatis mil xiuitl para mamochipaua itoka (1 Cor. 15:26-28). Ye sapanoua kitlasojtla iTajtsin ikinon yokichi miak tlamantli tlen kiteititia kipaleuia itoka uan kichiuas okseki tlamantli.
2 Jesús ouala tlaltikpak porque iTajtsin okiualtitlanki (Juan 5:43; 12:13). Ye okinmachti idiscípulos tlen itoka iTajtsin (Juan 17:6, 26). Otlamachti uan okinchi milagros ika itoka toTajtsin Dios (Juan 10:25). Jesús okitlatlaujti Jehová uan okilui makinmalui idiscípulos porque yejuan okipiayaj itoka (Juan 17:11). Ye sapanoua kipatioita itoka iTajtsin. Pero ¿tleka amo kinejnekij itoka toTajtsin Dios akinmej kijtouaj kichiuaj ken Cristo?
3. ¿Tlen timomachtiskej?
3 Tejuan timochijchikauaj tikchiuaj ken Cristo ikinon noijki tikpatioitaj itoka iTajtsin (1 Ped. 2:21). Axkan timomachtiskej akinmej tiktekichiuiliaj Jehová tikpiaj itoka porque tiktematiltiaj “kuali tlajtoli para nochtin makimatikan toTajtsin Dios ualtlanauatis ipan tlaltikpak” (Mat. 24:14). Noijki tikitaskej tleka miak ipati matikpatioitakan itoka toTajtsin Dios.
“NOIJKI MAKIPIAKAN ITOKA”
4. (1) ¿Tlen okinmilui Jesús idiscípulos ijkuak yiyaskia iluikak? (2) ¿Tlen tiknankiliskej?
4 Ijkuak Jesús yiyaskia iluikak okinmilui idiscípulos: “Pero nankipiaskej chikaualistli ijkuak nankiseliskej espíritu santo. Nanyetoskej notestigos ompa Jerusalén, Judea, Samaria uan ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 1:8). Nin kiteititia amo san ompa Israel motematiltiskia kuali tlajtoli. Noijki motematiltiskia itech okseki altepemej porque kinpaleuiskia oksekimej mamochiuakan idiscípulos Jesús (Mat. 28:19, 20). Jesús okijto: “Nanyetoskej notestigos”. ¿Kijtosneki san yetoskiaj itestigos Jesús akinmej yikin mochiuaskiaj idiscípulos noso monekiskia kixmatiskej Jehová uan kitematiltiskiaj ken iyelis? Hechos capítulo 15 techpaleuia matikmatikan tlen kijtosneki tlen okijto.
5. ¿Ken okiteititijkej apóstoles uan tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén okipatioitayaj itoka toTajtsin Dios? (Noijki xikita dibujo).
5 Apóstoles uan tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén omonechikojkej itech xiuitl 49. Yejuan omotlapouijkej tlen omonekiaya kichiuaskej akinmej amo okatkaj judíos para kichiuaskiaj ken Cristo. Ijkuak otlanki omotlapouijkej, Santiago tlen okatka itlakpaikni Jesús okijto: “Symeón [Pedro] yotechyekilui toTajtsin Dios okinseli akinmej amo judíos para uelis kinpejpenas sekimej tlen amo judíos noijki makipiakan itoka”. ¿Akin itoka kipiaskiaj? Ye okijto tlen okijkuilo Amós: “Akinmej mokauaskej, kitemoskej Jehová ika nochi inyolo inuan akinmej amo judíos tlen kitematiltiaj notoka. Ijkon kijtoua Jehová” (Hech. 15:14-18). Nin amo kijtosneki san kimatiskej ken iyelis Jehová akinmej yikin mochiuaskiaj idiscípulos Jesús. Noijki moneki kipiaskej itoka toTajtsin Dios uan ijkon kinmixmatiskiaj.
Apóstoles uan tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén okajsikamatkej nochtin akinmej kichiuaskiaj ken Cristo, omonekiaya kitematiltiskej itoka toTajtsin Dios uan kinmixmatiskiaj ika itoka. (Xikita párrafo 5).
6, 7. (1) ¿Tleka Jesús ouala tlaltikpak? (2) ¿Tlen okachi miak ipati okichiuako Jesús?
6 Matikilnamiktokan itoka Jesús kijtosneki Jehová temakixtia. Jehová ijkon okichi ijkuak okitemakak iKone makinmakixtiki nochtin personas tlen kineltokaj. Uan Jesús ouala nikan tlaltikpak topatka okitemakako iyolilis (Mat. 20:28). Ijkuak otechtlaxtla otechpaleui matechtlapojpoluikan uan ijkon satepan uelis nochipa tiyoltoskej (Juan 3:16).
7 ¿Tleka omonekiaya matechmakixtiki? Yichikome otimomachtijkej Adán uan Eva okixnamikej Jehová uan ayakmo okinkauilijkej nochipa mayoltokan (Gén. 3:6, 24). Pero Jesús amo san otechmakixtiko. Ye okiteititiko amo melauak tlen okijto Satanás ijkuak okitelui toTajtsin Dios (Gén. 3:4, 5). Ikinon nochtin personas omonekiaya kimatiskej Satanás tlakajkayaua porque Jehová amo kichiua tlen amo kuali, itoka kajki santo uan techtlasojtla. Jesús okiteititiko Jehová kipia kuali iyelis uan non otlapaleui makichipaua itoka iTajtsin.
¿Tleka amo kixmatij nion kinejnekij itoka toTajtsin Dios akinmej kijtouaj kichiuaj ken Cristo?
8. ¿Tlen omonekiaya kajsikamatiskej nochtin akinmej mochiuaskiaj idiscípulos Jesús?
8 Nochtin akinmej mochiuaskiaj idiscípulos Jesús omonekiaya kajsikamatiskej san Jehová kinmakixtiskia (Juan 17:3). Noijki kipiaskiaj itoka toTajtsin Dios uan kichipauaskiaj ijkon ken Jesús okichipa ijkuak okatka nikan tlaltikpak. Omonekiaya kichiuaskej non tlamantli tla okinekiayaj makinmakixti toTajtsin Dios (Hech. 2:21, 22). Nochtin akinmej tlaneltokaskiaj omonekiaya kixmatiskej Jehová uan Jesús. Ikinon ijkuak Jesús otlanki omotlatlaujti okijto tlen kijtoua Juan 17:26. Ompa kijtoua: “Ne onikinmatilti motoka uan ok niktematiltis. Ijkon tikintlasojtlas ken ne techtlasojtla uan ne inuan niyetos”.
“NAMEJUAN NOTLAIXPANTIJKAUAN”
9. ¿Ken tikteititiskej tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios?
9 Nochi tlen yotikitakej techititia sapanoua miak ipati matikchipauakan itoka toTajtsin Dios (Mat. 6:9, 10). Ikinon tejuan okachi tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios uan moneki tikteititiskej ika tlen tikchiuaj. ¿Ken uelis titlapaleuiskej mamochipaua itoka toTajtsin Dios uan tikteititiskej Satanás san otlakajkaya ijkuak okitelui?
10. ¿Tlen techiluia Isaías 42 hasta 44? (Isaías 43:9; 44:7-9; noijki xikita foto).
10 Isaías 42 hasta 44 techiluia tlen moneki tikchiuaskej para tikchipauaskej itoka toTajtsin Dios. Itech nonmej capítulos Jehová kinmiluia akinmej amo kiueyichiuaj makiteititikan kox melauak yoltokej indioses. Noijki kinmiluia kox katej akinmej uelis kijtoskej kox melauak katej ken dioses. Pero amikaj uelis ijkon kiteititis (xiktlajtolti Isaías 43:9; 44:7-9).
Tejuan tikteititiaj tiiTlaixpantijkauan Jehová. (Xikinmita párrafos 10 uan 11).
11. ¿Tlen kinmiluia Jehová akinmej kitekichiuiliaj ijkon ken kijtoua Isaías 43:10-12?
11 (Xiktlajtolti Isaías 43:10-12). Jehová kinmiluia akinmej kitekichiuiliaj: “Namejuan notlaixpantijkauan [...] uan ne niDios”. Noijki kintlajtlania kox onka okse Dios ijkon ken ye (Is. 44:8). Tejuan noijki moneki tiknankiliskej tlen okijto toTajtsin Dios. Ikinon tlen tikchiuaj uan tlen tikijtouaj kiteititia san Jehová okachi ueyititok. Noijki tikteititiaj tiktlasojtlaj Jehová ika nochi toyolo tla tikpiaj tonemilis ijkon ken ye kipaktia maski Satanás kitemos ken techtlajyouiltis. Ijkon titlapaleuiskej mamochipaua itoka toTajtsin Dios.
12. ¿Keman omochi tlen kijtoua Isaías 40:3, 5?
12 Isaías okijto ikaj kichipajtiaskia “iojui Jehová” (Is. 40:3). ¿Keman ijkon opanok? Juan Bautista okichipauili ojtli Jesús porque Jehová okiualtitlanki uan ipatka otlajtoko (Mat. 3:3; Mar. 1:2-4; Luc. 3:3-6). Isaías noijki okijto: “Monextis iueyitilis Jehová uan nochtin kitaskej” (Is. 40:5). ¿Keman omochi tlen omoijto? Ijkuak Jesús ouala nikan tlaltikpak, san ye okachi kuali otlajto ipatka Jehová ken yetoskia ye ineuian ouala (Juan 12:45).
13. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken Jesús okichi?
13 Tejuan tikchiuaj ijkon ken Jesucristo ijkuak titlapaleuiaj mamochipaua itoka toTajtsin Dios. Tejuan noijki tiiTlaixpantijkauan Jehová ijkon ken Jesús. Tikpiaj itoka toTajtsin Dios uan tikintlapouiaj oksekimej nochi tlen kichiua. Noijki moneki tikintlapouiskej oksekimej tlen yokichi Jesús uan tlen kichiuas satepan para kichipauas itoka toTajtsin Dios (Hech. 1:8). Tejuan tikchiuaj ijkon ken okichi Jesús porque san ye okachi kuali okitematilti akin Jehová (Apoc. 1:5). ¿Ken tikteititiaj tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios?
¿KEN TIKTEITITIAJ TIKPATIOITAJ ITOKA TOTAJTSIN DIOS?
14. Ijkon ken kijtoua Salmo 105:3, ¿ken timomachiliaj porque tiktematiltiaj itoka toTajtsin Dios?
14 Tejuan tipakij porque tiktematiltiaj itoka toTajtsin Dios (xiktlajtolti Salmo 105:3). Noijki Jehová kipaktia matikinmatiltikan oksekimej tlen itoka (Jer. 9:23, 24; 1 Cor. 1:31; 2 Cor. 10:17). Nin kijtosneki tipakij porque tikixmatij Jehová. Tejuan tikitaj se tlateochiuali tiktlakaitaj itoka toTajtsin Dios uan titlapaleuiaj mamochipaua. Ikinon amo matipinauakan tikinmiluiskej oksekimej tejuan tiiTlaixpantijkauan Jehová. Matikinmiluikan akinmej inuan titekipanouaj, akinmej inuan timomachtiaj, kanin tichantij noso matikinmiluikan akinmej amo kitekichiuiliaj toTajtsin Dios. Diablo amo kineki matikinmatiltikan oksekimej tlen itoka toTajtsin Dios (Jer. 11:21; Apoc. 12:17). Ye uan akinmej kipaleuiaj amo kinekij makimatikan tlen itoka toTajtsin Dios (Jer. 23:26, 27). Pero tejuan sapanoua tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios uan tiknekij nochipa tikueyichiuaskej (Sal. 5:11; 89:16).
15. ¿Tlen kijtosneki tiknotsaj Jehová ika itoka?
15 Tejuan tiknotsaj Jehová ika itoka (Joel 2:32; Rom. 10:13, 14). Tiknotsaskej ika itoka amo kijtosneki san tikmatiskej itoka uan tiknejnekiskej. Kijtosneki tikmatiskej ken iyelis, tikneltokaskej tlen kijtoua, tikiluiskej matechpaleui uan matechyekana (Sal. 20:7; 99:6; 116:4; 145:18). Noijki kijtosneki matikinmiluikan oksekimej tlen itoka uan ken iyelis. Noijki matikinmiluikan mamoyolkopakan uan makipatlakan innemilis uan ijkon uelis kinselis Jehová (Is. 12:4; Hech. 2:21, 38).
16. ¿Ken uelis tikteititiskej Satanás san tlakajkayaua?
16 Matitlaxikokan ijkuak titlajyouiaj porque tikpaleuiaj itoka toTajtsin Dios (Sant. 5:10, 11). Ijkuak amo tikkauaj Jehová maski techtlajyouiltiaj, tikteititiaj Satanás san tlakajkayaua. Ijkuak okatka Job, Satanás okijto “tlakatl kitemakas nochi tlen kipia para kimakixtis iyolilis” (Job 2:4). Tinochtin ijkon otechtelui akinmej tiktekichiuiliaj Jehová. Ye okijto san tiktekichiuiliskej Jehová tla kuali tikatej pero tikkauaskej ijkuak titlajyouiskej. Job amo okichi tlen Satanás okijto uan ijkon okiteititi ye san tlakajkayaua. Tejuan noijki uelis tikteititiskej amo keman tikkauaskej Jehová maski Satanás kitemos ken techtlajyouiltis. Tikneltokaj Jehová nochipa techmaluis porque tikpaleuiaj itoka (Juan 17:11).
17. ¿Ken uelis tikueyichiuaskej itoka toTajtsin Dios ijkon ken kijtoua 1 Pedro 2:12?
17 Matiktlakaitakan itoka toTajtsin Dios (Prov. 30:9; Jer. 7:8-11). Tejuan tikpiaj itoka toTajtsin Dios uan ipatka titlajtouaj. Ikinon matikpiakan chipauak tonemilis uan ijkon amo tiksokiotiskej itoka (xiktlajtolti 1 Pedro 2:12). Matimochijchikauakan matikueyichiuakan Jehová ika tlen tikchiuaj uan tlen tikijtouaj. Ijkon uelis tikueyichiuaskej itoka maski titlajtlakolejkej.
18. ¿Ken tikteititiaj tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios? (Noijki xikita nota).
18 Tejuan okachi tikpatioitaj tikueyichiuaskej itoka toTajtsin Dios maski oksekimej techpinauiaj (Sal. 138:2). ¿Tleka ijkon tikchiuaj? Porque tikpatioitaj itoka uan tikchiuaj tlen ye kipaktia. Pero ualeua techpinauiaj uan techteneuaj ijkuak ijkon tikchiuaj.a Jesús kipatioita itoka toTajtsin Dios ikinon okitekauili makimiktikan ken se tlakatl tlen kichiua tlen amo kuali. Hebreos 12:2-4 kijtoua ye amo opinauak porque amo okitekipachouaya tlen okijtouayaj oksekimej. Ye okachi kipatioita kichiuas tlen kineki toTajtsin Dios (Mat. 26:39).
19. ¿Tlen timokuayejyekoua porque tikpia itoka toTajtsin Dios uan tleka?
19 Tipakij tikpiaj itoka toTajtsin Dios uan tikitaj se tlateochiuali timotokayotiaj tiiTlaixpantijkauan Jehová. Ikinon amo techtekipachoua ijkuak oksekimej techpinauiaj uan techteneuaj. Tejuan okachi tikpatioitaj tikpaleuiskej itoka toTajtsin Dios. Noijki yotikijtojkej tikueyichiuaskej Jehová maski Satanás kitemos ken techtlajyouiltis. Ijkon tikteititiskej sapanoua tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios ijkon ken Jesús okichi.
TLAKUIKALI 10 ¡Ma ueyitito Jehová!
a Job okachi okitekipacho tlen okiluijkej eyi iyolikniuan. Ye “amo otlajtlakolchi nion amo okijto toTajtsin Dios okichi itlaj amo kuali” ijkuak oixpolikej ikoneuan uan ijkuak okipolo nochi tlen okipiaya (Job 1:22; 2:10). Pero san tlen amo okijto ijkuak iyolikniuan okiluijkej okichi tlen amo kuali. Okachi okitekipacho ken okitayaj oksekimej uan amo okiteititi okachi okipatioitaya mamochipaua itoka toTajtsin Dios (Job 6:3; 13:4, 5; 32:2; 34:5).