TLAMACHTIL 25
TLAKUIKALI 96 Biblia se kualtsin tetliokolil
¿Tlen techmachtia tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia? (Parte 2)
“Sejse okinteochi ken omonekiaya” (GÉN. 49:28).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
Tikitaskej tlen techmachtia tlen Jacob okinmilui chikueyi itelpochuan ijkuak yiixpoliuiskia.
1. ¿Tlen timomachtiskej?
NOCHTIN itelpochuan Jacob ompa okatkaj ijkuak okintlapoui. Yichikome otimomachtijkej tlen okinmilui itelpochuan tlen omotokayotiayaj Rubén, Simeón, Leví uan Judá uan xamo nochtin inmikniuan okintlajtlachialti tlen okikakej. Pero ¿tlen kinmiluiskia Jacob oksekimej itelpochuan? Matikitakan tlen techmachtia tlen okinmilui Zabulón, Isacar, Dan, Gad, Aser, Neftalí, José uan Benjamín.a
ZABULÓN
2. ¿Tlen okijto Jacob kipanoskia Zabulón uan ken omochi tlen okijto? (Génesis 49:13; noijki xikita recuadro).
2 (Xiktlajtolti Génesis 49:13). Jacob okijto ixuiuan Zabulón chantiskiaj itempa mar ik norte kanin Jehová kinmakaskia tlali. Opanok kanaj 200 xiuitl uan akinmej opouiayaj itech itribu Zabulón okiselijkej tlali ik kanin kajki mar de Galilea uan mar Mediterráneo. Moisés noijki okijto: “Xipaki Zabulón ijkuak tikisas” (Deut. 33:18). ¿Tlen kijtosneki tlen okijto? Xamo ixuiuan Zabulón okachi otlasemanayaj porque okatkaj intlajkotia ome mares. Ikinon sapanoua opakej porque kuali okatkaj.
3. ¿Tlen techpaleuis matipakikan?
3 ¿Tlen techmachtia? Uelis tipakiskej maski san kanin tiyetoskej uan maski san tlen techpanos. Matipakikan san ika tlen tikpiaj uan non techpaleuis kuali matimomachilikan (Sal. 16:6; 24:5). Timoyolkokoskej tla san timokuayejyekojtoskej tlen amo tikpiaj. Ikinon matipakikan san ika tlen tikpiaj (Gál. 6:4).
ISACAR
4. ¿Tlen okijto Jacob kichiuaskia Isacar uan ken omochi tlen okijto? (Génesis 49:14, 15; noijki xikita recuadro).
4 (Xiktlajtolti Génesis 49:14, 15). Jacob okilui Isacar kuali okichiuaya iteki uan okilui ye yetoskia ken se burro tlen kinpia chikauakej iomiouan uan etik tlamama. Jacob noijki okilui Isacar ye chantiskia kanin tlakualtsin. Ijkon omochi ijkuak ixuiuan Isacar okiselijkej tlali tlen okatka inakastlan aueyatl Jordán kanin kualtsin otlamochiuaya (Jos. 19:22). Xamo yejuan chikauak otekipanojkej uan otlatokakej pero noijki okinpaleuijkej oksekimej (1 Rey. 4:7, 17). Ijkon okichijkej ijkuak juez Barac uan profeta Débora okinmiluijkej israelitas matlapaleuikan mamomakakan iuan Sísara. Otlapaleuijkej akinmej opouiayaj itech itribu Isacar (Juec. 5:15).
5. ¿Tleka miak ipati matimochijchikauakan tiktekichiuiliskej Jehová?
5 ¿Tlen techmachtia? Jehová okipatioitak tekitl tlen okichijkej akinmej opouiayaj itech itribu Isacar uan noijki kipatioita nochi tlen tikchiuaj ijkuak tiktekichiuiliaj (Ecl. 2:24). Matikilnamikikan sapanoua techpaleuia nochi tlen kichiuaj tokniuan kanin timonechikouaj (1 Tim. 3:1). Yejuan amo momakaj inuan oksekimej pero techmaluiaj kuali matimouikakan iuan toTajtsin Dios uan amitlaj matechpano (1 Cor. 5:1, 5; Jud. 17-23). Noijki moyektlaliaj para techmachtiskej ijkuak timonechikouaj uan ijkon techyolchikauaj (1 Tim. 5:17).
DAN
6. ¿Tlen tekitl okiselijkej akinmej opouiayaj itech itribu Dan? (Génesis 49:17, 18; noijki xikita recuadro).
6 (Xiktlajtolti Génesis 49:17, 18). Jacob okilui Dan akinmej pouiskiaj itech itribu, kintlaniliskiaj akinmej okinkokoliayaj maski yetoskiaj okachi chijchikauakej. Dan yetoskia ken se kouatl tlen kitlanilia se caballo uan akin ipan yaui. Non kijtosneki akinmej opouiayaj itech itribu Isacar moyolchikauaskiaj uan momakaskiaj inuan akinmej okinkokoliayaj israelitas. ¿Ken omochi tlen okijto Jacob? Yejuan “okinkuitlapantokayaj” oksekimej tribus israelitas ijkuak oajsitoj kanin okatka tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia (Núm. 10:25). Sapanoua miak ipati tlen okichiuayaj maski amikaj okitak ken otlapaleuijkej.
7. ¿Tlen moneki matikilnamiktokan ijkuak tiktekichiuiliskej Jehová?
7 ¿Tlen techmachtia? Ualeua ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová tikchiuaj seki tekitl tlen oksekimej amo kitaj. Pero titlapaleuiaj ika nochi toyolo ijkuak titlachipauaj kanin timonechikouaj uan titlayektlaliaj. Noijki ijkuak titlapaleuiaj itech uejueyij nechikolmej noso ijkuak tikchiuaj okseki tekitl. ToTajtsin Dios yolpaki tla ijkon titlapaleuiaj. Matikilnamiktokan Jehová kita uan kipatioita nochi tlen tikchiuaj para tiktekichiuiliskej. Sapanoua kipatioita tlen tikchiuaj porque tiktlasojtlaj uan amo ijkon tikchiuaj para matechitakan oksekimej (Mat. 6:1-4).
GAD
8. ¿Tleka akinmej opouiayaj itech itribu Gad uelis itlaj kintoktiskiaj itech tlali tlen okinmakak Jehová? (Génesis 49:19; noijki xikita recuadro).
8 (Xiktlajtolti Génesis 49:19). Jacob okilui Gad sekimej ichtekej itlaj kitoktiskiaj. Opanok 200 xiuitl uan akinmej opouiayaj itech itribu Gad okiselijkej tlali inakastlan aueyatl Jordán ik kanin kisa tonaltsin. Pero ik ompa ochantiayaj akinmej okinkokoliayaj. Ikinon xamo miak uelta itlaj okintoktijkej. Pero yejuan okinekiayaj ompa chantiskej porque ompa okatka sakayo uan ompa uelis tlakuaskiaj inyolkauan (Núm. 32:1, 5). Amo omomojtiayaj porque okineltokayaj Jehová kinpaleuiskia makimaluikan tlali tlen ye okinmakak. Akinmej opouiayaj itech itribu Gad miak xiuitl okinpaleuijkej oksekimej israelitas makimoaxkatikan tlali tlen Jehová okinmakak tlen okatka okse lado kanin kajki aueyatl Jordán (Núm. 32:16-19). Yejuan okineltokayaj Jehová kinmaluiskia insiuauan uan inkoneuan ijkuak oyayaj kinpaleuitiuij oksekimej israelitas. Jehová okinteochi porque amo omomojtijkej uan okinpaleuijkej oksekimej israelitas (Jos. 22:1-4).
9. ¿Tlen tikchiuaskej tla tikneltokaj Jehová nochipa techmaluis?
9 ¿Tlen techmachtia? Nochipa matiktekichiuilikan Jehová maski san tlen tlamantli tikixnamikiskej (Sal. 37:3). Miakej tokniuan mochijchikauaj tlapaleuitiuij kanin kinchijchiuaj kalmej para mamonechikokan tokniuan, oksekimej yauij tetlapouitiuij kanin okachi moneki uan oksekimej kichiuaj okseki tekitl para kipaleuiskej ialtepe Jehová. ¿Tleka mochijchikauaj tlapaleuiskej? Porque yejuan kineltokaj Jehová nochipa kinmaluis (Sal. 23:1).
ASER
10. ¿Tlen amo kuali okichijkej akinmej opouiayaj itech itribu Aser? (Génesis 49:20; noijki xikita recuadro).
10 (Xiktlajtolti Génesis 49:20). Jacob okilui Aser amitlaj kinpoloskia akinmej pouiskiaj itech itribu uan ijkon opanok. Okachi otlamochiuaya itech tlali tlen okiselijkej ixuiuan Aser (Deut. 33:24). Intlal otlamiaya itempa mar Mediterráneo uan noijki ompa okatka altepetl Sidón. Non altepetl okipiaya kanin omoketsayaj barcos uan oueyititoka porque ompa otlasemanayaj. Pero amo kuali tlen okichijkej porque amo okinkixtijkej cananeos tlen ompa ochantiayaj uan opejki inuan mouikaj (Juec. 1:31, 32). Xamo ayakmo omochijchikajkej kitekichiuiliskej Jehová porque okipiayaj miak tomin. Ijkuak juez Barac okinmilui israelitas makipaleuikan momakaskej inuan cananeos, akinmej opouiayaj itech itribu Aser amo otlapaleuijkej. Ikinon amo okitakej ijkuak Jehová okinpaleui israelitas “ik inakastlan atl ompa Meguidó” (Juec. 5:19-21). Xamo sapanoua opinauakej ijkuak Barac uan Débora otlakuikakej uan okijtojkej: “Aser amitlaj okichi uan omotlali itempa mar” (Juec. 5:17).
11. ¿Tleka amo san matikpatioitakan tikpiaskej miak tlamantli?
11 ¿Tlen techmachtia? Tejuan okachi tikpatioitaj tiktekichiuiliskej Jehová. Ikinon amo tikixnekij tomin uan okseki tlamantli ijkon ken kichiuaj akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová (Prov. 18:11). Amo san tikpatioitaj tlen tikpiaj (Ecl. 7:12; Heb. 13:5). Okachi matimochijchikauakan tiktekichiuiliskej Jehová uan amo san matimotonalpolokan tiktemoskej tikpiaskej miak tlamantli. Tejuan timochijchikauaj okachi tiktekichiuiliskej Jehová porque tikneltokaj satepan kuali tiyetoskej uan techmakas nochi tlen techpoloua (Sal. 4:8).
NEFTALÍ
12. ¿Ken omochi tlen Jacob okilui Neftalí? (Génesis 49:21; noijki xikita recuadro).
12 (Xiktlajtolti Génesis 49:21). Jacob okijto Neftalí kijtoskia “kualtsin tlajtoli”. Nin omochi ijkuak Jesús kualtsin otetlapoui uan otlamachti. Altepetl Capernaúm opouiaya itech itribu Neftalí ikinon Biblia kijtoua okatka ken ialtepe Jesús porque uejkika ompa otetlapoui (Mat. 4:13; 9:1; Juan 7:46). Isaías okijto Jesús yetoskia intlauil akinmej chantiskiaj Zabulón uan Neftalí (Is. 9:1, 2). Jesús ye ‘melauak tlauili tlen nochtin okintlauili’ porque kualtsin otlamachti (Juan 1:9).
13. ¿Tlen moneki tikchiuaskej tla tiknekij tikyolpaktiskej Jehová?
13 ¿Tlen techmachtia? Jehová kikaki ken titlajtouaj uan tlen tikijtouaj. Kualtsin matitlajtokan tla tiknekij tikyolpaktiskej. ¿Ken uelis ijkon tikchiuaskej? Amo keman matitlakajkayauakan (Sal. 15:1, 2). Noijki matikinyolchikauakan oksekimej uan matikinmiluikan kuali tlen kichiuaj. Amo san matikijtojtinemikan tlen amo kuali kichiuaj oksekimej noso amo techpaktia tlen kichiuaj (Efes. 4:29). Noijki matimochijchikauakan okachi kuali matitetlapouikan maski san kanin tiyetoskej.
JOSÉ
14. ¿Ken omochi tlen Jacob okilui José? (Génesis 49:22, 26; noijki xikita recuadro).
14 (Xiktlajtolti Génesis 49:22, 26). Jacob oyolpakiaya porque Jehová okipejpenki José makichiua itlaj miak ipati. Ye okijto José okatka “imamayo se kouitl tlen kitemaka tlakilotl”. Jacob okatka non kouitl uan José okatka ken imamayo non kouitl. Raquel okatka imama José uan ye akin achto oneski. Jacob okachi okitlasojtlaya Raquel ikinon noijki okachi okitlasojtlaya José. Jacob okijto José kiseliskia tlen okipolo Rubén. Ye noijki achto oneski pero imama okatka ye Lea (Gén. 48:5, 6; 1 Crón. 5:1, 2). Nin profecía omochi ijkuak ome itelpochuan José tlen omotokayotiayaj Efraín uan Manasés omochijkej ome tribus itech altepetl Israel uan sejse okiselijkej intlal (Gén. 49:25; Jos. 14:4).
15. ¿Tlen okichi José ijkuak okipanotoka tlen amo kuali?
15 Jacob okijto tlen kipanoskia José. Okijto akinmej kinejnekij arco ‘okimojmotlakej ika flechas uan okikokolijkej’ (Gén. 49:23). Ijkon opanok ijkuak ikniuan okikokoliayaj uan okitlajyouiltijkej. Pero ye amo okinkokoli ikniuan nion okikokoli Jehová. Opanok tlen okijto Jacob: “Iarco kuali okatka uan imauan ochikajtokaj uan kuali okinmoliniaya” (Gén. 49:24). José okikauili Jehová makipaleui ijkuak otlajyouiaya. Noijki okinmiknomatki ikniuan ikinon okintlapojpolui (Gén. 47:11, 12). Ye omochijchika kipias kualtsin iyelis maski okipanotoka miak tlamantli (Sal. 105:17-19). Ikinon Jehová okimakak se tekitl miak ipati.
16. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken José okichi ijkuak techpanos tlen amo kuali?
16 ¿Tlen techmachtia? Amo matikkauakan Jehová nion matikinkauakan tokniuan ijkuak techpanos tlen amo kuali. Matikilnamiktokan ualeua Jehová kikaua matitlajyouikan uan non techpaleuia okachi kuali matikchiuakan ken Cristo (Heb. 12:7). Non techpaleuis matiteiknomatikan uan matitetlapojpoluikan (Heb. 12:11). Noijki Jehová techteochiuas tla titlaxikoskej ijkon ken okiteochi José.
BENJAMÍN
17. ¿Ken omochi tlen Jacob okilui Benjamín? (Génesis 49:27; noijki xikita recuadro).
17 (Xiktlajtolti Génesis 49:27). Jacob okijto akinmej pouiskiaj itech itribu Benjamín yetoskiaj soldados chijchikauakej ijkon ken tekuanimej (Juec. 20:15, 16; 1 Crón. 12:2). Satepan okijto tlajtoli “kualkan” uan “tiotlak”. Tlajtoli “kualkan” kijtosneki ijkuak Saúl okitlalijkej achto tekiua ompa altepetl Israel uan ye okatka ixui Benjamín. Ye okatka yolchikauak uan omomakak inuan filisteos (1 Sam. 9:15-17, 21). Tlajtoli “tiotlak” kijtosneki ijkuak tekiua Ester uan Mardoqueo okinpaleuijkej israelitas mamomakixtikan porque persas okinekiayaj kinmiktiskej. Ester uan Mardoqueo noijki okatkaj ixuiuan Benjamín (Est. 2:5-7; 8:3; 10:3).
18. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken okichijkej akinmej opouiayaj itech itribu Benjamín?
18 ¿Tlen techmachtia? Akinmej opouiayaj itech itribu Benjamín sapanoua oyolpakej porque omochi profecía tlen okijto Jacob ijkuak okitlalijkej Saúl mayeto tekiua. Satepan Jehová okipejpenki David mayeto tekiua. Noijki okipaleuijkej akinmej opouiayaj itech itribu Benjamín maski ye okatka ixui Judá (2 Sam. 3:17-19). Opanok seki xiuitl uan oksekimej tribus okixnamikej David pero akinmej opouiayaj itech itribu Benjamín amo ijkon okichijkej. Yejuan okipaleuijkej David porque okimatiayaj Jehová okitlali matlanauati (1 Rey. 11:31, 32; 12:19, 21). Axkan Jehová noijki okintlali sekimej tlakamej makiyekanakan ialtepe. Tejuan noijki matikinpaleuikan tokniuan ijkon ken otlapaleuijkej akinmej opouiayaj itech itribu Benjamín (1 Tes. 5:12).
19. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia?
19 Yotechmachti miak tlamantli tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia. Biblia techititia omochi tlen okijto Jacob uan non techpaleuia matikneltokakan mochiuaskej okseki profecías tlen yokinmijto toTajtsin Dios. Noijki ijkuak timokuayejyekouaj Jehová okinteochi itelpochuan Jacob, techpaleuia matikitakan tlen uelis tikchiuaskej para tikyolpaktiskej.
TLAKUIKALI 128 Momakixtis akin nochi kixikos
a Jacob okinteochi naui itelpochuan tlen omotokayotiayaj Rubén, Simeón, Leví uan Judá. Ye opejki kinteochiua akinmej otlayekanayaj uan otlamito iuan akin okachi tsikitsin. Pero ayakmo ijkon okichi ijkuak okinteochi oksekimej itelpochuan.