ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI seWatchtower
ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI
seWatchtower
Ndebele (Zimbabwe)
  • IBHAYIBHILI
  • AMABHUKU
  • IMIHLANGANO YEBANDLA
  • es19 kk. 26-36
  • March

Akulavidiyo yalokho okukhethileyo.

Uxolo, sehlulekile ukudlala ividiyo oyidingayo.

  • March
  • Ukuhlola IMibhalo Nsuku Zonke—2019
  • Izihlokwana
  • OLwesihlanu, March 1
  • UMgqibelo, March 2
  • ISonto, March 3
  • UMvulo, March 4
  • OLwesibili, March 5
  • OLwesithathu, March 6
  • OLwesine, March 7
  • OLwesihlanu, March 8
  • UMgqibelo, March 9
  • ISonto, March 10
  • UMvulo, March 11
  • OLwesibili, March 12
  • OLwesithathu, March 13
  • OLwesine, March 14
  • OLwesihlanu, March 15
  • UMgqibelo, March 16
  • ISonto, March 17
  • UMvulo, March 18
  • OLwesibili, March 19
  • OLwesithathu, March 20
  • OLwesine, March 21
  • OLwesihlanu, March 22
  • UMgqibelo, March 23
  • ISonto, March 24
  • UMvulo, March 25
  • OLwesibili, March 26
  • OLwesithathu, March 27
  • OLwesine, March 28
  • OLwesihlanu, March 29
  • UMgqibelo, March 30
  • ISonto, March 31
Ukuhlola IMibhalo Nsuku Zonke—2019
es19 kk. 26-36

March

OLwesihlanu, March 1

Ngokuthobeka, khangelani abanye njengabangcono kulani.​—Flp. 2:3.

Ukhona yini umuntu ongazwanani laye ebandleni lenu kumbe elake laxabana kodwa ulokhu umbambele isikhwili? Nxa ungahlala ugoqe izandla ungenzi lutho ngendaba le, wena lalowomuntu lizaqhubeka lingazwanani. IBhayibhili litshengisa ukuthi ukuba lomusa kungasinceda ukuthi sihlale sizwanana labafowethu labodadewethu kanye labanye abantu abasizondayo. (Zaga. 25:21, 22) Ukuba lomusa kungathambisa inhliziyo elukhuni njalo kuqede ingxabano. Ukunxusa umuntu ongazwanani laye kuzakusiza ukuthi ubone ubuntu bakhe obuhle obenza uNkulunkulu wamdonsela enhlanganisweni yakhe. (Joh. 6:44) Kanti njalo kungaqeda ukhophe olukhona phakathi kwenu futhi kuqinise ubudlelwano benu. Nxa usenza lokhu okutshiwo embhalweni walamuhla kumele ufuqwe luthando hatshi ukuvala abantu amehlo. Iqiniso elikhona yikuthi abafowethu labodadewethu bangcono kulathi ngezindlela ezinengi. Ngakho kasizameni ukubona ukuthi singabalingisela njani endabeni yokholo, eyokubekezela, isibindi kanye lezinye izimpawu ezinhle abalazo. Lokhu kuzakwenza sibathande kakhulu njalo sikhululeke ukubanxusa emizini yethu. w18.03 17 ¶18-19

UMgqibelo, March 2

[UJehova kafuni] ukuba lamunye abhubhe.​—2 Phet. 3:9.

Ukususwa komntwana ebandleni kujayele ukubahlupha abazali njalo kwenza abanye behluleke ukulalela uJehova. Ngokwesibonelo omunye udadewethu olomntwana owasuka ngakibo ngemva kokususwa ebandleni, uthi: “Lanxa amabhuku enhlanganiso ayecacile endabeni yokuphatha abantu abasusiweyo mina ngangidinga okuyizizatho kokuzigeza ukuze ngibe lomntanami kanye lomzukulu wami. Kodwa umkami wayehlala engikhuza ngomusa njalo engikhumbuza ukuthi kumele silandele lokho uJehova akutshoyo lokuthi umntanethu kasekho ngaphansi kwethu.” Ngemva kweminyaka ethile umntanabo wabuyiselwa ekukhonzeni. Unina uthi: “Uyasihlonipha kakhulu ngokuthi senza lokho okufunwa nguJehova ngokungakhulumi laye ngesikhathi esusiwe.” Nxa ulomntwana osusiweyo khumbula amazwi la athi: “Themba kuJehova ngenhliziyo yakho yonke, ungathembi kokwakho ukuzwisisa.” (Zaga. 3:5, 6) Bazali mthembeni uJehova lilandele lokho akutshoyo lanxa kungabe kubuhlungu. Mvumeleni abalaye abantwabenu ngoba yena ujezisa ngendlela efaneleyo. w18.03 31 ¶12-13

ISonto, March 3

Hambani lenze abafundi.​—Mat. 28:19.

IBhayibhili kalisitsheli ukuthi umuntu kumele abhabhathizwe eseleminyaka emingaki. Ibala lesiGrikhi elihunyutshwe ngokuthi “lenze abafundi” elitholakala kuMathewu 28:19 litsho ukufundisa umuntu ulenhloso yokuthi laye acine esengumfundi. Umfundi ngumuntu osefundile, wazwisisa izimfundiso zikaJesu futhi osekulungele ukuzisebenzisa empilweni yakhe. Ngakho bazali, nxa lifundisa abantwabenu kusukela besezinsane kumele libe lenhloso yokubasiza ukuthi babe ngabalandeli bakaKhristu ababhabhathiziweyo. Akwenzakali ukuthi usane lubhabhathizwe kodwa iBhayibhili litshengisa ukuthi abantwana abancane bangenelisa ukuzwisisa iqiniso. Ngokwesibonelo uThimothi waqalisa ukukhonza uJehova esesemncane kakhulu. Lokhu kwamenza waba lokholo oluqinileyo. (2 Tim. 1:5; 3:14, 15) Waqhubeka ethuthuka njalo wathi eseleminyaka engaba ngu-20 abazalwane babona kufanele ukuthi aphathiswe imisebenzi eqakathekileyo ebandleni.​—ImiSeb. 16:1-3. w18.03 9 ¶4-5

UMvulo, March 4

Lenziwe libe batsha esimeni sezingqondo zenu.​—Efe. 4:23.

Nxa umuntu eqalisa ukukhonza uJehova uyantshintsha indlela aphila ngayo. Lanxa esebhabhathiziwe kumele aqhubeke ezihlola. Sonke kufanele siqhubeke sithuthuka ngoba singabantu abalesono. (Flp. 3:12,13) Kungelani lokuthi sibadala kumbe sibatsha kumele sizibuze imibuzo le: ‘Lukhona yini untshintsho olwenzakala kimi olutshengisa ukuthi ngiyathuthuka? Ubuntu bami buyatshengisa yini ukuthi ngilingisela uKhristu? Indlela engenza ngayo nxa ngisemihlanganweni yebandla iyatshengisa yini ukuthi ubuhlobo bami loNkulunkulu buqinile? Ingxoxo zami zitshengisani ngalokho engikufisayo? Indlela engitaditsha ngayo lengigqoka ngayo kanye lengenza ngayo ngingaphiwa iseluleko itshengisani ngami? Ngenzani nxa kulento ethile engidonsela esonweni? Sengikhule ngokugcweleyo yini ekukhonzeni?’ (Efe. 4:13) Indlela ozaphendula ngayo imibuzo le izakusiza ubone ukuthi ubuhlobo bakho loNkulunkulu bunjani. w18.02 24 ¶4-5

OLwesibili, March 5

Babusisiwe abantu oNkulunkulu wabo nguJehova.​—Hubo. 144:15.

Okwenzakala kulesisikhathi esiphila kuso akukaze kwenzakale loba nini embalini. Ngokwesibonelo kulezinsuku uJehova uqoqa ‘ixuku elikhulukazi elivela ezizweni zonke, lasezizwaneni, lasebantwini kanye lasezindimini zonke.’ Ixuku leli libumba ‘isizwe esilamandla’ esilabantu abedlula 8 miliyoni ‘abakhonza [uNkulunkulu] emini lebusuku.’ (Isam. 7:9, 15; Isaya. 60:22) Akukaze kube labantu abanengi kangaka abathanda uNkulunkulu futhi abathandanayo. Imibhalo yaphinda yaphrofetha langalokho okuzakwenziwa ngabantu abangelandaba loNkulunkulu kulezinsuku zokucina. Umphostoli uPhawuli wabhala wathi: “Ezinsukwini zokucina . . . , abantu bazakuba ngabazithandayo, labathanda imali, . . . labathanda injabulo kulokuthanda uNkulunkulu.” (2 Tim. 3:1-4) Abantu laba batshiyene kakhulu labantu abathanda uNkulunkulu. Akuphileki labo abantu abanjalo ngoba benza impilo ibe “nzima.” w18.01 22 ¶1-2

OLwesithathu, March 6

Labo abamdingayo uJehova bayakuzwisisa [konke, NW].​—Zaga. 28:5.

Ukuba lolwazi kwenza uNowa waba lokholo kanye lokuhlakanipha okwamnceda ukuthi aqhubeke ‘ebambelele kuNkulunkulu.’ Kwamsiza lokuthi angalandeli izinto ezimbi ezazisenziwa ngabantu ayephila labo. Ngalesosikhathi abantu abanengi babethatheka ngamandla kanye lezimangaliso ezazisenziwa zingilosi ezazihlamukile futhi kungenzakala ukuthi basebezikhonza. Kodwa uNowa kazange enze njalo. (Gen. 6:1-4, 9) Okunye ayekwazi yikuthi abantu babetshelwe ukuthi bazalane bande bagcwalise umhlaba. (Gen. 1:27, 28) Yikho wakubona kungaqondanga ukuthi izingilosi ziye emacansini labantu. Lokhu kwahle kwamcacela lapho ebona abesifazane labo bezala abantwana abangajayelekanga. Ngokuhamba kwesikhathi uNkulunkulu wamtshela ukuthi uzaletha uZamcolo emhlabeni. UNowa wakukholwa lokho njalo wazimisela ukwakha umkhumbi ukuze yena lemuli yakhe basinde.​—Heb. 11:7. w18.02 9 ¶8

OLwesine, March 7

Ngenxa yomusa kaNkulunkulu ngiyilokhu engiyikho.​—1 Khor. 15:10.

Nxa wenze isono, uJehova uzimisele ukukuncedisa ukuthi ulungisise ubuhlobo bakho laye. Okumele ukwenze yikwamukela usizo akunika lona esebenzisa abadala. (Zaga. 24:16; Jak. 5:13-15) Kwenze masinyane lokhu ngoba yikho okuzakusiza ukuthi uthole ukuphila okungapheliyo. Kwesinye isikhathi kungenzakala ukuthi ubulokhu uzithonisisa ngesono owasenzayo lanxa uJehova esekuthethelele. Kuyini okungakusiza esimeni esinjalo? Umphostoli uPhawuli laye ngezinye izikhathi wayekhathazwa yizono ayeke wazenza. Wabhala wathi: “Mina ngingomncane kubaphostoli njalo kangifanelanga lokuthiwa mphostoli, ngoba ngahlukuluza ibandla likaNkulunkulu.” (1 Khor. 15:9) UJehova wayekwazi ukuthi uPhawuli wayengumuntu olesono futhi wamamukela enjalo. Wayefuna ukuthi laye uPhawuli ahlale ekukhumbula ukuthi usemamukele. Ngakho nxa wasivuma isono sakho kuJehova njalo waxoxa labadala ukuze bakusize woba leqiniso lokuthi uJehova usekuthethelele.​—Isaya. 55:6, 7. w18.01 11 ¶17-18

OLwesihlanu, March 8

Sondelani phansi kukaNkulunkulu laye uzasondela kini.​—Jak. 4:8.

Nxa ufuna ukuba ngumngane kaJehova kumele uzimisele ukumlalela lokukhuluma laye. Indlela eqakathekileyo ongamlalela ngayo yikubala iBhayibhili. Lokhu kugoqela ukucabangisisa ngalokho okufundayo langalokho okusemabhukwini adindwa yinhlanganiso. Kodwa akufanelanga ubale iBhayibhili njengomuntu obalela ukubhala umhloliso. Kumele uchwayisise, uphenye njalo uhlolisise ukuze umazi ngcono uJehova futhi uzwisise ubuntu bakhe. Ungenza njalo uzasondela kuye futhi laye uzasondela kuwe. Inhlanganiso kaJehova isinike izinto ezinengi kakhulu ezingakunceda nxa utaditsha. Ngokwesibonelo kuwebhusayithi yesiZulu kulengxenye ethi “Lifundisani Ngempela IBhayibheli?” engakunceda ukuthi uqinise ukholo lwakho.​—Hubo. 119:105. w17.12 25 ¶8-9

UMgqibelo, March 9

Abayikulimaza loba badilize kuyo yonke intaba yami engcwele.​—Isaya. 11:9.

Kuyini okuzakwenza amazwi la asembhalweni walamuhla agcwaliseke? IBhayibhili lithi “umhlaba uzakuba usugcwele ulwazi lukaJehova.” Njengoba izinyamazana zingenelisi ukufunda ngoJehova, isiphrofetho lesi singasetshenziswa nxa kukhulunywa ngontshintsho olwenziwa ngabantu ukuze bantshintshe ubuntu babo. (Isaya. 11:6, 7) Abanye kudala kwabo babesesabeka njengezinyamazana kodwa khathesi sebezwanana labanye. Ezinye izibonelo zabantu ababenjalo ziyatholakala esihlokweni esithi, “IBhayibhili Liyakuntshintsha Ukuphila” esitholakala ku-jw.org. Abantu abamthandayo uJehova bayabulahla ubuntu obudala ‘bafake obutsha, obadalelwa ukuba njengoNkulunkulu ekulungeni okuqotho lobungcwele.’ (Efe. 4:23, 24) Ukufunda ngoNkulunkulu kwenza abantu bazimisele ukuntshintsha impilo zabo ukuze benze intando yakhe. Kubenza batshiye izimfundiso zamanga futhi bantshintshe indlela abacabanga ngayo kanye lezenzo zabo. Akulula sibili ukwenza untshintsho olunjalo kodwa umoya kaNkulunkulu uyabasiza labo abafisa ukwenza intando yakhe futhi bamthokozise. w18.01 31 ¶15-16

ISonto, March 10

Yilowo lalowo [uzakwenziwa aphile] ngethuba lakhe.​—1 Khor. 15:23.

IBhayibhili lithi abazaphila ezulwini bazavuswa “yilowo lalowo ngethuba lakhe.” Ngakho silethemba lokuthi ukuvuswa kwabantu emhlabeni lakho kuzakwenzakala ngendlela ehlelekileyo. Kodwa indaba le ingenza sibe lemibuzo efanana laleyo elandelayo: Ngobani abazavuswa kusanda kuqalisa iminyaka eyinkulungwane yokubusa kukaKhristu? Kuzaqala ngalabo esibaziyo yini ukuze senelise ukubahlangabeza? Kuzaqala ngamadoda ayengabakhokheli endulo yini ukuze aqondise abantu bakaNkulunkulu emhlabeni omutsha? Abantu abangazange bafunde ngoJehova bona bazavuswa nini? Minengi kakhulu imibuzo esingaba layo kodwa kulesizatho yini sokuthi sikhathazeke kakhulu ngayo? Akungcono yini ukuthi silinde sibone indlela uJehova azakwenza ngayo lokhu? Kasizimiseleni ukuqinisa ukholo lwethu ukuze senelise ukuzibonela ngawethu uJehova esegcwalisa isithembiso sokuvusa abafileyo esebenzisa uJesu.​—Joh. 5:28, 29; 11:23. w17.12 12 ¶20-21

UMvulo, March 11

Bafazi, zehliseleni phansi kwamadoda enu, njengokufanele iNkosi. Madoda, thandani omkenu lingabi lesihluku kubo. Bantwana, lalelani abazali benu ezintweni zonke.​—Kol. 3:18-20.

Ukusebenzisa iseluleko sikaPhawuli esiphefumulelweyo kungawasiza kakhulu amadoda lamakhosikazi kanye labantwana. IBhayibhili lithi: “Madoda, thandani omkenu lingabi lesihluku kubo.” Indoda elothando iyamlalela umkayo nxa eveza imibono yakhe njalo yenza abone ukuthi iyakuqakathekisa akutshoyo. (1 Phet. 3:7) Lanxa indoda ingasoze yenze konke okutshiwo ngumkayo, ukumlalela kungayinceda ukuthi yenze izinqumo ezinhle. (Zaga. 15:22) Kanti njalo kufanele izimisele ukuhlala isenza izinto ezizakwenza umkayo ayihloniphe kulokuthi imbambe ngamandla ukuthi imhloniphe. Ngakho nxa indoda ithanda sibili umkayo labantwana kuzaba lula ukuthi bakhonze uJehova bemanyene futhi lokhu kuzakwenza bathole umvuzo wokuphila beyimuli. w17.11 28-29 ¶12, 15

OLwesibili, March 12

Qaphelani kungabi khona olithumbayo ngenhlakanipho eyize lekhohlisayo . . . yakulo umhlaba.​—Kol. 2:8.

Kungenzakala ukuthi umphostoli uPhawuli wabhalela amaKhristu aseKholose ngesikhathi eyisibotshwa eRoma ngabo-60 kusiya ku-61 C.E. Wabatshela ngokuqakatheka kokuba ‘lenhlakanipho yomoya kanye lokuqedisisa.’ (Kol. 1:9) Waphinda wathi: “Ngilitshela lokhu ukuze kungabi khona olikhohlisayo ngamazwi amnandi. Qaphelani kungabi khona olithumbayo ngenhlakanipho eyize lekhohlisayo, eyeyame emdabukweni wabantu lakuzimiso zemvelo yakulo umhlaba kungesikho kuKhristu.” (Kol. 2:4, 8) Ngemva kwalokho wabachazela ukuthi kungani imicabango enjalo ingaqondanga lokuthi kungani abantu abanengi babeyithanda. Ngokwesibonelo yenza abantu bazibone behlakaniphile njalo bengcono kakhulu kulabanye. Ngakho inhloso yencwadi le kwakuyikusiza abazalwane ukuthi baqaphele imicabango enjalo futhi babone ingozi yokulandela imikhuba emibi.​—Kol. 2:16, 17, 23. w17.11 20 ¶1

OLwesithathu, March 13

Aluba isandla sakho loba unyawo lwakho lukwenzisa isono kuqume ukulahle.​—Mat. 18:8.

Kuyini okumele kwenziwe ngumuntu owenze isono ukuze uJehova abe lesihawu kuye? Kumele azimisele ukutshiya loba yini ngitsho laleyo ayithandayo engabangela ukuthi aphinde enze isono. (Mat. 18:9) Ngokwesibonelo nxa abangane bakho bekuhuga ukuthi wenze izinto ezingathokozisi uNkulunkulu, uzazimisela yini ukutshiyana labo? Engxenye ulohlupho lokungazibambi ekunatheni utshwala, uzazama yini ukubalekela izimo ezingakwenza ucine udakwa? Nxa kuyikuthi ulwisana lezifiso ezimbi zemacansini, uzimisele yini ukungabukeli loba yini engenza ufikelwe yimicabango engcolileyo? Khumbula ukuthi ngeke uzisole ngokuzidela ukuze uhlale uqotho kuJehova. Phela kubuhlungu ukudliwa yisazela ngenxa yokwenza izinto ezingamthokozisiyo uJehova. Kodwa nxa ungazimisela ukulahla yonke imikhuba engalunganga uzakubusisa njalo akutshengise ‘uthando lwakhe olungapheliyo.’​—Isaya. 54:7, 8. w17.11 11 ¶12

OLwesine, March 14

Lesi yisithuko esizakwehlela lonke ilizwe; ngoba . . . , amasela wonke azaxotshwa kumbe azajeziswa.​—Zek. 5:3.

Unanzelele yini ukuthi uZekhariya 5:4 uthi isithuko ‘sizangena endlini yesela sihlale khona njalo siyichithize’? Lokhu kutshengisa ukuthi akulalutho esingalufihlela uJehova ngoba uyakubona konke esikwenzayo. Ngakho lanxa umuntu engafihlela amapholisa, abaqhatshi bakhe, abadala bebandla loba abazali bakhe ukuthi untshontshile, ngeke amfihlele uNkulunkulu futhi uzakuba leqiniso lokuthi lesosono siyavezwa obala. (Heb. 4:13) Siyambonga kakhulu uJehova ngokusidonsela enhlanganisweni yakhe elabantu abazimisele ukuhlala beqotho “ngezindlela zonke.” (Heb. 13:18) UJehova uyakuzonda ukuntshontsha, kalakuthi untshontshe into encane kumbe enkulu. Ukwazi lokhu kuyasifuqa ukuthi silalele imithetho yakhe futhi siphile ngendlela engasoze yenze abantu bagcone ibizo lakhe. Singenza njalo siyabe sibalekela isithuko, okutsho ukubhujiswa okuzakwehlela abantu abephula imithetho kaJehova ngabomo. w17.10 22 ¶6-7

OLwesihlanu, March 15

Zamani ngamandla wonke ukugcina ukumanyana [komoya] ngesibopho sokuthula.​—Efe. 4:3.

Kumele sizame ngamandla wonke ukulondoloza ukuthula lanxa singabe sicabanga ukuthi siphathwe kubi. (Rom. 12:17, 18) Ukuxolisa kuyanceda kakhulu nxa uphambanise othile kodwa kumele sikwenze ngenhliziyo yonke. Ukulondoloza ukuthula kuqakathekile lasebantwini abatshadileyo. Akumelanga bazitshaye abantu abathandanayo nxa besebantwini kuthi nxa sebebodwa batshelane amazwi ahlabayo kumbe bangakhulumisani loba balwe. Kumele sihlale sizimisele ukuthethelela abanye. Ukuthethelela kutsho ukuxolela umuntu okoneleyo futhi ukhohlwe ngobuhlungu akuzwise bona. Okunye okungasinceda yikuthi singabi silokhu sicabanga ngobuhlungu esibuzwayo ngalokho okwenziwe ngulowomuntu ngoba uthando lweqiniso “kalubambeli zikhwili.” (1 Khor. 13:4, 5) Phela ukubamba isikhwili kuyingozi ngoba kwenza singazwanani njalo kungaphambanisa ubuhlobo bethu loJehova.​—Mat. 6:14, 15. w17.10 10 ¶14-15

UMgqibelo, March 16

Lizakwazi ukuba iNkosi yamabandla ingithumile.​—Zek. 6:15, The Holy Bible in Ndebele.

Umlayezo kaZekhariya wabanceda njani abako-Israyeli? UJehova wathembisa ukuthi uzabavikela njalo abasize ukuze baqede umsebenzi wokwakha ithempeli. Kumele ukuthi lokhu kwabaqinisa futhi kwabanika idlabuzane lokuqhubeka ngomsebenzi. Lanxa kunjalo, bangabe babezibuza ukuthi bazawenza njani lumsebenzi bona bebalutshwane. Ngalesosikhathi kwakusanda kufika uHelidayi loThobhija loJedaya bezoncedisa kodwa uJehova wabatshela wathi abanengi abasekudeni “bazakuza bazokwelekelela ukwakha ithempeli likaJehova.” Ngesikhatshana nje amaJuda aqhubekela phambili ngomsebenzi lanxa inkosi yasePhesiya yayiwumisile. Ngokuya kwesikhathi uJehova walususa uhlupho lolu olwalukhanya lungangentaba njalo ngo-515 B.C.E umsebenzi wokwakha ithempeli waphela. (Ezra. 6:22; Zek. 4:6, 7) Amazwi akhulunywa nguJehova asebenza njani lamuhla? w17.10 29 ¶17

ISonto, March 17

[Woba] lesibindi, njalo uwenze lumsebenzi.​—1 ImiLan. 28:20.

USolomoni watshelwa ukuthi nguye owayezakhangela ukuqhutshwa komsebenzi wokwakha ithempeli eJerusalema. Lo kwakungumsebenzi omkhulu okumangalisayo ngoba ithempeli lelo kwakumele libe “yindlu ebukekayo kakhulu ibe lodumo lesithunzi emehlweni ezizwe zonke.” Kanti njalo ithempeli leli lalizakuba ‘yindlu kaJehova uNkulunkulu’ weqiniso. (1 ImiLan. 22:1, 5, 9-11) INkosi uDavida yayikwazi ukuthi uNkulunkulu uzawusekela lumsebenzi kodwa yayikhathazwa yikuthi indodana yayo uSolomoni ‘yayisengumntwana njalo ingakabi lolwazi.’ Yayizibuza ukuthi uzakuba laso yini isibindi sokwakha ithempeli? USolomoni wayezavumela ukuthi ukuba ngumntwana lokungabi lolwazi kumenze ehluleke ukwenza lumsebenzi yini? Kwakudingeka ukuthi abe lesibindi ukuze aphumelele. Aluba uSolomoni kazange abe lesibindi wayezakhulelwa yikwesaba acine engasalakhanga ithempeli futhi lokho kwakungaba yikwehluleka okukhulu. Lathi kumele sicele ukuthi uJehova asincedise ukuze sibe lesibindi sokwenza umsebenzi. w17.09 28-29 ¶1-2, 4-5

UMvulo, March 18

Ilizwi likaNkulunkulu limi kuze kube nininini.​—Isaya. 40:8.

Impilo yethu ibizakuba nzima kakhulu ngabe kasilalo iBhayibhili. Besingeke simazi uNkulunkulu njalo besingasoze sizithole izimpendulo zemibuzo ephathelane lokuphila kwethu kanye lekusasa lethu. Bekuzakuba nzima lokuthi siyazi indlela uJehova ayephatha ngayo abantu endulo futhi besizakuba ngumhlambi kazelusile ngoba kungelamithetho esiqondisayo. Siyambonga uNkulunkulu ngoba usinike iLizwi lakhe njalo ku-Isaya 40:8 wathembisa ukuthi lizahlala likhona kuze kube nini lanini. Lanxa umbhalo lo ungakhulumi ngeBhayibhili ngokwalo, isimiso esikuwo singasetshenziswa nxa kukhulunywa ngalo. Umphostoli uPhetro wayisebenzisa ivesi le ngesikhathi eloba enye incwadi yakhe. (1 Phet. 1:24, 25) Abahumutshi beBhayibhili badlule ebunzimeni obukhulu ngesikhathi belihumutsha futhi belidinda ukuze lifikiswe ebantwini. Umsebenzi wabo wafeza injongo kaNkulunkulu ngoba kuyintando yakhe ukuthi “abantu bonke basindiswe njalo balazi iqiniso.”​—1 Tim. 2:3, 4. w17.09 18 ¶1-2

OLwesibili, March 19

Wena ungumkayo. Pho ngingayenza kanjani into embi kanje ngenze isono kuNkulunkulu na?​—Gen. 39:9.

Banengi abasakhulayo abahlangana lesimo esinjengesikaJosefa. (Gen. 39:7) Ngokwesibonelo udadewethu okuthiwa nguKim wayethwele nzima esikolo ngoba abantwana ayefunda labo babehlala bexoxa ngokuya emacansini ababekwenza. Yena wayengelazo izindaba ezinjalo ayengabaxoxela zona. Ubika ukuthi kwezinye izikhathi ukuba yindlubu ewele ephokweni kwakumenza abe lesizungu ngoba abanye abantwana babehlala besithi uyisithutha ngoba wayengelalo ijaha. Lanxa kunjalo uKim kazange avume ukunqotshwa yisilingo lesi ngoba wananzelela ukuthi izinkanuko zobutsha ziyedlula. (2 Tim. 2:22) Abanye ayefunda labo babehlala bembuza ukuthi ulokhu eyintombi egcweleyo yini. Lokhu kwakumnika ithuba lokubachazela ukuthi kungani engakaze aye emacansini. Siyababonga kakhulu abasakhulayo abenelisa ukuzithiba ezindabeni zemacansini njalo uJehova uyaziqhenya ngabo. w17.09 4-5 ¶8, 10

OLwesithathu, March 20

Ungazondi ubususenza okubi.​—Hubo. 37:8, NW.

Abanye abantu bazonda masinyane futhi bajayele ukukhipha ulaka lwabo ngokukhuluma amazwi ahlabayo. Abantu abenza lokhu batshengisa ukuthi balobuntu obudala njalo amazwi abo ayawuchitha umuzi. IBhayibhili lithi kufanele sitshiyane lenzondo, ukukhuluma amazwi ahlabayo lokuxabana. (Efe. 4:31) Izinto lezi zijayele ukubangela ingxabano. Lanxa kunjalo abantu abanengi lamuhla bathi inzondo iqondile kodwa uMdali wethu uyakwala lokhu. Ngakho abazalwane abanengi bantshintsha ubuntu babo futhi bayilahlela khatshana imikhuba le. (Kol. 3:8-10) Ukuqamba amanga lakho ngumkhuba omubi otshengisa ukuthi silokhu silobuntu obudala. Kujayelekile ukuthi abantu baqambe amanga ukuze baceze amacala abalawo loba babalekele ukubhadala imithelo. Kodwa uJehova ‘nguNkulukulu weqiniso.’ (Hubo. 31:5) Ukhangelele ukuthi ngamunye wethu “akhulume iqiniso kumakhelwane wakhe” futhi ‘angaqambi amanga.’ (Efe. 4:25; Kol. 3:9) Ngakho kuqakathekile ukuthi sihlale sikhuluma iqiniso ngazo zonke izikhathi lanxa kungabe kunzima ukwenza njalo.​—Zaga. 6:16-19. w17.08 18, 20 ¶3, 5, 12-13, 15

OLwesine, March 21

Ilizwi lakhe ligijima masinyane.​—Hubo. 147:15.

Lamuhla uJehova usebenzisa iLizwi lakhe iBhayibhili ukuthi asincedise njalo asiqondise ngesikhathi esifaneleyo. Yikho kuqakathekile ukuthi sibale iBhayibhili nsuku zonke, sihlole amabhuku esiwaphiwa ‘yinceku ethembekileyo lehlakaniphileyo,’ sibukele i-JW Broadcasting, sisebenzise i-jw.org, sixoxe labadala futhi singene lemihlangano yebandla. (Mat. 24:45) Kumele ukuthi lawe uyake unanzelele ukuthi uJehova usinika isiqondiso ngesikhathi esifaneleyo. Umhubi wayekwazi ukuthi uNkulunkulu wayesithanda isizwe sako-Israyeli ayesikhethile. Yiso sodwa ayesinike ‘ilizwi lakhe lemithetho yakhe kanye lezahlulelo.’ (Hubo. 147:19, 20) Lamuhla yithi sodwa esilesibusiso sokubizwa ngebizo likaNkulunkulu. Ukwazi uJehova lokuvumela iLizwi lakhe lisiqondise kusenza sihlale silobuhlobo obuhle laye. Lathi njengomlobi weHubo 147 silezizatho ezinengi zokudumisa uJehova njalo sikhuthaze labanye ukuthi bamdumise. w17.07 20-21 ¶15-16, 18

OLwesihlanu, March 22

Kakho osebenza njengebutho ongenela ezindabeni zabangasibo bebutho​—ufuna ukuthokozisa umlawuli wakhe.​—2 Tim. 2:4.

Abalandeli bakaJesu abanengi lamuhla okugoqela labanye abedlula 1 miliyoni abasenkonzweni yesikhathi sonke bayasisebenzisa iseluleko sikaPhawuli esisembhalweni walamuhla. Bayakubalekela ukuhugwa ngezokukhangisa loba ezinye izinto ezigijinyiswa ngabantu emhlabeni lo ngoba bayakwazi ukuthi “owebolekayo uyisichaka salowo omebolekayo.” (Zaga. 22:7) USathane ufuna sibe yizigqili zenotho yomhlaba lo. Ngakho kumele sinanzelele ukuthi kasenzi izinqumo ezingasidalela izikwelede. Ngokwesibonelo ukuboleka izimali zokuthenga izindlu, izimota ezidulayo, ezokubhadalela imfundo kanye lokwenza amadili emitshado amangalisayo kungasithwalisa nzima. Kodwa nxa singazimisela ukuhlala singelazinto ezinengi empilweni njalo sibalekele izikwelede sizakwenelisa ukumkhonza sikhululekile uNkulunkulu wethu.​—1 Tim. 6:10. w17.07 10 ¶13

UMgqibelo, March 23

Imithetho yakho ilungile, ngiyayizonda yonke indlela engaqondanga.​—Hubo. 119:128.

UJehova ufanele ukubusa ngenxa yokuthi ulungile futhi wahlulela kuhle. Uthi: “Mina ngiyiNkosi elothando olungapheliyo, lokulunga, lobuqotho emhlabeni; ngoba lezizinto ngiyazithanda.” (Jer. 9:24, The Holy Bible in Ndebele.) UJehova kadingi mithetho ebhalwe ngabantu abalesono ukuze atsho ukuthi yikuphi okuqondileyo lokungaqondanga. Nguye otshaya imithetho okumele ilandelwe ngabantu ngoba ungumahluleli omuhle. IBhayibhili lithi “ukulunga lokwahlulela kuhle yikho okuyinsika” yesihlalo sobukhosi sikaJehova. Ngakho sileqiniso lokuthi yonke imithetho asinika yona ilungile, lezimiso zakhe ziqondile. (Hubo. 89:14) Lanxa uSathane wasola indlela uJehova abusa ngayo, yena wehlulekile ukwenza ukuthi kube lokuthula lokuhlaliseka emhlabeni. w17.06 28 ¶5

ISonto, March 24

Awu Jehova Wobukhosi, . . . amazwi akho athembekile.​—2 Sam. 7:28.

UJehova ungumthombo weqiniso njalo uyaliveza kulabo abamthandayo. (Hubo. 31:5) UnguBaba ophanayo osiza labo abamesabayo ukuthi balazi iqiniso. UJehova ubelokhu esikhanyisela iqiniso esebenzisa iLizwi lakhe iBhayibhili lamabhuku adindwa yinhlanganiso lemihlangano yezabelo leyeziqinti kanye leyebandla. Lokhu kusisize ukuthi sibe ‘lesiphala’ solwazi lweqiniso esigcwele amagugu amadala lamatsha. (Mat. 13:52) Yikho nxa singaqhubeka silidinga iqiniso njengomuntu odinga igugu elifihliweyo, uJehova uzasincedisa ukuthi sithole amagugu amatsha esizawafaka esiphaleni sethu solwazi. (Zaga. 2:4-7) Manje singakwenza njani lokhu? Kufanele sibe lomkhuba omuhle wokutaditsha futhi sigebhe sijule eLizwini likaNkulunkulu lasemabhukwini ethu. Ukwenza njalo kuzasinceda ukuthi sithole amagugu amatsha ebesingawazi. (Josh. 1:8, 9; Hubo. 1:2, 3) Akumelanga sisuthiseke ngalokho esesikwazi kuphela kodwa kumele siqhubeke sigebha ukuze sithole amagugu amanengi aseMibhalweni. w17.06 12 ¶13-14

UMvulo, March 25

Lizangibiza lizekhuleka kimi, njalo ngizalizwa.​—Jer. 29:12.

Omunye umzalwane osakhulayo ongakatshadi wayecabanga ngombhalo ka-1 Khorinte 7:28 okhuluma ngokuthi labo abathathanayo “bazabona izinhlupho ezinengi.” Wabuza omunye umdala webandla oseleminyaka eminengi etshadile wathi: “‘Zinhlupho’ bani lezi njalo ngingazibekezelela njani nxa ngingatshada?” Engakamphenduli wamcela ukuthi akhangele amanye amazwi atshiwo ngumphostoli uPhawuli athi uJehova ‘nguNkulunkulu wenduduzo yonke, osiduduzayo kuzo zonke izinhlupheko zethu.’ (2 Khor. 1:3, 4) UJehova uBaba wethu uyasithanda kakhulu futhi uyasiduduza nxa sisehlelwa zinhlupho. Kungenzakala ukuthi lawe uyayikhumbula indlela akuncedisa ngayo esebenzisa iLizwi lakhe iBhayibhili. Lokhu kwenza sibe leqiniso lokuthi uJehova usifisela okuhle kakhulu njengoba wenza njalo lasebantwini bakhe endulo.​—Jer. 29:11. w17.06 4 ¶1-2

OLwesibili, March 26

UJehova uyabalinda abezizweni.​—Hubo. 146:9.

Indlela eqakathekileyo esinganceda ngayo abafowethu labodadewethu abayiziphepheli yikubaduduza lokubasiza ukuthi baqinise ubuhlobo babo loJehova. (Mat. 4:4) Abadala bangakwenza lokhu ngokubancedisa ukuthi bathole amabhuku ngolimi lwabo kanye lokuthi bahlangane labazalwane abakhuluma ulimi lwabo. Kanti njalo sonke ebandleni kumele sitshengise ukuthi siyabathanda ngoba abanengi bayabe behlukaniswe lezimuli zabo, izihlobo zabo kanye labazalwane ababajayeleyo. Singenza njalo bazabona ukuthi uJehova uyabathanda kakhulu futhi ngeke babe zinhlanzi ezitshelwe ngamanzi kumbe baqalise ukuzwanana labantu abangamkhonziyo uJehova abahlala labo ezinkambeni zeziphepheli. (1 Khor. 15:33) Nxa sonke ebandleni singabamukela ngazo zombili siyabe sibambisana loJehova ‘obalindayo abezizweni.’ Abafowethu labodadewethu abayiziphepheli bangehluleka ukubuyela lapho abavela khona nxa izitha zabo zilokhu zisabusa. Kanti njalo abanye bayabe besesaba izinto ezimbi ezabehlela bekhonale. Ngakho zibuze ukuthi aluba bekunguwe okulesosimo ubuzafisa ukuphathwa njani?​—Mat. 7:12. w17.05 6 ¶15-16

OLwesithathu, March 27

Uthando lwabanengi luzaphola.​—Mat. 24:12.

Ukudana kungaluxegisa ukholo lwethu futhi kuphambanise lendlela esimthanda ngayo uJehova. Kungasehlela loba nini ngoba siphila emhlabeni obuswa nguSathane. (1 Joh. 5:19) Ukudana kungabangelwa yibunzima obulethwa yikuguga, ukugula loba ukuswelakala kwemali lemisebenzi. Kwezinye izikhathi kungabangelwa yikuthi izinto azisihambeli kuhle empilweni, ukuzikhangelela phansi loba amaphutha esiwenzayo. Akumelanga sivumele izinto lezi zisenze sicabange ukuthi uJehova usesitshiyile. Kulokuthi sidane kufanele sicabangisise ngamazwi aduduzayo atshengisa ukuthi uJehova uyasithanda. Ngokwesibonelo singacabanga ngeHubo 136:23 elithi: ‘Wasikhumbula singesibantu balutho. Uthando lwakhe lumi laphakade.’ Amazwi la atshengisa ukuthi uJehova ulothando oluqotho, kasoze abatshiye abantu bakhe abathembekileyo. Ngakho sileqiniso lokuthi uzahlala ‘ekuzwa ukukhala kwethu’ njalo asiphendule.​—Hubo. 116:1; 136:24-26. w17.05 18 ¶8

OLwesine, March 28

Uma lingabaxoleli abantu izono zabo uYihlo kayikulixolela izono zenu.​—Mat. 6:15.

UGalathiya 2:11-14 uveza ukuthi ukwesaba abantu yikho okwabangela ukuthi uPhetro acine esenza iphutha. (Zaga. 29:25) Wesaba amaJuda ayesokile lanxa wayekwazi ukuthi uJehova ufuna abeZizwe baphathwe njani. Umphostoli uPhawuli wathi efika e-Antiyokhi wamlanda uPhetro wamkhuza ngobuzenzisi ayebenza. (ImiSeb. 15:12; Gal. 2:13) Kukhanya uPhetro wasamukela iseluleko asiphiwa nguPhawuli njalo imibhalo kayisitsheli lutho ngokuthi wathathelwa imisebenzi ayeyenza ebandleni. Esikwaziyo yikuthi ngokuya kwesikhathi uPhetro waphefumulelwa ukuba abhale izincwadi ezimbili eziseBhayibhilini. UJesu, yena oyinhloko yebandla waqhubeka emsebenzisa. (Efe. 1:22) Ngakho bonke ababekulelobandla kwakumele bamthethelele uPhetro, belingisela uJesu loYise. Silethemba lokuthi kakho kulabobazalwane owavumela ukuthi okwenziwa nguPhetro kumenze atshiye ukukhonza uJehova. w17.04 27 ¶16-18

OLwesihlanu, March 29

[UNkulunkulu] watshabalalisa amadolobho aseSodoma leGomora ngokuwatshisa abe ngumlotha, wawenza aba yisibonelo salokho okuzakwenzakala kwabangamesabiyo.​—2 Phet. 2:6.

UJehova wababhubhisa abantu beSodoma leGomora futhi iBhayibhili lithi ngokwenza njalo wayebeka ‘isibonelo salokho okuzakwenzakala.’ Yikho kasithandabuzi ukuthi uJehova uzabuqeda bonke ububi obukhona ngoba wake wakwenza lokhu endulo. UJehova uzalethani nxa esesuse okubi okwenzakalayo? Kunengi okuhle futhi okuthokozisayo esizakwenza emhlabeni omutsha. Ngokwesibonelo sizakholisa umsebenzi wokuntshintsha umhlaba lo ube lipharadayisi lowokwakha izindlu zethu lezezihlobo zethu. Okunye okuzasithokozisa yikuhlangabeza abantu abazavuswa lokubafundisa izindlela zikaJehova kanye lokubatshela ngezinto ezinhle asenzele zona. (Isaya. 65:21, 22; ImiSeb. 24:15) Kusegcekeni ukuthi esizakwenza emhlabeni omutsha kuzasenza sithokoze njalo sidumise uJehova. w17.04 12 ¶11-12

UMgqibelo, March 30

Loba ngubani ophuma emnyango wendlu yami . . . uzakuba ngokaJehova.​—Abahlu. 11:31, NW.

Ngesikhathi esenza isifungo lesi, kungenzakala uJefitha wayekwazi ukuthi indodakazi yakhe yiyo eyayizaphuma kuqala imhlangabeza esevela empini. Lanxa kunjalo kwakungalula kuJefitha lendodakazi yakhe ukusigcwalisa lesosifungo. IBhayibhili lithi wathi eyibona “wadabula izigqoko zakhe” waba lusizi. Indodakazi yakhe yona yacela ukuyalila ezintabeni ngoba yayingasayikutshada. Ngakho uJefitha wayengasoze abe labazukulu ababezakhulisa usendo lwakhe ngoba wayengelabo abanye abantwana. Loba kunjalo uJefitha wathi: “Ngifunge isifungo kuJehova engingeke ngisephule.” Indodakazi yakhe yamphendula yathi: “Kimi yenza njengoba uthembisile.” (Abahlu. 11:35-39) Siyabona-ke ukuthi basigcina isifungo ababesenzile kuJehova uNkulunkulu lanxa kwakunzima ukwenza njalo.​—Dute. 23:21, 23; Hubo. 15:4. w17.04 4 ¶5-6

ISonto, March 31

Ngilindele.​—Mik. 7:7.

UJosefa waphathwa kabuhlungu izikhathi ezinengi. Abafowabo bamthengisa ngesikhathi eleminyaka engaba ngu-17 ngenxa yokuthi babemzonda. Esekhonale ebugqilini wetheswa icala elingamanga elokuthi wayefuna ukubamba umkaPhothifa iganyavu wasevalelwa ejele. (Gen. 39:11-20; Hubo. 105:17, 18) Kwakungakhanya angani uNkulunkulu wayemtshiyile uJosefa. Kodwa ngemva kweminyaka engu-13 izinto zantshintsha. Wakhululwa ejele njalo wanikwa isikhundla esikhulu eGibhithe. (Gen. 41:14, 37-43; ImiSeb. 7:9, 10) Ukuphathwa kubi kwamenza waba lenzondo yini kumbe wacabanga ukuthi uJehova usemtshiyile? Ngitsho lakancane! Kuyini okwamnceda ukuthi abekezele? Yikuba lokholo kuJehova kanye lokubona isandla sakhe kulokho okwakusenzakala. Watshela abafowabo wathi: “Laliqonde ukungikhubaza, kodwa uNkulunkulu wayehlose ngakho ubuhle ukuze kugcwaliseke lokhu okwenzakalayo manje, ukuphephisa izimpilo.” (Gen. 50:19, 20) UJosefa wakubona sibili ukuthi ukubekezela kuletha umvuzo. w17.08 4, 6 ¶6, 12-13

    Amabhuku EsiNdebele (2000-2025)
    Phuma
    Ngena
    • Ndebele (Zimbabwe)
    • Thumeza
    • Amasethingi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imithetho Yokusebenzisa
    • Ipholisi Yemfihlo
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Ngena
    Thumeza