November
ISonto, November 1
Loba ngubani odla isinkwa lesi uzaphila kuze kube nini lanini.—Joh. 6:58.
Nxa singabhabhathizwa uJehova uzasinika ukuphila okungapheliyo lakho konke okwalahlwa ngu-Adamu lo-Eva. Bakhetha ukungakhonzi uJehova ngoba babengamthandi ngenhliziyo yonke. Kodwa wabavumela ukuthi babe labantwana njalo bazikhethele ukuthi bafuna ukubakhulisa njani. Kungakayi ngaphi kwasekuzicacela ukuthi u-Adamu lo-Eva babenze ubuthutha ngokuhlamukela uJehova. Indodana yabo endala yabulala umfowabo owayengonanga lutho futhi ngokuhamba kwesikhathi udlakela lobuhwaba kwagcwala umhlaba wonke. (Gen. 4:8; 6:11-13) Lanxa kunjalo, kukhona uJehova ayezakwenza ukuze asindise bonke abantwana baka-Adamu lo-Eva ababefuna ukumkhonza. (Joh. 6:38-40, 57) Nxa ungaqhubeka ufunda ngokubekezela kukaJehova langothando lwakhe uzamthanda kakhulu. Kawusoze wenze njengo-Adamu lo-Eva kodwa uzazinikela kuye. w19.03 2 ¶3; 4 ¶9
UMvulo, November 2
Lonke kufanele libe . . . lesisa esikhulu.—1 Phet. 3:8.
Ungenzani ukuze ube lendaba labanye? Zama ukuzwisisa okungabe kukhathaza abanye emulini yangakini kumbe ebandleni. Tshengisa ukuthi ulendaba labasakhulayo abasebandleni labagulayo lasebekhulile kanye labafelweyo. Babuze indlela abazizwa ngayo ubusulalelisisa nxa sebekutshela. Yenza kucace ukuthi uyakuzwisisa sibili okubakhathazayo futhi ucele ukubancedisa ngalokho ongakwenelisa. Ungenza njalo uyabe utshengisa ukuthi uyabathanda sibili abanye. (1 Joh. 3:18) Indlela abantu abenza ngayo nxa besebunzimeni kayifanani. Abanye bayafuna sibili ukukhuluma ngokubakhathazayo kodwa abanye kabathandi ukukhuluma ngakho. Yikho kumele sitshengise ngendlela ezitshiyeneyo ukuthi silendaba labo. Lanxa sifisa ukubanceda, akumelanga sibabuze imibuzo ezakwenza babelenhloni. (1 Thes. 4:11) Labo abakhululekileyo ukusitshela okubakhathazayo bangakhuluma okunye esingavumelani lakho. Loba kunjalo, kumele sikhumbule ukuthi abakutshoyo kuveza indlela abazizwa ngayo. Sifuna ukuphangisa ukulalela futhi siphuze ukukhuluma.—Mat. 7:1; Jak. 1:19. w19.03 19 ¶18-19
OLwesibili, November 3
Ngezwa ngisesaba kakhulu.—Neh. 2:2.
Uyesaba yini ukutshela abanye ngeqiniso eliseBhayibhilini? Khumbula uNehemiya. UNehemiya wayeyisikhulu esigodlweni senkosi eyayilamandla. Ngelinye ilanga wayedanile ngoba wayezwe ukuthi imiduli lamasango eJerusalema kwakulokhu kungakakhiwa. (Neh. 1:1-4) Inkosi yakunanzelela lokho yasimbuza ukuthi kungani ehlobile. Ubona angathi uNehemiya wezwa njani? Kumele ukuthi lwamtshaya uvalo! Yikho wahle wathandaza kuJehova waseyiphendula inkosi. Inkosi yaluzwisisa uhlupho lwakhe yasibancedisa abantu bakaNkulunkulu. (Neh. 2:1-8) UJona laye wake wesaba. Wathi ethunywa nguJehova ukuthi ayetshumayeza abantu baseNineve, wesaba waze wabaleka efuna ukuyacatsha elizweni elikhatshana. (Jona. 1:1-3) Kodwa uJehova wamnceda ukuthi acine ekwenzile lokho ayemthume khona. Okwakhulunywa nguJona kwanceda abaseNineve ukuthi baphenduke futhi bathethelelwe nguJehova. (Jona. 3:5-10) Thina sifundani endabeni kaNehemiya lekaJona? Indaba kaNehemiya isifundisa ukuthi kuqakathekile ukuthandaza singakaphenduli. EkaJona yona isitshengisa ukuthi uJehova uyenelisa ukusincedisa ukuthi simkhonze kungelani lokuthi kuyini esikwesabayo. w19.01 11 ¶12
OLwesithathu, November 4
Kakho otshiye indlu kumbe [imuli] ngenxa yami langenxa yezindaba ezinhle, ongasoze athole sekuphindwe ka-100 ngalesisikhathi . . . , aphinde azuze lokuphila okungapheliyo kumumo wezinto ozayo.—Mak. 10:29, 30.
Ukusebenzisa iqiniso esilifundayo kungenza singazwanani lezihlobo kanye labangane bethu. UJesu wathandazela abalandeli bakhe wathi: “Bangcwelise ngalo iqiniso; ilizwi lakho liliqiniso.” (Joh. 17:17) Ibala elithi “bangcwelise” lingatsho ukuthi “behlukanise.” Yikho amazwi kaJesu atshengisa ukuthi nxa sesithole iqiniso siyabe sesehlukene labantu bomhlaba lo, singasalandeli indlela zabo. Lokhu kungenza bantshintshe indlela abasiphatha ngayo. Lanxa singafuni ukuxabana lezihlobo kanye labangane bethu, abanye babo bangaqalisa ukusizonda kumbe ukuphikisa esikukholwayo. Kodwa lokhu akusimangalisi ngoba uJesu wathi: “Izitha zomuntu zizakuba ngabendlu yakhe.” (Mat. 10:36) Waphinda waveza ukuthi izibusiso esizitholayo nxa singathenga iqiniso zedlula khatshana izinto ezingasilahlekela. w18.11 6 ¶11
OLwesine, November 5
Ababongwa yimi kanye lamabandla wonke abezizweni.—Rom. 16:4.
Umphostoli uPhawuli wayebaqakathekisa abazalwane futhi lokho kwakhanya kulokho ayekutsho ngabo. Wayehlala ethandaza kuNkulunkulu ebonga ngokuthi wayemnike abazalwane laba. Kanti njalo ayekubhala kwakuveza ukuthi uyabaqakathekisa. KuRoma 16:1-15 uPhawuli waqamba amabizo abazalwane abangu-27. Wakhuluma langokuthi uPriska lo-Akhwila ‘bafaka impilo yabo engozini’ ngenxa yakhe futhi wathi uFebhi wamvikela njalo ‘wavikela labanengi.’ Wabancoma abazalwane labo ababesebenza nzima. (Rom. 16:1-15) Lanxa uPhawuli wayekwazi ukuthi abazalwane bakhe babewenza amaphutha, wakhetha ukukhuluma ngokuhle ababekwenza. Kumele ukuthi abazalwane laba bathokoza kakhulu lapho besizwa incwadi kaPhawuli ibalwa ebandleni. Kungenzakala lokuthi lokhu kwenza ubungane babo loPhawuli baqina kakhulu. Wena uhlala ubabonga yini abanye ebandleni ngalokho abakwenzayo labakutshoyo? w19.02 16 ¶8-9
OLwesihlanu, November 6
Kangisoze. . . [ngibulandule] ubuqotho bami.—Jobe. 27:5.
Singenelisa yini ukuba qotho thina silesono futhi sihlala sisenza amaphutha? Ye, singenelisa. UJehova kahlali ekhangela amaphutha esiwenzayo. ILizwi lakhe lithi: “Aluba wena, O Jehova, ububhala phansi zonke izono, ngubani ongema na?” (Hubo. 130:3) UJehova uyakwazi ukuthi silesono njalo uyasithethelela nxa sisenza amaphutha. (Hubo. 86:5) Uyakwazi lokuthi kungakanani esenelisa ukukwenza futhi kakhangelelanga ukuthi senze okuphezu kwamandla ethu. (Hubo. 103:12-14) Ukuthanda uJehova yikho okungasinceda ukuthi sibe qotho. Kumele simthande ngenhliziyo yonke uBaba wethu osezulwini njalo sizinikele kuye ngokupheleleyo. Indlela esimthanda ngayo kufanele ihlale ingelasici futhi ingasoleki kungelani lokuthi sihlangana lezilingo bani. Nxa simthanda ngendlela enjalo siyabe siqotho. (1 ImiLan. 28:9; Mat. 22:37) Siyakwazi ukuthi imithetho kaJehova ilungile futhi sizimisele ukumthokozisa. Kanti njalo ukumthanda yikho okwenza siqale sicabange ngalokho akufunayo singakenzi izinqumo. Lokhu kutshengisa ukuthi siqotho. w19.02 3 ¶4-5
UMgqibelo, November 7
Gcina inhliziyo yakho.—Zaga. 4:23.
Ukholo lwethu luyaqina kakhulu nxa singananzelela ukuthi ukwenza izinto ezilungileyo kuyasinceda. (Jak. 1:2, 3) Kanti njalo siyajabula ngoba siyabe sikwazi ukuthi sithokozisa uBaba wethu osezulwini. (Zaga. 27:11) Ukwazi lokhu kwenza sibe lesifiso esikhulu sokuhlala sisenza okuhle. Kungelani lokuthi sihlangana lasiphi isilingo sifuna ukutshengisa ukuthi sizimisele ukukhonza uBaba wethu olothando. (Hubo. 119:113) Nxa singenza njalo, kuzakhanya ukuthi simthanda ngenhliziyo yonke uJehova futhi sizimisele ukulalela imilayo yakhe lokwenza intando yakhe. (1 AmaKho. 8:61) Lokhu akutsho ukuthi kasisoze siphambanise ngoba sonke silesono. Khumbula okwenziwa yiNkosi uHezekhiya. Lanxa yaphambanisa, yaphenduka futhi yaqhubeka ikhonza uJehova ‘ngenhliziyo yonke.’ (Isaya. 38:3-6; 2 ImiLan. 29:1, 2; 32:25, 26) Ngakho kasizimiseleni ukubalekela imicabango kaSathane. Sithandazele ukuthi uJehova asinike inhliziyo elalelayo lokuthi sihlale sithembekile kuye.—1 AmaKho. 3:9; Hubo. 139:23, 24. w19.01 18-19 ¶17-18
ISonto, November 8
Kasiqhubekeni sinikela kuNkulunkulu umhlatshelo wokudumisa, okutsho isithelo sezindebe zethu ezimemezela ibizo lakhe obala.—Heb. 13:15.
Ukuphendula emihlanganweni yebandla kunceda thina. (Isaya. 48:17) Kungani sisitsho njalo? Okokuqala, kwenza siyilungiselele imihlangano. Phela nxa ufuna ukuphendula kumele uqale ulungiselele futhi lokhu kuzakwenza uzwisise okufundwayo. Nxa usukuzwisisa, kuba lula ukuthi ukusebenzise empilweni yakho. Okwesibili, ukuphendula kwenza siyikholise imihlangano. Okwesithathu, ngeke siyikhohlwe imicijo esiyabe siyikhulumile ngoba siyabe siqale salungiselela. Kanti njalo uJehova uyathokoza nxa esizwa izimpendulo zethu ezitshengisa ukuthi silokholo. Siyakwazi ukuthi uJehova uyazilalela izimpendulo zethu lokuthi uyajabula nxa ebona imizamo esiyenzayo ukuze siphendule. (Mal. 3:16) Yikho esibusisa nxa ebona ukuthi sizama ngamandla wonke ukumthokozisa. (Mal. 3:10) Imicijo le yenza sizwisise ukuthi kungani kuqakathekile ukuthi siphendule nxa sisemihlanganweni yebandla. w19.01 8 ¶3; 9-10 ¶7-9
UMvulo, November 9
Yenyanyani okubi, libambelele kokuhle.—Rom. 12:9.
UJehova ulenhlakanipho emangalisayo. Kulokuthi asigqibe ngemithetho eminenginengi usifundisa ukulandela umthetho wothando. Ufuna siqondiswe yizimiso zakhe njalo sizonde okubi. Ngokwesibonelo, eNtshumayeleni YaseNtabeni iNdodana yakhe uJesu yacacisa izimiso ezisinceda sibone ukuthi kuyini okubangela ukuthi abantu benze okubi. (Mat. 5:27, 28) Lasemhlabeni omutsha uJesu uzaqhubeka esifundisa izinto ezinengi. Imfundo le izasinceda ukuthi sibe njengaye, sithande okulungileyo futhi sizonde okubi. (Heb. 1:9) Kanti njalo uzasusa isono esisemizimbeni yethu kanye lezinto zonke ezisikhathazayo. Ngalesosikhathi siyabe sesingasahlutshwa zinkanuko ezimbi lemicabango engalunganga ngoba uJehova uyabe esesinike ‘inkululeko ekhazimulayo’ asithembisa yona. (Rom. 8:21) Kodwa ukuphiwa inkululeko le akutsho ukuthi siyabe sesizenzela umathanda. Yikho-ke nxa sifuna ukuba lenkululeko yeqiniso, kumele silingisele uNkulunkulu kukho konke esikwenzayo.—1 Joh. 4:7, 8. w18.12 23 ¶19-20
OLwesibili, November 10
[Imlobele] incwadi yokwehlukana . . . ibisimxotsha endlini yayo.—Dute. 24:1.
UMthetho uJehova awunika ama-Israyeli wawuyivumela indoda ukuthi yehlukane lomkayo nxa ingathola “ihlazo ngaye.” IMibhalo kayisitsheli ukuthi ‘lelohlazo’ lalingaba yini kodwa kumele ukuthi laliyinto embi kakhulu futhi eyangisayo. (Dute. 23:14) Kodwa okudanisayo yikuthi ngesikhathi sikaJesu amaJuda amanengi ayesechitha imitshado yawo “loba kungasiphi isizatho.” (Mat. 19:3) Thina akumelanga senze njalo. Umphrofethi uMalakhi waveza ukuthi uJehova uthini ngokuchitha umtshado. Ngalesosikhathi amadoda amanengi ayeseqila ‘abafazi bobutsha bawo’ ukuze ehlukane labo. Amanye ayesenzela ukuthatha abesifazana bezizweni ababesesebatsha. Yikho uNkulunkulu wathi: “Ngiyakuzonda ukuchitha umtshado.” (Mal. 2:14-16) Amazwi la avumelana lalokho ayevele ekutshilo ngesikhathi ehlanganisa u-Adamu lo-Eva. Wathi: ‘Indoda izamanyana lomkayo babe nyamanye.’ (Gen. 2:24) LoJesu wagcizelela ukuthi uYise uyawuhlonipha umtshado, yikho wathi: “Lokho uNkulunkulu asekuhlanganisile akungehlukaniswa muntu.”—Mat. 19:6. w18.12 11 ¶7-8
OLwesithathu, November 11
Isivuno sinengi sibili, kodwa izisebenzi zilutshwana.—Mat. 9:37.
Izimo zabanye abafowethu labodadewethu ziyabavumela ukuthi bayencedisa endaweni ezikhatshana. Abazalwane laba banjengomphrofethi u-Isaya. Wathi esizwa uJehova ebuza esithi: “Ngizathuma bani na? Ngubani na ozasihambela?” yena waphendula wathi: “Ngilapha. Thuma mina!” (Isaya. 6:8) Wena ulaso yini isifiso esinjengesika-Isaya? Ngesikhathi uJesu ekhuluma ngomsebenzi wokutshumayela lokwenza abafundi wathi: “Ngakho celani iNkosi yokuvuna ukuba ithumele izisebenzi ensimini yokuvuna.” (Mat. 9:38) Wena awufisi yini ukuphayona kumbe ukuya endaweni okudingakala khona abamemezeli? Nxa kuyikuthi izimo kazikuvumeli, ungenelisa yini ukuncedisa omunye ukuthi enze njalo? Abafowethu labodadewethu abanengi bathi ukuphayona endaweni okudingakala khona abamemezeli boMbuso yindlela engcono kulazo zonke yokutshengisa ukuthi siyamthanda uNkulunkulu lomakhelwane. Ubona angathi zikhona yini ezinye izindlela ongathuthukisa ngazo inkonzo yakho? Nxa ungakwenza lokho uzathokoza kakhulu. w18.08 27 ¶14-15
OLwesine, November 12
Indlela eliphila ngayo kayingabi ngeyokuthanda imali kodwa suthisekani ngalokho elilakho.—Heb. 13:5.
AmaVangeli ayasisiza ukuthi sizwisise ukuthi uJehova uyibona njani imali lenotho. Ngokwesibonelo, wakhetha uMariya loJosefa ukuthi bakhulise iNdodana yakhe lanxa babengabayanga. (Levi. 12:8; Luk. 2:24) Ngesikhathi uJesu esezelwe, uMariya ‘wamlalisa emkolweni wokudlela izifuyo ngoba babengelandawo endlini yezihambi.’ (Luk. 2:7) UJehova wayengenelisa ukwenza loba yini ayifunayo ukuze iNdodana yakhe izalelwe endaweni enhle. Loba kunjalo, ayekufuna yikuthi uJesu akhuliswe ngabantu abaqakathekisa ukukhonza ukwedlula imali. Indaba le iyasinceda sizwisise ukuthi okuqakatheke kakhulu kuJehova yikukhonza hatshi imali lenotho. Kodwa abanye abazali baqakathekisa ukuthi abantwababo bagijimise imali lenotho kungelani lokuthi lokho kuzaphambanisa indlela abantwana abakhonza ngayo. Wena uyavumelana yini lalokho uJehova akutshoyo? Izenzo zakho ziyatshengisa yini ukuthi ucabanga njengoJehova? w18.11 24 ¶7-8
OLwesihlanu, November 13
[Bayathokoza, NW] abantu oNkulunkulu wabo nguJehova.—Hubo. 144:15.
UJehova uyathokoza futhi ufuna lathi sithokoze, yikho esipha izinto ezinengi ezenza ukuthi sijabule. (Dute. 12:7; UmTshu. 3:12, 13) Kodwa emhlabeni lo kunzima ukuthi sihlale sithokoza. Kulezinto ezinengi ezisikhathazayo ezingenza singathokozi. Ngokwesibonelo, siyafelwa ngabantu esibathandayo. Abanye bayasuswa ebandleni loba bachithekelwe yimitshado kumbe baphelelwe yimisebenzi. Kanti njalo kuba nzima ukuthi sithokoze nxa kulezingxabano ngekhaya loba nxa esisebenza labo kumbe esifunda labo behlala besichothoza. Kwezinye izikhathi siyahlukuluzwa futhi sibotshwe ngenxa yokuthi sikhonza uJehova. Ukuguga lokuhlala sigula loba ukuhlulukelwa lakho kungenza singathokozi. Lanxa kunjalo uJesu Khristu, ‘Lowo Olamandla futhi othokozayo,’ uzimisele ukusiduduza ukuze sihlale sithokoza. (1 Tim. 6:15, NW; Mat. 11:28-30) ENtshumayelweni Yasentabeni uJesu wachasisa ukuthi kumele sibe ngabantu abanjani ukuze sithokoze lanxa siphila emhlabeni lo ogcwele izinhlupho njalo obuswa nguSathane. w18.09 17-18 ¶1-3
UMgqibelo, November 14
Lingabozisika loba liphuce amakhanda enu lizilela abafileyo.—Dute. 14:1.
Lanxa umuntu efuna ukulithenga iqiniso, kungaba nzima ukuthi atshiye imikhuba lamasiko angavumelani leLizwi likaNkulunkulu. (Zaga. 23:23) Abanye bayazwisisa sibili ukuthi iBhayibhili lithini ngezinto lezi kodwa kube nzima ukuthi batshiyane lazo ngenxa yokwesaba izihlobo labangane babo kanye labantu abasebenza labo. Bayakwazi ukuthi amasiko anjalo ajayele ukudala ingxabano, ikakhulu lawo aphathelane lokuhlonipha izihlobo ezafayo. Ukuhlola izibonelo zabanye abenelisa ukunqoba imikhuba lamasiko anjalo kungasinceda kakhulu. Abantu bedolobho le-Efesu babekuthanda kakhulu ukwenza amasalamusi. Kodwa abanye babo baphenduka baba ngamaKhristu eqiniso. Benzani ukuze batshiye leyomikhuba engalunganga? IBhayibhili lithi: “Baletha ndawonye izincwadimgoqwa zabo bazitshisa obala. Bathi sebehlolile izindleko zalezozincwadimgoqwa kwabonakala kungaba ngamadrakhima ayizinkulungwane ezingamatshumi amahlanu.” (ImiSeb. 19:19, 20) Kuyakhanya-ke ukuthi amaKhristu la athembekileyo avuma ukulahlekelwa yizinto ayezithanda futhi lokhu kwenza uJehova wawabusisa. w18.11 7 ¶15-16
ISonto, November 15
Kwathi isizwe sonke sesisokile, sahlala ezihonqweni kwaze kwaphola.—Josh. 5:8.
Abako-Israyeli bathi sebechaphe uMfula uJodani, uJoshuwa wahlangana lendoda eyayiphethe inkemba. Indoda le ‘yayingumlawuli webutho likaJehova’ njalo izovikela abantu bakhe. (Josh. 5:13-15) Ingilosi yachasisela uJoshuwa ukuthi kwakufanele alihlasele njani idolobho leJerikho. Kodwa ezinye izinto eyazikhulumayo zazingakhanya angathi azilangqondo ngokubona kwabantu. Ngokwesibonelo, uJehova walaya ukuthi wonke amadoda ako-Israyeli asokwe. Lokho kwakuzakwenza ukuthi angenelisi ukulwa okwezinsuku ezithile. (Gen. 34:24, 25; Josh. 5:2) Kungenzeka ukuthi amabutho ako-Israyeli ayezibuza ukuthi ayezazivikela njani izimuli zawo nxa isitha sasingagadla ngalesosikhathi. Kodwa kwenzakala into ayengayilindelanga. Athola umbiko wokuthi iJerikho ‘yayisivalwe ngci ngenxa yabako-Israyeli.’ (Josh. 6:1) Kumele ukuthi umbiko lo wenza abako-Israyeli bakuthemba lokho uNkulunkulu ayebatshele khona. w18.10 23 ¶5-7
UMvulo, November 16
Kanti likwenzelani lokhu? Lathi singabantu abalendubo njengani.—ImiSeb. 14:15.
Singatshengisa njani ukuthi sithobekile njengoPhawuli? Okokuqala, kumele sikubalekele ukufuna ukuthi abanye basidumise ngalokho esikwenzileyo sincediswa nguJehova. Kumele sizibuze imibuzo le: ‘Ngibabona njani abantu engibatshumayezayo? Lanxa ngizitshela ukuthi kangilabandlululo, ngibaphatha njani abantu abakhangelelwa phansi endaweni engihlala kuyo?’ Okuhle kakhulu yikuthi oFakazi bakaJehova emhlabeni wonke baqhubeka behlolisisa izindawo abatshumayela kuzo ukuze babone ukuthi bakhona yini abanye abangalalela izindaba ezinhle. Kwezinye izikhathi baze bafunde ulimi kanye lamasiko abantu abakhangelelwa phansi emphakathini. Kodwa akumelanga bazibone bengcono kulabo. Kumele bazame ukuzwisisa umuntu ngamunye abamtshumayezayo ukuze bamsize ukuthi alalele izindaba ezinhle zoMbuso. w18.09 5 ¶9, 11
OLwesibili, November 17
Kwaba loJudasi waseGalile . . . , wahuga abantu ukuthi bamlandele.—ImiSeb. 5:37.
AmaRoma ambamba uJudasi ambulala. UJudasi labanye abahlamuki kanye lamaJuda babelindele ukufika kukaMesiya njalo babekhangelele ukuthi uzabakhulula ngaphansi kombuso wamaRoma futhi avuselele isizwe sabo sibe lodumo lenkazimulo. (Luk. 2:38; 3:15) Babecabanga ukuthi uMesiya uzabeka umbuso elizweni lako-Israyeli, besekusithi izigidi zamaJuda ezazisabalele kwamanye amazwe ziphenduke elizweni lazo. Mhlawumbe lokhu yikho okwenza uJohane uMbhabhathizi wabuza uJesu wathi: “Unguye yini ozayo kumbe silindele omunye na?” (Mat. 11:2, 3) Kumele ukuthi wayefuna ukwazi langabe ukhona yini omunye ozakuza azogcwalisa lokho okwakulindelwe ngamaJuda. Kanti njalo abafundi ababili abahlangana loJesu endleleni eya e-Emawusi babekhathazekile ngokuthi uMesiya kazange afeze lokho ababekukhangelele. (Luk. 24:21) Ngemva kwalokho abaphostoli bakaJesu bambuza mathupha bathi: “Nkosi, khathesi usuzabuyisela umbuso ko-Israyeli na?”—ImiSeb. 1:6. w18.06 4 ¶3-4
OLwesithathu, November 18
Umuntu oyisithutha ukholwa loba yini.—Zaga. 14:15.
Kumele sinanzelele ikakhulu nxa sisizwa imibiko esakazwa ngabantu mayelana lezikhonzi zikaJehova. Lokhu kungenxa yokuthi uSathane ubamangalela imini lobusuku abantu bakaJehova abathembekileyo. (Isam. 12:10) UJesu wakhuluma ngokuthi abaphikisi ‘babezasigcona ngobubi bonke.’ (Mat. 5:11) Nxa singahlala sisikhumbula isixwayiso lesi, ngeke simangale kumbe sethuke nxa sisizwa abantu begcona izinceku zikaJehova. Uyakuthanda yini ukuthumela izihlobo labangane imilayezo loba amameseji ngezempucuko? Ujayele ukwenzani nxa ungezwa umbiko omutsha kwabezindaba kumbe nxa uzwe udaba olungakafiki endlebeni zabanye? Mhlawumbe ungezwa indaba leyo isikutshisa esifubeni njalo ucine usufisa ukuba ngowokuqala ukuyitshela abanye. Ungakakwenzi lokho nansi imibuzo okufanele uzibuze yona: ‘Ngilabo yini ubufakazi bokuthi indaba le engifuna ukuyithumela abanye iliqiniso? Ngikwazi konke yini okumayelana lendaba le?’ Nxa ungelaqiniso layo indaba yakhona nanzelela ngoba ungacina usuthumela abazalwane indaba engamanga. Nxa uthandabuza ukuthi imeseji leyo iliqiniso, yicitshe kulokuthi uyithumele abanye. w18.08 3 ¶3; 4 ¶6-7
OLwesine, November 19
Hlalani lisipha abanye, labantu bazalipha.—Luk. 6:38.
UJesu wasikhuthaza ukuthi sibe ngabaphanayo ngoba ufuna sithokoze. Phela izandla ziyagezana. Kodwa abanye abantu kababongi. Loba kunjalo, bakhona abakubonayo okuhle esibenzela khona futhi lokho kungenza ukuthi bacine sebengabantu abaphanayo. Yikho-ke kasiqhubekeni sisipha lanxa abanye bengabongi ngoba isenzo esisodwa somusa singanceda kakhulu. Abantu abaphanayo kabenzeli abanye umusa ukuze bathole inzuzo. Yikho uJesu wathi: “Nxa usenza idili, nxusa abayanga, izilima, izigoga, iziphofu, lapho uzabusiswa. Loba bengasoze bakwenanise lawe.” (Luk. 14:13, 14) IBhayibhili lithi: “Umuntu ophanayo uzabusiswa.” Liphinda lithi: “Ubusisiwe lowo onanza abahluphekayo.” (Zaga. 22:9; Hubo. 41:1) Amazwi la atshengisa ukuthi ukunceda abanye kwenza sithokoze. w18.08 21-22 ¶15-16
OLwesihlanu, November 20
Themba kuJehova ngenhliziyo yakho yonke, ungathembi okwakho ukuzwisisa; mvume kuzo zonke izindlela zakho, yena uzaqondisa zonke izindlela zakho.—Zaga. 3:5, 6.
Lezinsuku kugcwele indaba ezingamanga lamahungahunga. Lokhu kwenza kube nzima ukuthola lonke iqiniso ngendaba esiyizwayo kanye lokuyihluza ukuze siyizwisise. Okunye okwenza kube nzima yikuthi sazalwa silesono. Pho kuyini okungasinceda? Yikwazi izimiso zeBhayibhili lokuzisebenzisa. Ngokwesibonelo esinye isimiso sithi kuyibuwula ukuphendula nxa indaba ungakayizwisisi. (Zaga. 18:13) Esinye sisikhuthaza ukuthi singaphongukholwa loba yini esiyizwayo singazange siyihluze. (Zaga. 14:15) Kanti njalo kumele singathembi ukuzwisisa kwethu lanxa sesileminyaka sikhonza. Yikho-ke ukuze sihluze kuhle indaba futhi sifike esiphethweni esiqondileyo kasisebenziseni izimiso zeBhayibhili ngoba ziyasivikela. w18.08 7 ¶19
UMgqibelo, November 21
Akufanelanga yini sizehlise. . .kuBaba wempilo yethu owasikhetha ngomoya ongcwele?—Heb. 12:9.
Nxa sibhabhathizwa siyabe sivuma phambi kwabantu ukuthi sesingabakaJehova lokuthi sizimisele ukumlalela. Lokhu yikho kanye okwenziwa nguJesu ngesikhathi ebhabhathizwa, kufanana lokuthi wayesithi kuJehova: “Ngiyakunxwanela ukwenza intando yakho, O Nkulunkulu wami.” (Hubo. 40:7, 8) UJehova wezwa njani ngesikhathi ebona uJesu ebhabhathizwa? IBhayibhili lithi, ‘Masinyane nje uJesu eqeda ukubhabhathizwa waphuma emanzini. Khonokho kwavuleka izulu wasebona umoya kaNkulunkulu usehla njengejuba usehlela phezu kwakhe. Ilizwi lisuka ezulwini lathi, “Lo yiNdodana yami engiyithandayo; ngiyathokoza kakhulu ngayo.”’ (Mat. 3:16, 17) UJesu wazinikela ukuthi enze intando kaYise osezulwini lanxa wayevele eyiNdodana yakhe. Lokhu kwamthokozisa kakhulu uJehova. Lalamuhla uJehova uyathokoza nxa ebona sizinikela kuye njalo uzasibusisa.—Hubo. 149:4. w18.07 23 ¶4-5
ISonto, November 22
Silikhuphele amanzi kulelidwala na?—Nani. 20:10.
Ngokusebenzisa ibala elithi “silikhuphele” lisebunengini kungenzakala ukuthi uMosi wayesitsho yena lo-Aroni. Amazwi akhe ayetshengisa ukudelela uJehova onguye owenza isimangaliso leso. IHubo 106:32, 33 liyakufakazela lokhu, lithi: ‘Bamzondisa uJehova ngasemthonjeni weMeribha, uhlupho lwase lusehlela uMosi ngenxa yabo, ngokuba bahlamukela umoya kaNkulunkulu, uMosi waze wakhupha amazwi amabi ngezindebe zakhe.’ (Nani. 27:14) UMosi kazange anike uJehova udumo olumfaneleyo. Yikho uJehova watshela uMosi lo-Aroni wathi: “Lina lobabili langihlamukela.” (Nani. 20:24) Lesi kwakuyisono esikhulu emehlweni kaJehova. Eminyakeni eyayedlule uJehova wayetshele esinye isizukulwane sama-Israyeli esasimhlamukele ukuthi asisoze silibone iLizwe Lesithembiso, lakanye kwaba njalo. (Nani. 14:26-30, 34) Kwakuqondile njalo kufanele ukuthi uJehova ajezise uMosi. Ngakho kazange amvumele ukuthi angene eLizweni Lesithembiso njengoba nje laye wayehlamukile. w18.07 14 ¶9, 12; 15 ¶13
UMvulo, November 23
Kungcono ukuthi ungayidli inyama njalo ungalinathi iwayini, lokuthi ungenzi loba yini ekhuba umfowenu.—Rom. 14:21.
Lanxa iBhayibhili lingakwenqabeli ukunatha utshwala, kwesinye isikhathi kungadingakala ukuthi singanathi ikakhulu nxa sikwazi ukuthi ukwenza njalo kungakhuba umfowethu olomzwangedwa otshiyene lowethu. Abanye abafowethu kungenzakala ukuthi babeyizidakwa bengakabi ngoFakazi futhi khathesi sebezimisele ukuthi bangasabuthinti utshwala. Ngakho kasifuni ukwenza izinto ezingabangela ukuthi abafowethu abanjalo babuyele emikhutsheni emibi asebayilahlayo. (1 Khor. 6:9, 10) Yikho ungaqali ukufuqela umzalwane loba ukumncenga ukuthi anathe nxa engafuni ukwenza njalo. Ngesikhathi uThimothi eseselijaha wavuma ukusokwa lanxa kwakubuhlungu. Lokhu wakwenza ukuze angakhubi amaJuda ayezawatshumayeza. Walingisela isibonelo somphostoli uPhawuli sokungenzi loba yini eyayingakhuba abanye. (ImiSeb. 16:3; 1 Khor. 9:19-23) Wena uzimisele yini ukuvuma ukulahlekelwa ngezinye izinto ukuze usize abanye njengoThimothi? w18.06 18-19 ¶12-13
OLwesibili, November 24
Ngizakwenza izizwe zintshintshele olimini oluhlambulukileyo.—Zef. 3:9, NW.
Sonke esikhonza uJehova singamalunga emuli yakhe. Wahlola izinhliziyo zethu wabona okuhle kithi, wasesisondeza kuye ukuze simkhonze. (Joh. 6:44) Ukuba semulini yinye kwenza sazane ngcono. Ngokwesibonelo, nxa uqala ukuhlangana lomuntu ongasiFakazi kaJehova, kuyini oyabe ukwazi ngaye? Mhlawumbe uyabe usazi ibizo lakhe lokuthi ukhangeleka njani kuphela. Kodwa nxa uqala ukuhlangana loFakazi, kunengi oyabe ukwazi ngaye. Lanxa lakhuliswa ngendlela etshiyeneyo, livela emazweni atshiyeneyo futhi lilamasiko atshiyeneyo, kuba angathi kudala lazana! Okwenza kukhanye angathi uyazana lomzalwane lanxa uqala ukumbona yikuthi lobabili likhuluma ulimi lunye, ‘ulimi oluhlambulukileyo.’ Lokhu kutsho ukuthi likholwa izinto ezifananayo. Ngokwesibonelo likhonza uNkulunkulu ofananayo, liyayazi imithetho yakhe yokuziphatha njalo lilethemba elifananayo. Izinto lezi zenza lithembane njalo libe lobungane obuqinileyo. w18.12 21 ¶9-10
OLwesithathu, November 25
Nxa lingasokwanga . . . , kalisoze lisindiswe.—ImiSeb. 15:1.
UKhristu wancedisa iqula elibusayo lacacisa ukuthi kwakungadingakali ukuthi abeZizwe asebengamaKhristu basokwe. (ImiSeb. 15:19, 20) Loba kunjalo, amaJuda amanengi aqhubeka esoka abantwabawo lanxa kwasekuleminyaka isinqumo lesi senziwe. Kanti kuyini okwenza ukuthi uJesu atshiye udaba lolu luluhlupho okwesikhathi eside kangaka njengoba ukufa kwakhe kwasekuwususile uMthetho kaMosi? (Kol. 2:13, 14) Abanye kubathatha isikhathi ukwamukela untshintsho nxa kungalungisiswa indlela esizwisisa ngayo indaba ethile. Mhlawumbe lokhu yikho okwenza uKhristu wahlala isikhathi eside engayilungisanga ngokugcweleyo indaba yokusoka ngoba amaJuda ayedinga isikhathi ukuze antshintshe indlela ayebona ngayo izinto. (Joh. 16:12) Kwakunzima ukuthi amanye awo akwamukele ukuthi ukusoka kwakungeke kusaba luphawu olutshengisa ukuthi angabantu bakaNkulunkulu abakhethiweyo. (Gen. 17:9-12) Amanye ayengafuni ukuveza ukuthi ami ngaphi endabeni le ngoba ayesesaba ukuhlukuluzwa ngamaJuda. (Gal. 6:12) Kodwa ngokuya kwesikhathi uKhristu wawanceda ukuthi ayizwisise indaba le esebenzisa izincwadi eziphefumulelweyo ezalotshwa nguPhawuli.—Rom. 2:28, 29; Gal. 3:23-25. w18.10 24-25 ¶10-12
OLwesine, November 26
UKhayifasi . . . [wayecebise] amaJuda ngokuthi kwakunceda wona ukuthi indoda eyodwa ifele abantu.—Joh. 18:14.
UKhayifasi walinda kwaze kwaba sebusuku wasethuma amasotsha ukuthi ayebopha uJesu. UJesu wananzelela ukuthi kukhona okutshaya amanzi. Yikho ngalobobusuku wathi enanza isidlo sokucina labaphostoli bakhe wabatshela ukuthi badinge izinkemba. Lakanye bazithola inkemba ezimbili futhi zazisenela ukuthi uJesu abanike isifundo esiqakathekileyo. (Luk. 22:36-38) Ngalobobusuku latheleka ixuku elalizobopha uJesu. Khonokho nje uPhetro wahwatsha inkemba yakhe wagalela enye indoda wadlula lendlebe. Kumele ukuthi wayecatshulwe yikubona abantu laba besephula umthetho ngokuzobopha uJesu ebusuku. (Joh. 18:10) UJesu wathi kuPhetro: “Buyisela inkemba yakho endaweni yayo, ngoba bonke abakhokha inkemba bazakufa ngenkemba.” (Mat. 26:52, 53) Lesi kwakuyisifundo esiqakatheke kakhulu kubalandeli bakaJesu. Kwakungamelanga bangene ezindabeni zombusazwe njengoba nje uJesu wayetshilo emthandazweni wakhe ukuthi abasibo bomhlaba. (Joh. 17:16) Kwakufanele bahlale bekwazi ukuthi uNkulunkulu nguye kuphela ozaqeda ukucindezelwa kwabantu. Lathi sizimisele ukuhlala silokuthula njalo simanyene. Kasithandabuzi ukuthi uJehova uyathokoza kakhulu nxa esibona simanyene kungelani lokuthi siphila emhlabeni lo ogcwele iziphithiphithi.—Zef. 3:17. w18.06 7 ¶13-14, 16
OLwesihlanu, November 27
Umgobho wamzondela kakhulu owesifazana, wasusiyakulwa labaseleyo benzalo yakhe.—Isam. 12:17.
USathane wethusela abantu ukuze bayekele ukwenza intando kaJehova. Ngokwesibonelo angasebenzisa ohulumende ukuthi bafake imithetho esivimbela ukuthi sitshumayele. Okunye angakwenza yikusebenzisa esifunda labo kumbe esisebenza labo ukuthi basihleke ngenxa yokuthi silandela lokho okutshiwo liBhayibhili. (1 Phet. 4:4) Kanti njalo angabangela ukuthi silove emihlanganweni yebandla esebenzisa amalunga emuli angakhanya angani ayasizwela. (Mat. 10:36) Pho singamelana njani lezimo ezinjalo? Kumele sihlale sikulindele ukuhlaselwa nguSathane ngalindlela ngoba ulwa impi enzima lezinceku zikaJehova. (Isam. 2:10) Okunye okumele sikukhumbule yikuthi uSathane wathi abantu bakhonza uJehova nxa izinto zibahambela kuhle kuphela kodwa nxa impilo ingaba nzima bayamhlamukela. (Jobe. 1:9-11; 2:4, 5) Okunye okufanele sikwenze yikuhlala sibambelele kuJehova sithembe ukuthi uzasinika amandla okuqhubeka simkhonza lanxa sisebunzimeni.—Heb. 13:5. w18.05 26 ¶14
UMgqibelo, November 28
Kawukwazi okuzaphumelela.—UmTshu. 11:6.
Akumelanga sikhohlwe ukuthi ukutshumayela izindaba ezinhle zoMbuso kuyabasiza abantu lanxa kungakhanya kungelamuntu olalelayo. Abantu bayakubona konke esikwenzayo. Ngokwesibonelo bayayibona indlela esigqoka ngayo lendlela esiziphatha ngayo kanye lokuthi singabantu abalomusa lobungane. Yikho indlela esenza ngayo inganceda abantu abalemibono engaqondanga ngathi ukuthi bacine bentshintsha. USergio lomkakhe u-Olinda abangamaphayona bathi: “Ngenxa yokugula sahlala isikhatshana singasahambi endaweni esasitshumayela kuyo. Sathi sesiqalisile ukuya khona abantu ababejayele ukusibona babesibuza besithi, ‘Besekutheni? Besesilikhumbula.’” Kasiqhubekeni sihlanyela inhlanyelo yoMbuso ngenkuthalo, ‘singasiphumuzi isandla sethu.’ Nxa sisenza njalo siyabe sitshengisa ukuthi siyakuqakathekisa ukunika ‘ubufakazi kuzo zonke izizwe.’ (Mat. 24:14) Okusithokozisa kakhulu yikwazi ukuthi nxa sikhuthele uJehova uzasamukela ngenxa yokuthi uthanda labo ‘abathela izithelo ngokubekezela.’—Luk. 8:15. w18.05 16 ¶16-18
ISonto, November 29
Kadunyiswe uNkulunkulu . . . osikhuthaza kuzo zonke inhlupho zethu.—2 Khor. 1:3, 4, amabala angaphansi.
U-Adamu lo-Eva bahlamukela uJehova futhi abakwenzayo kwaletha isono lokungapheleli emhlabeni. Kusukela ngalesosikhathi uJehova ubelokhu etshengisa ukuthi uyakuqakathekisa ukukhuthaza abanye. Ngokwesibonelo wakhupha isiphrofetho esasizakhuthaza abantwana baka-Adamu. Isiphrofetho esikuGenesisi 3:15 sasizanika abantu ithemba lokuthi ekucineni ‘inyoka endala’ uSathane uDeveli izabhujiswa futhi kuqedwe lemisebenzi yakhe emibi. (Isam. 12:9; 1 Joh. 3:8) UNowa waphila ngesikhathi esibi kakhulu futhi yena lemuli yakhe yibo kuphela ababekhonza uJehova. Kumele ukuthi izinto ezazisenzakala zamqeda amandla uNowa ngoba iMibhalo iveza ukuthi umhlaba wawugcwele udlakela kanye lokuxhwala kobufebe. (Gen. 6:4, 5, 9. 11; Jud.6) Loba kunjalo uJehova wamtshela ukuthi uzabhubhisa bonke abantu abenza okubi. Ngemva kwalokho wasemchazela okwakumele akwenze ukuze yena lemuli yakhe basinde. (Gen. 6:13-18) Lakanye uNowa wakubona ukuthi uJehova unguNkulunkulu okhuthazayo. w18.04 15 ¶1-2
UMvulo, November 30
Qhubekani likhuthazana futhi lisakhana, njengoba nje lisenza.—1 Thes. 5:11.
Sonke singenelisa ukukhuthaza abanye lanxa sikubona kunzima ukuveza imizwa yethu. Ukukhuthaza abanye kulula kakhulu. Ngokwesibonelo okunye ongakwenza yikubingelela omunye ngothando futhi ubobotheka. Nxa ungabona engabobotheki kungabe kusitsho ukuthi kulolutho olumkhathazayo njalo okunye ongakwenza ukuthi umkhuthaze yikumlalela nxa eveza okumhluphayo. (Jak. 1:19) Sonke siyenelisa ukukhuthaza abanye. INkosi uSolomoni yabhala yathi: “Yeka kuhle kangakanani ukuzwa ilizwi elifaneleyo. Ubuso obubobothekayo buletha intokozo enhliziyweni, lezindaba ezinhle ziqinisa umzimba.” (Zaga. 15:23, 30) UPhawuli watshengisa ukuthi ngitsho lokuhlabela izingoma zoMbuso sindawonye kuyakhuthaza kakhulu. (Kol. 3:16, The Holy Bible in Ndebele; ImiSeb. 16:25) Kuqakatheke kakhulu ukuthi siqhubeke sikhuthazana njengoba usuku lukaJehova “lusondela.”—Heb. 10:25. w18.04 23 ¶16; 24 ¶18-19