BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • lv capítulo 7 págs. 74-85
  • ¿Tiktlasojkaitaj nemilistli ijkon ken toTajtsin?

Xonka video tlen otiktlapejpeni.

Xtechtlapopolui, xueli tlapoui video.

  • ¿Tiktlasojkaitaj nemilistli ijkon ken toTajtsin?
  • Nochipa xnemikan itech itlasojtlalis toTajtsin
  • Subtítulos
  • Okseki ken yejuin
  • NEMILISTLI NIMAN YESTLI TLASOJTIJ
  • PAJTLI TLEN KIPIYA YESTLI
  • ITLANAUATILUAN JEHOVÁ TECHITITIAJ IKA TECHTLASOJTLA
  • MATOKIXTILIKAN TLEN XKUAJLI TLANEMILILTIN
  • ORGANIZACIONES AKIN YONOMATSOKUILOJKEJ IKA YESTLI
  • TIKTLASOJKAITAJ NEMILISTLI IJKUAK TITENOJNOTSAJ ITECH TEKIUAJYOTL
  • Matikitakan nemilistli ken toTajtsin kita
    ¿Tlenon melauak temachtia Biblia?
  • ¿Tlenon kijtoua Jehová itech yestli?
    ¡Nochipa uelis tiyolpakis! Xkita tlen Biblia temachtia
  • Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová 2000
Nochipa xnemikan itech itlasojtlalis toTajtsin
lv capítulo 7 págs. 74-85
Se tokniuj siuatl kijkuiloua ipan se amatl tlen yokitlapejpeni ika nopajtis

CAPÍTULO 7

¿Tiktlasojkaitaj nemilistli ijkon ken toTajtsin?

“Motech ualeujtika nemilistli.” (SALMO 36:9.)

1, 2. ¿Tlenon melak kualtsin tetlayokolijli yotechmakak toTajtsin, niman tleka?

TOTAJTSIN yotechmakak se kualtsin tetlayokolijli: nemilistli iuan totlamachilis niman ijkon matikixkopinakan ikualneskayouan (Génesis 1:27). Ika yejuin ueli titlanemiliaj niman tikintlakamatij tlajtolyekanalistin tlen uajlauej ipan Biblia. Tla ijkon tikchiuaj, noskaltis totlaneltokil. Niman uelis tochiuaskej ken akin kitlasojtlaj Jehová niman kipiyaj “intlamachilis tlen yokimachtijkej [ika] kasikamatij tlen kuajli niman tlen xkuajli” (Hebreos 5:14, TNM).

2 Ipan yejuin tonajli melak noneki matomachtikan tikintlakamatiskej tlajtolyekanalistin. Ipan yejuin tlaltikpaktli xonka se tlanauatijli tlen matechpaleui itech nochi tlen tikixnamikij. Matitlanemilikan itech pajtli (medicina) tlen kipiya yestli noso kenon notekitiltia yestli ijkuak tepajtilo. Yejuin melak techtekipachoua akin tiknekij tiktlakamatiskej Jehová. ¿Kenon uelis tiktlapejpeniskej tikchiuaskej tlen xkipajsolos totlamachilis niman techkauilis nochipa matinemikan itech itlasojtlalis toTajtsin? Tla tikasikamatij kenon tikintekitiltiskej tlajtolyekanalistin (Proverbios 2:6-11). Matikitakan san seki.

NEMILISTLI NIMAN YESTLI TLASOJTIJ

3, 4. ¿Kemanon ipan Biblia kachtopa noijtoua ika yestli tlasojti, niman itech tlenon tlajtolyekanalistin nokixtia?

3 Jehová kita kentla san sekan onka nemilistli iuan yestli, niman ika melak tlasojtij. Kachtopa onoijto yejuin ijkuak Caín yokimiktijka Abel. ToTajtsin okijli: “¡Xkaki! Iyesyo mokniuj tlen otoyauj ipan tlajli nechuajtsajtsilijtika” (Génesis 4:10). Ixpan Jehová, iyesyo Abel kijtosnekiya inemilis, tlen melak xkuajli ken okikixtilijkej. Kentla iyesyo Abel kitlajtlanilijtoskia toTajtsin manotlaxtlaua tlen okichiuilijkej (Hebreos 12:24).

4 Ijkuak opanok Apachiuilistli, toTajtsin okijto ika ueliskia nokuas innakayo yolkamej, san ika, okimijli: “San nakatl iuan inemilis —iyesyo— maka nenkikuaskej. Noijki, niktlajtlanis tlenon onochiuj ika iyesyo nemonemilis” (Génesis 9:4, 5). Hasta ipan yejuin tonajli, pampa tinochimej tiualeuaj itech Noé, kipiya ika tiktlakamatiskej yejuin tlanauatijli kampa nesi ome tlajtolyekanalistin tlen toTajtsin yokijtoka ijkuak otlajto iuan Caín. Se, ika nochimej akin yoltokej, innemilis onka ipan inyesyo. Niman ome, ika itech Jehová, akin ualeujtika nemilistli, kinyolkuitis akin xkitlakaitaj nemilistli iuan yestli (Salmo 36:9).

5, 6. ¿Kenon onoteititi ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés ika yestli melak ueyi kijtosneki niman tlasojti? (Noijki xkita recuadro “Matiktlakaitakan innemilis yolkamej”.)

5 Yejuin ome tlajtolyekanalistin noijki onka ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. Ipan Levítico 17:10, 11, Jehová kijtoua: “Tla san akinon tlakatl [...] kikua yestli, melauak nikixnamikis [...], niman melauak nikpopolos itech nemokalpan. Pampa nemilistli onka ipan yestli, niman nejua yoniktemakak tlaixpan nemopampa niman ijkon notlapachoskej nemotlajtlakoluan, pampa yejon yestli kitlapachoua tlajtlakoltin pampa kipiya nemilistli” (xkita recuadro “Yestli kitlapachoua tlajtlakojli”).a

YESTLI KITLAPACHOUA TLAJTLAKOJLI

Ijkuak se israelita xkitlakamatiya itlanauatil toTajtsin, xkijtosnekiya tla xok ueliskia kitlapopoluiskej. Ijkon ken nesi ipan Biblia, nemilistli niman yestli sa no yejua kijtosneki, ueliskia kikechtekis se yolkatl niman konkauaskia tlaixpan (Levítico 4:27-31). Tla yejua noyolkuepa, itlajtlakol notlapachouaya ika yejon uentli maski san keski tonajli.

Tlajtojli ipan Biblia tlen onotlajtolkuep ken “kitlapachoua” nasikamati ken “kitsakua” (ijkon ken itentsajka se kontli tlen melak kuajli kinamiki). Xonkatka se yolkatl tlen melak kuajli “makitlapacho” noso makitsakua itlajtlakol se tlaltikpakchane. San ika, ken nouentlaliayaj yolkamej san okineskayoti tlen panoskia ika tlayekapan tlen melak kuajli kintlapachos tlajtlakoltin (Hebreos 10:1, 4).

Onotlapacho tlajtlakoltin “ijkuak san sejpa niman para nochipa okixpantilij on itlalnakayo [Cristo] ken itlaj uentli” (Hebreos 10:10). Inemilis Cristo tlen xkipiya tlajtlakojli, tlen noneskayotia ika patioj iyesyo tlen “onouentlalij ken se borreguito yejuan nochi kuajli niman xkipia ijtlakauilistli”, kuajli okinamik nemilistli tlen Adán okipolo (1 Pedro 1:19). Ijkon, toTajtsin melak kuajli kiteititia itlasojtlalis niman itlamachilis. Onotemakak tlen notlajtlaniya ipan itlanauatil niman ouel “okitlaxtlau para nochipa totlajtlakoluan” (Hebreos 9:11, 12; Juan 3:16; Apocalipsis 7:14).

6 Tla yestli xnotekitiltiaya ipan tlaixpan, nonekiya kitoyauaskej. Ijkon kentla kikuepilijtoskiaj nemilistli akin otemakak (Deuteronomio 12:16; Ezequiel 18:4). Ijkuak israelitas kimiktiayaj se yolki, xnonekiya makipajpakakan inakayo se yolki hasta kampa maka manokaua nion achijtsin yestli. Tla yejuamej kikechtekiyaj niman kikixtiliayaj yestli ken noneki, ueliskiaj kikuaskej niman xkinpajsoloskia intlamachilis pampa yokiteititijkaj ika kitlakaitaj akin kitemaka nemilistli.

7. ¿Kenon ones ika David kimatstoya ika yestli itlatki Jehová?

7 David, “se tlakatl yejuan sanoyej [kiyolpaktiaya]” toTajtsin, kuajli okimasikamat tlajtolyekanalistin tlen tlajtouaj itech yestli (Hechos 13:22). Se tonajli okijto ika melak amikiya. Ijkuak okikakej yeyimej itlapaleuijkauan, okalajkej kampa intlauelikniuan filisteos maski xkinkauiliayaj, okikixtijkej atl ipan se pozo niman okimakatoj David. ¿Tlenon okijto? “¿Nikonis nejua inyesyo yejuin tlakamej akin oyajkej maski ueliskiaj kipoloskej innemilis?”. David kitaya yejon atl kentla inyesyo noso innemilis yejon tlakamej. Ika yejon, maski melak amikiya, “okitoyauili Jehová” (2 Samuel 23:15-17).

8, 9. ¿Okipatlak toTajtsin tlen kinemiliaya itech yestli niman nemilistli ijkuak opeuj tlanechikojli ipan kachtopa siglo? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

8 Kanaj dos mil cuatrocientos xiuitl sakin ijkuak Noé okiseli tlanauatijli itech yestli, niman kanaj mil quinientos xiuitl sakin ijkuak yonotlajtolkaujkaj itech tlanauatijli, Jehová ika iespíritu santo okichiuj ika Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin ipan kachtopa siglo makijkuilo: “On Espíritu Santo okinemilij niman tejuamej no otiknemilijkej ika kuajli yes para xitlaj okse más tlamamajli temechmakaskej, yej san yejua in tlajtlamach tlen más polijtikaj: Ma ka xkuakan innakayo on yolkej yejuan yokinuenchijkej intech on tlamachijchijualtin tetajtsitsiuan; no ijki ma ka xkuakan yestli nion innakayo on yolkej yejuan san nokechmiktiaj, niman ika ma ka yakaj auilnemis” (Hechos 15:28, 29).

9 Ipan kachtopa siglo, yejon Grupo kasikamatiya ika yestli tlasojti niman ika tla xkuajli notekitiltia se ueyi tlajtlakojli ken tiauilnemis noso tikinueyichiuas tajtsitsintin. Ipan yejuin tonajli noijki ijkon titlanemiliaj. Ijkuak tikixnamikij kenon tiktekitiltiskej yestli, tikitaj tlajtolyekanalistin tlen uajlauej ipan Biblia niman ijkon tiktlapejpeniskej tikchiuaskej tlen toTajtsin kuelita.

PAJTLI TLEN KIPIYA YESTLI

Se tokniuj siuatl tetomilia tlen okinemili kitlapejpenis itech kenon kitekitiltiskej iyesyo ijkuak nopajtis

¿Kenon tikijliskia se tlapajtiketl tlen tiknemilia itech pajtli tlen kipiya san seki tlen ualeua itech yestli?

10, 11. a) ¿Tikseliaj tiiteixpantijkauan Jehová matechtlalilikan yestli noso san katlejua itech naui tlen kipiya yestli? b) ¿Tlenon itech yestli noneki san toselti tiktlapejpeniskej?

10 Pampa tiktlakaitaj tlanauatijli “ma ka xkuakan yestli”, akin tiiteixpantijkauan Jehová xtiktemakaj yestli, xtikseliaj matechtlalilikan niman xtiksentlaliaj toyesyo tlen uelis oksejpa techtlaliliskej. Noijki, xtikseliaj nion se itech naui tlen kipiya yestli: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas niman plasma.

11 Ipan yejuin tonajli, itech naui tlen kipiya yestli ueli kixexelouaj niman kikixtiliaj san seki tlen kitekitiltiaj ika nopajtilo. ¿Noneki tikitaskej yejuin kentla “yestli”? ¿Uelis totlaliliskej? Yejuin san toselti tiktlapejpeniskej tla tikseliskej noso ka. Noijki ijkon panoua ken notekitiltia yestli tla xsan okisentlalijkej, ken ipan hemodiálisis, hemodilución niman recuperación de sangre (xkita apéndice “Tlen pitentsin nokixtia itech yestli niman kenon tetekij tlapajtikej”).

12. Ijkuak san toselti tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, ¿tleka xkipiya ika tikauilmatiskej tlen tiktlapejpeniskej niman tlenon techpaleuis kuajli matitlanemilikan?

12 ¿Kajmana Jehová tlen san toselti tiktlapejpeniaj tikchiuaskej? Kema, pampa kineki kimatis tlen tiknemiliaj niman tleka tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaj (xpoua Proverbios 17:3; 24:12). Kuakon, tla tiktlapejpeniskej kenon tiktekitiltiskej toyesyo noso tlen pajtli tikseliskej, ¿tlenon kachtopa noneki tikchiuaskej? Tikchiuiliskej teoyotl toTajtsin niman tiktejtemoskej tlen kuajli tikchiuaskej, niman sakin tijkakiskej tlen techijlia totlamachilis (Romanos 14:2, 22, 23). Maka matokauilikan ika oksekimej matechijlikan tlen noneki tikchiuaskej, nion xtitetlajtoltijtinemiskej: “¿Tlenon tikchiuaskia tejua?”. Itech yejuin, “cada se tlaltikpaktlakatl kinomamaltis on yejuan kichiua” (Gálatas 6:5; Romanos 14:12; xkita ipan recuadro “¿Niktlasojkaita yestli?”).b

¿NIKTLASOJKAITA YESTLI?

Tlajtolyekanalistli: “Ma ka [nenki]kuaskej yestli” (Hechos 15:20).

Xtlanemili ipan yejuin

  • ¿Kenon nikteijlis ika tlamantik noso sejneka itech naui tlemach tlen ika tlayekchiujtli yestli niman san tlen pitentsin nokixtia itech yestli?e

  • ¿Tleka nejua nikijtos tla nikmapeuas noso tla nikselis tlen pitentsin nokixtia itech yestli noso ken kitekitiltiskej noyesyo ijkuak nechpajtiskej? (Romanos 12:2; Gálatas 6:5.)

  • ¿Kenon nikijliskia tlapajtiketl tleka nikselia noso xnikselia tlen pitentsin nokixtia itech yestli? (Proverbios 13:16.)

ITLANAUATILUAN JEHOVÁ TECHITITIAJ IKA TECHTLASOJTLA

13. ¿Tlenon kiteititiaj itech Jehová tlanauatiltin niman tlajtolyekanalistin tlen uajlauej ipan Biblia? Xkijto se neskayotl.

13 Tlanauatiltin niman tlajtolyekanalistin kiteititiaj ika Jehová, akin Techmaka Tlanauatiltin, tlamachilise niman se Tajtli tetlasojtlani akin kineki kuajli manemikan ikoneuan (Salmo 19:7-11). Maski akin kichiuaj ken Cristo kinnauatiaj “ma ka [ki]kuaskej yestli” xse tlanauatijli itech kenon topajtiskej, techtlajpiya itech tlen panoua ijkuak se notlalilia yestli (Hechos 15:20). Miyekej tlapajtikej ixtlamatkej kijtouaj ika melak kuajli kichiuaj akin xkitekitiltiaj yestli ijkuak tepajtiaj. Ika yejuin, akin tikchiuaj ken Cristo, oksejpa tikitaj ika Jehová yejua se Tajtli tlamachilise niman melak tetlasojtlani (xpoua Isaías 55:9; Juan 14:21, 23).

14, 15. a) ¿Tlenon tlanauatiltin okiteititi ika toTajtsin kintlasojtla itekipanojkauan? b) ¿Kenon tikintlakamatij tlajtolyekanalistin tlen techpaleuiyaj maka itlaj xkuajli topan manochiua?

14 ToTajtsin nochipa najmana ipampa itekipanojkauan. Ijkon nesi ipan miyek tlanauatiltin tlen okinmakak israelitas. San xnemili yejuin, okinnauati makinchijchiuakan tepantin ikuatipan inkal. Pampa melak tlejkouayaj ikuatipan ikal, yejuin kinpaleuiaya maka itlaj xkuajli inpan mapano (Deuteronomio 22:8; 1 Samuel 9:25, 26; Nehemías 8:16; Hechos 10:9). Noijki okinnauati melak kuajli makintsakuakan toros akin teteuiyaj (Éxodo 21:28, 29). Akin xkitlakamatiya yejuin tlanauatiltin kiteititiaya ika xkajmanaya tlen inpan nochiuas oksekimej niman ueliskia kitlajtlakoltiskej pampa otemikti niman okitoyauj yestli.

15 ¿Kenon tiktlakamatij tlen kijtouaj yejuin tlajtolyekanalistin? Tla tikitaj kenon tikpiyaj se carro, kenon tiknejnemiltiaj, kenon onka tokal niman kampa titekitij, kenon tikintlajpiyaj toyolkauan niman ken tiktlapejpeniaj toyolpaktiaj. Ipan miyek países, melak miyekej telpokamej mikij pampa kichiuaj itlaj kampa kiteititiaj ika xtlaj kimojkaitaj. Ika yejon, se telpochtli akin kineki nochipa nemis itech itlasojtlalis toTajtsin niman kitlasojkaita inemilis, xkinekis kipolos san pampa kuelita noyolpaktis. Xkinemilia tla xtlaj uelis ipan nochiuas. Niman pampa xkichiua tlen xteijtlako, melak paki ipan inemilis (Eclesiastés 11:9, 10).

16. ¿Tlenon tlajtolyekanalistli ipan Biblia xtekauilia manotlajkali konetsintli? (Noijki xkita nota.)

16 ToTajtsin melak kitlasojkaita inemilis se tlaltikpakchane, noijki innemilis akin ok xiuajtlakatij. Ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, kijtouaya tlenon kipiya ika kichiuiliskej akin kikokouaya se siuatl koneua. Tla mikiya nantli noso ikonetsin, kitlajtlakoltiayaj akin otemikti niman ika “nemilistli kipiya ika [no]tlaxtlauas yejon nemilistli” (xpoua Éxodo 21:22, 23).c Ika yejuin tlen nikan nesi, tikasikamatij kenon nomachilia Jehová ijkuak kita ika nochi xiuitl miyekej kitlajkalij inkonetsin, miyekpa kichiuaj san pampa ijkon kinekij noso kitlapachouaj tlen yokichiujkej.

17. ¿Kenon uelis tikyolseuiskej akin ijkuak xnomachtiaya Biblia okitlajkal ikonetsin?

17 San ika ¿tla yakaj okitlajkal ikonetsin ijkuak xinomachtiaya Biblia? ¿Kijtosneki ika toTajtsin xkitlapopoluis? Ka, xnoneki ijkon kinemilis. Nochi akin yemelak noyolkuepa uelis kuajli kimatstos ika Jehová kitlapopoluis ipampa iyesyo Jesús tlen okitoyauj (Salmo 103:8-14; Efesios 1:7). Cristo okijto: “Nejua xoniuajlaj para nikinnotsas on yejuan yolmelajkej, yej on yejuan tlajtlakolejkej” niman ijkon manoyolkuepakan (Lucas 5:32).

MATOKIXTILIKAN TLEN XKUAJLI TLANEMILILTIN

18. ¿Tlenon kijtoua Biblia kichiua manotoyaua yestli?

18 Jehová xsan kineki maka itlaj matikinchiuilikan oksekimej. Yejua kineki matijkixtikan ipan toyojlo tlauejli tlen kichiua melak miyekej mamikikan. Juan okijkuilo: “San akinon yejuan kitlauelita ikniu, yejua se temiktijketl” (1 Juan 3:15). Yejuin xsan kijtosneki ijkuak yakaj xiuan timouika, kijtosneki ijkuak tiknekilia mamiki. Yejuin tlauejli uelis kichiuas xkijto tlen xmelauak itech okse noso itlaj tiktlajtlakoltis tlen teasikamachiltis ika kimelaua makitlaxtlaua itlajtlakol (Levítico 19:16; Deuteronomio 19:18-21; Mateo 5:22, TNM). Ika yejon, melak noneki matochikauakan niman matijkixtikan ipan toyojlo nochi tlen xkuajli tikmachiliaj (Santiago 1:14, 15; 4:1-3).

19. ¿Kenon kipaleuiya Salmo 11:5 niman Filipenses 4:8, 9 akin kiyekana inemilis ika tlajtolyekanalistin tlen uajlauej ipan Biblia?

19 Tla tiktlasojkaitaj nemilistli ken toTajtsin, niman tiknekij nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis, xtikseliskej nochi itech ken nouisokilo. Ipan Salmo 11:5 Jehová kijtoua ika “yejua melauak kitlauelita akin kuelita kichiuas tlen xkuajli”. Yejuin tlajtoltin xsan techititia tlen kimachilia toTajtsin; noijki techmachtia kenon tikyekanaskej tonemilis: tla tiktlasojtlaj toTajtsin, xtoyolpaktiskej ika tlen kichiuas matikuelitakan kampa nouisokilo. Niman noijki, toTajtsin kijtoua ika kuelita “yolseuilistli”, kinyoleua itekipanojkauan makitemiltikan intlamachilis niman inyojlo ika tlanemililtin tlen xtetlaueltia, tlen kimelaua yekteneualistli niman ika tlen kichiua matikpiyakan yolseuilistli (xpoua Filipenses 4:8, 9).

ORGANIZACIONES AKIN YONOMATSOKUILOJKEJ IKA YESTLI

20-22. ¿Kenon kiteititiaj ika xok nouikaj ken tlaltikpakchanejkej akin yemelak kichiuaj ken Cristo, niman tleka?

20 Ixpan toTajtsin, nochi tlen kiyekana Satanás yonomatsokuilojkej ika yestli. Tekiuajkej akin kinyekana, akin ipan Biblia kintlalia kentla yolkej tekuanimej, melak miyek yokinmiktijkej, niman noijki miyekej itekipanojkauan Jehová (Daniel 8:3, 4, 20-22; Apocalipsis [Revelación] 13:1, 2, 7, 8). Miyekej uejueyimej tlanemakakej niman ixtlamatkej yokinpaleuijkej tekiuajkej makichijchiuakan tlen ika temiktiskej tlen temomojtikej, niman melak ueyi tomin yokitlankej ika yejuin. Kuajli tikmatstokej ika “on diablo kinnauatia nochimej on oksekimej tlakamej ipan in tlaltikpaktli” (1 Juan 5:19).

21 San ika, akin yemelak kichiuaj ken Cristo uelij nemij ika inyojlo pampa xnotsokuilotiaj ika yestli. ¿Tleka? Pampa “xnouikaj ken on tlaltikpaktlakamej” niman, ika yejon, xnokalaktiaj ipan política nion ipan guerras (Juan 15:19; 17:16).d Noijki, ijkuak kintlaueltokaj, kixkopinaj Cristo niman xtlauisokij. Pampa kintlasojtlaj intlauelikniuan, hasta kichiuaj teoyotl inpampa (Mateo 5:44; Romanos 12:17-21).

22 Akin yemelak kichiuaj ken Cristo xnonelouaj iuan “ueyixtikaj [...] Babilonia” noso nochimej tlaneltokiltin xmelajkej akin yonotsokuilojkej ika yestli. ToTajtsin iTlajtol kijtoua ika “ipan [...] yopanes inyesyo on tiotlajtojkej, niman on yejuan iyaxkauan Dios niman nochimej on yejuan no okinmiktijkej ipan in tlaltikpaktli”. Ika yejon toTajtsin techijlia: “Nemejuamej yejuan nennoyaxkauan xkisakan” itech Babilonia (Apocalipsis 17:6; 18:2, 4, 24).

23. ¿Tlenon kijtosneki tikisas itech ueyixtika Babilonia?

23 Akin kitlakamati tlanauatijli tlen kijtoua makisa itech ueyixtika Babilonia xsan kitlajtlani makipopolokan itokayo kampa teuan nosentlaliaya. Noijki kichiua okseki. Kitlauelita nochi tlen xkuajli kichiua tlaneltokijli xmelauak ken auilnemilistli, timokalaktis ipan política niman tiksentlalis melak miyek tomin (xpoua Salmo 97:10; Apocalipsis 18:7, 9, 11-17). ¡Melak miyek yestli yonotoyauj ika tlen Babilonia techiualtia makichiuakan!

24, 25. a) ¿Kenon ueli kintlapopoluiya Jehová akin noyolkuepaj pampa okitoyaujkej yestli? b) ¿Tlenon tlapaleuilistli tlen yeuejkaui onotlali techilnamiktia yejuin?

24 Ijkuak xtinemiyaj ipan tlaneltokijli melauak tinochimej tikpaleuiayaj maski san achijtsin tlen Satanás kiyekana. Ika yejon, noijki tikpiayaj tlajtlakojli itech tlen kichiuaya. San ika, otikajsikej okse ojtli, otitlaneltokakej itech imikilis Cristo niman otosentemakakej itech toTajtsin. Niman ijkon toTajtsin yotechtlapopolui niman kitlajpiya totlaneltokil itech tlen uelis kijtlakos (Hechos 3:19). Ken amantsin tikitaskej, yejuin techilnamiktia ika uejueyimej kalpamej kampa nopaleuiayaj tlaltikpakchanejkej yeuejkaui (Números 35:11-15; Deuteronomio 21:1-9).

25 ¿Tlenon ika tepaleuiayaj yejuin uejueyimej kalpamej? Ompa nopaleuiaya israelita akin temiktiaya maski xkinekiya temiktis niman ijkon nomakixtiaya. Ijkuak ajsiya, akin ompa tlanauatiayaj kiyolkuitiayaj niman ompa nokauaya hasta ijkuak mikiya ueyi teopixketl, kuakon ueliskia yas kampa yejua kinekiskia. Ika yejuin toTajtsin okiteititi ika tetlapopoluiya niman kitlasojkaita nemilistli. Yejuin uejueyimej kalpamej yeskia kentla tlen ika techtlajpiya Jehová ipan yejuin tonajli. Ipampa uentli tlen okitemakak Cristo, Jehová techtlajpiya maka matimikikan, pampa maski xtiknekiyaj, yotikpanauijkej itlanauatiluan itech nemilistli niman yestli. ¿Kenon tikteititiaj ika tiktlasojkamatij tlen ika techtlajpiya toTajtsin? Ijkuak tikimijliaj oksekimej makiselikan yejon tlapaleuilistli itech kampa nopaleuilo. Noneki nimantsin manochiua yejuin, pampa nisiuj ijkuak “sanoyej miyek onyas tlajyouilistli” (Mateo 24:21; 2 Corintios 6:1, 2).

TIKTLASOJKAITAJ NEMILISTLI IJKUAK TITENOJNOTSAJ ITECH TEKIUAJYOTL

26-28. ¿Tleka tikijtouaj ika tinemij ken nemiya Ezequiel, niman kenon uelis nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin?

26 Ipan yejuin tonajli, itekipanojkauan toTajtsin tinemij ken yeuejkaui nemiya Ezequiel, iteotlajtokauj Jehová akin okitlali ken tlajpixketl ipan Israel. Yejua okiseli yejuin tekitl: “Ijkuak tijkakis tlajtojli itech nokamak kipiya ika nopampa tikinkakistilis tlen uelis panos”. Tla Ezequiel kiteititiskia ika xkajmanaya kichiuas itekiyo, kipiyaskia tlajtlakojli tla yakaj mikiskia ijkuak toTajtsin kintlajtlakolmakaskia israelitas (Ezequiel 33:7-9). Ken tikmatij, yejuin teotlajtoketl okichiuj itekiyo niman xokipix tlajtlakojli ijkuak sekimej omijkej.

27 Xok uejkauis, nochi tlen kiyekana Satanás popoliuis. Ika yejon, akin tiiteixpantijkauan Jehová tikitaj ika melak ueyi kijtosneki totekiyo niman tiktlasojkaitaj tikteijliskej “tonajli ijkuak notlakuepiltis toTajtsin” niman titenojnotsaskej itech iTekiuajyo (Isaías 61:2; Mateo 24:14). ¿Tokojtiliaj tikchiuaskej yejuin tekitl? Pablo ijkon okichiuj, ika yejon ouel okijto: “Xok nikpias tlajtlakojli tla yakaj ixpoliuis, pampa yonemechpantlantilij [yonimechijli] nochi on kech itetlakanonotsalis Dios” (Hechos 20:26, 27). Melak kuajli tla tikixkopinaj tlen okichiuj.

28 Kema, tla tiknekij nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin, xsan noneki matiktlasojkaitakan nemilistli niman yestli ken yejua. Ken tikitaskej ipan okse capítulo, melak noneki nochipa matichipaujkej ixpan toTajtsin.

a Itech amatlajkuilojli Investigación y Ciencia kijtoua yejuin itech tlajtoltin “nemilistli onka ipan yestli”: “Xsan tikijtouaj ika yestli kijtosneki nemilistli, yejuin tlen melauak: nochi células tlen kipiya yestli tlapaleuiyaj matikpiyakan nemilistli”.

b Xkita ¡Despertad! de agosto de 2006, páginas 3-12, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová.

c Tlaixmatkej itech Biblia kijtouaj ika, ken onotekitilti tlajtoltin ika hebreo, “xuelis nonemilis ika yejuin tlajtoltin kinamiki san ijkuak kikokouaj siuatl”. Biblia xkijtoua ika Jehová okipatlak itlanauatil itech se konetsintli maski tla youeyiyak noso ka ijtik inan.

d Xkita capítulo 5, “Tlenon kijtosneki xok nemouikaj ken yejuamej”.

e Tla tikneki tikmatis okseki, xkita apéndice, “Tlen pitentsin nokixtia itech yestli niman kenon tetekij tlapajtikej”.

MATIKTLAKAITAKAN INNEMILIS YOLKAMEJ

Jehová techkauilia matikinmiktikan yolkamej tla tikinkuaskej, ika totlakentiskej noso tla itlaj kinekij texchiuiliskej. San ika, noneki matikimiknelikan niman matikmatikan kemanon kema tikinmiktiskej (Génesis 3:21; 9:3). Xtiknekij tikchiuaskej ken Nemrod, akin san kinmiktiaya yolkamej pampa ika noyolpaktiaya (Génesis 10:9). Noneki matikchiuakan ijkon ken Jehová, akin najmana inpampa nochi yolkamej, hasta inpampa tototsitsintin (Jonás 4:11; Mateo 10:29).

Yejuin nesi itech Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés (Éxodo 23:4, 5, 12; Deuteronomio 22:10; 25:4). Itech tlen onoijkuilo ipan yejon tlanauatijli, Proverbios 12:10 kijtoua: “Akin yolmelauak kintlajpiya iyolkauan, san ika, iteiknelilis akin xkuajli tetlajyouiltia”. Xok uejkauis, popoliuiskej tlaltikpakchanejkej akin tetlajyouiltiaj niman nochi tlen kichiuaj.

    Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
    Nikisas
    Nikalakis ika nocuenta
    • náhuatl de guerrero
    • Xtetitlanili
    • Ken tikneki manesi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ken noneki notekitiltis
    • Ken notlajpiyaj modatos
    • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
    • JW.ORG
    • Nikalakis ika nocuenta
    Xtetitlanili