TLAJTOUA ITECH INEMILIS
Jehová nochipa onechkak ijkuak oniknots
SE YEUAJLI, ijkuak nikpiaya 10 xiuitl, nejua nikimitstoya sitlalimej niman oninotlakuantelkets niman opeuj niknotsa toTajtsin. Maski kemach yonikixmatka Jehová, opeuj nikijlia nochi tlen nechajmanaya. Ijkon opeuj iuan ninouika Jehová, akin nochipa kikaki “toueyikatsajtzilis” (Sal. 65:2). Manimechijli tleka opeuj niknotsa toTajtsin akin kemach yonikixmatka.
NOCHI ONOPATLAK IJKUAK OTECHTLAJPALOTOJ
Onitlakat ipan 22 de diciembre de 1929 ne Noville. Ipan yejuin kalpan onkatkaj 9 granjas niman nokauaya nisiuj Bastoña (Bélgica), kampa kixmatij ken Ardenas. Nejua melak niyolpakiya ijkuak ompa tichantiyaj. Nejua niman nokniuj Raymond, akin más pitentsin katka, mojmostla tikinpatskayaj vacas niman titlapaleuiayaj ijkuak pixkayaj. Ipan tokalpan xmás timiyekej katkaj, ika yejon, tinochimej topaleuiayaj.
Nitekititok imiuan nofamilia ipan togranja.
Notaj, Emile, niman nonan, Alice, melak católicos katkaj niman nochi domingos yayaj misa. San ika, ipan 1939, itlaj onopatlak. Ipan yejon xiuitl, sekimej precursores akin ualeuayaj Inglaterra opeuj tenojnotsaj ipan tokalpan niman okimakakej notaj se revista tlen itoka Consolación (tlen aman noixmati ken revista ¡Despertad!). Notaj nimantsin okitak ika yejon revistas kijtouayaj tlen melauak niman opeuj nomachtia Biblia. Tovecinos nochipa melak kualtsin technotsayaj, san ika, ijkuak notaj xok oyaj misa, opeuj melak techtlauelitaj. Yejuamej melak kichiualtiayaj notaj maka makikajkaua ika católico, ika yejon, miyekpa imiuan onokualani.
Melak nechajmanaya kenon kitlauelitayaj notaj. Ika yejon, oniknots toTajtsin ika nochi noyojlo ijkon ken onikijto ipeujyan yejuin tlamachtijli niman oniktlajtlanili makipaleui notaj. ¡Melak oniyolpak ijkuak tovecinos xok más itlaj kijliayaj! Kuajli onikitak ika Jehová se toTajtsin akin kikaki “toueyikatsajtzilis”.
IJKUAK ONKATKA GUERRA
Ipan 10 de mayo de 1940, Alemania nazi okalak Bélgica, yejon okichiuj ika akin ompa chantiyaj mayakan ipan okse país. Nejua iuan nofamilia otiajkej sur de Francia. Ijkuak tiayaj ipan ojtli, tikitayaj kenon soldados alemanes nouisokiyaj imiuan franceses.
Ijkuak otokuepkej tochan, otikitakej ika nochi yotechixtekilijkaj, san otiknechtijtasikej totskuin Bobbie. Ipampa nochi tlen panotoya, opeuj ijkin ninotlajtoltia: “¿Tleka melak onka guerras niman nochiua tlen melak xkuajli?”.
Ijkuak san nitelpochtsintli katka, opeuj ninouika iuan Jehová.
Ijkuakon, melak otechpaleui tokniuj Emile Schrantz,a yejua katka precursor niman tlayekanketl. Yejua otechititi ipan Biblia tleka titlajyouiyaj niman onechnankili seki tlen ninotlajtoltiaya. Yejon okichiuj más maninouika iuan Jehová niman más manikneltoka ika yejua se toTajtsin akin melak tetlasojtla.
Maski panotoya guerra, ouel otikimixmatkej sekimej tokniuan. Ipan agosto de 1943, tokniuj José-Nicolas Minet otechitato tochan niman okipanolti se tlamachtijli. Ijkuak otlan itlamachtil, otetlajtolti: “¿Akinomej kinekij noapolaktiskej?”. Notaj niman nejua otomateketskej, niman tiomemej otoapolaktijkej ipan atentli tlen nisiuj onkatka kampa tichantiyaj.
Ipan diciembre de 1944, Alemania otlaixnamik ipan este de Europa, yejuin okixmatkej ken batalla de las Ardenas. Pampa nisiuj tichantiyaj kampa noixnamiktoyaj, ononek tiyanaskej se metstli itsintlan tokal. Sejpa katka, ijkuak onikintlakualtito noyolkauan, ouetsikoj seki bombas kampa togranja niman oxoxoton ikuatipan tokal kampa tikejyeuayaj totlayol. Ompa nisiuj, kampa nemiyaj toyolkauan, nemiya se soldado americano akin onechtsajtsili: “¡Xmotlajkali ipan tlajli!”. Nejua oninotlalo kampa yejua nemiya, niman onechtlalili se casco para maka itlaj nopan manochiua.
TLEN ONECHPALEUI MACHIKAUI NOTLANELTOK
Ijkuak otonamiktijkej.
Sakin ika otlan guerra, opeuj tonotsaj imiuan tokniuan akin nemiyaj ipan tlanechikojli tlen onkatka ne Lieja, tlen nokauaya kanaj 90 kilómetros ika uejka kampa tichantiyaj. Sakin, ne Bastoña onochiuj se grupo. Nejua opeuj nitekiti ipan administración de impuestos niman noijki opeuj ninomachtia Derecho. Sakin opeuj nitekiti itech se notario. Ipan 1951, ne Bastoña, otikpanoltijkej toueyitlanechikol de circuito niman otosentlalijkej 100 tlaltikpakchanejkej. Ipan yejon ueyitlanechikojli noijki oyajka Elly Reuter, yejua katka se precursora, niman ononek yas ipan ibici 50 kilómetros para ajsis ipan ueyitlanechikojli. Ijkuak otoixmatkej, nimantsin otouelitakej niman otikijtojkej ika tonamiktiskiaj. Elly yokinotskaj para mauiya itlamachtil Galaad ne Estados Unidos. Yejua oontlajkuilo ipan oficina kampa noyekanaj nochi sucursales niman okiteijli ika xueliskia yaskia. Tokniuj Knorr, akin kiyekanaya itekiyo iteixpantijkauan Jehová, okijli ika kanaj se tonajli yaskia Galaad iuan iueuentsin. Otonamiktijkej ipan febrero de 1953.
Elly niman tokoneuj, Serge.
Ipan yejon xiuitl, otiajkej ipan se ueyi tlanechikojli tlen itoka katka “Sociedad del Nuevo Mundo”, tlen onopanolti ipan Estadio de los Yankees, ne Nueva York. Ompa onikixmat se tokniuj niman onechijli matichantitij Estados Unidos pampa yejua ueliskia nechmakas se tekitl. Kuakon, otiknotskej Jehová para matechpaleui matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej. Otikijtojkej ika xompa tonchantiskiaj niman ika tokuepaskiaj Bélgica para tikpaleuiskej se grupo kampa nosentlaliayaj 10 tenojnotskej de Bastoña. Se xiuitl sakin melak otiyolpajkej pampa otikpixkej se tokoneuj, akin otiktokayotijkej Serge. San ika, ijkuak okajxilti chikome metstli, yejua omik, melak otechyolkoko. Nochipa tiknotsayaj Jehová niman tikijliayaj kenon tomachiliayaj, niman yejua otechyolchikauj pampa tikmatstokej ika yejua kiyolitis tokoneuj.
OPEUJ MÁS CHIKAUAK TIKTEKICHIUILIAJ TOTAJTSIN
Ipan octubre de 1961, oniknexti se tekitl tlen nechpaleuiaya manitekiti ken precursor. San ika, yejon tonajli noijki onechuajnots se tokniuj akin nemiya isucursal Bélgica niman onechtlajtolti tla ueliskia nitlapaleuiskia ken siervo de circuito (aman noixmati ken tlayekanketl ipan circuito). Nejua onikijli: “¿Xuelis kachtopa titekitiskej ken precursores niman sakin tikseliskej yejon tekitl?”. Onechijli ika kema, kuakon, otitekitkej ken precursores 8 metstin niman ipan septiembre de 1962, opeuj nitlapaleuiya ken tlayekanketl ipan circuito.
Sakin, ijkuak yopanoka ome xiuitl ika nitlapaleuijtoya ken tlayekanketl ipan circuito, otechnotskej matiuiyan Betel de Bruselas ipan octubre de 1964. Jehová melak otechteochiuj ijkuak ompa titlapaleuijtoyaj. Ipan 1965, tokniuj Knorr otechtlajpaloko Betel. Melak onechmojkatlachialti ika sakin onechijlijkej manitlapaleui ken siervo de sucursal. Niman sakin, Elly niman nejua otechnotskej matiuiyan ipan iTlamachtil Galaad número 41. Yemelak onochiuj tlen tokniuj Knorr okijlijka Elly 13 xiuitl achto. Sakin, ijkuak otlan yejuin tlamachtijli, otokuepkej Betel de Bélgica.
TIKPALEUIYAJ IKALPAN JEHOVÁ ITECH TEKIUAJKEJ
Pampa oninomachti leyes, youel yonikinpaleui tokniuan akin chantij Europa niman ipan okseki países kampa xkinkauiliaj makitekichiuilikan Jehová (Filip. 1:7). Yejuin tekitl yokichiuj manitlajto imiuan tekiuajkej ipan ipantsin 55 países kampa xtechkauiliayaj matikueyichiuakan Jehová. Ijkuak nitlajtouaya imiuan tekiuajkej, xnikimijliaya ika oninomachti leyes, nejua nikimijliaya ika niktekichiuilia toTajtsin. Niman nochipa niktlajtlaniliaya Jehová manechpaleui pampa nikmatstoya ika yejua “ueli kiyekana itlamachilis sen rey [noso se juez] ijkon ken ueli kiyakatiaj kampaka yau on atl de sen ayajtok” (Prov. 21:1).
Melak nikilnamiki tlen opanok ijkuak onikitato akin tekitiya ipan Parlamento Europeo. Melak miyekpa onikteijli ika niknekiya iuan nitlajtos. Niman ijkuak okinek iuan manitlajto, onechijli: “San tikpiya 5 minutos, maka más tiuejkauis”. Kuakon, oninopacho niman opeuj niknotsa toTajtsin. Yejua onechtlajtolti tlenon nikchiujtoya niman nejua onikijli: “Niktlasojkamachilijtika toTajtsin ika tejua titekiti ipan Parlamento”. Yejua melak omojkatlachix niman onechijli: “¿Yemelak?”. Kuakon onikititi tlen kijtoua Romanos 13:4, niman melak okuelitak yejon texto pampa yejua katka protestante. Melak kuajli ika ijkon onikchiuj pampa hasta okinek iuan manitlajto media hora. Melak kualtsin ken otitlajtojkej niman hasta okijto ika melak kitlakaitaya tlen tikchiuayaj.
Desde yeuejkaui, tokniuan akin chantij Europa yononek yaskej imixpan tekiuajkej pampa xnokalaktiaj ipan política, pampa yononek noitas akinon imiuan nokauas kokonej noso ipampa impuestos. Melak niyolpaki pampa youel yonikinpaleui sekimej tokniuan niman yonikitak kenon Jehová otechpaleui matitetlanikan. Iteixpantijkauan Jehová yotetlankej ipan ipantsin 140 casos ipan Tribunal Europeo de Derechos Humanos.
MÁS TECHKAUILIAJ MATIKTEKICHIUILIKAN JEHOVÁ NE CUBA
Sakin, tokniuj Philip Brumley, akin nemiya ipan oficina kampa noyekanaj nochi sucursales, niman tokniuj Valter Farneti, akin chantiya Italia, niman nejua san sekan otitekitkej para ijkon ueliskia tikinpaleuiskej tokniuan de Cuba pampa ompa xkinkauiliayaj makiueyichiuakan toTajtsin. Ne Bélgica, oniktitlanili se carta embajada de Cuba, niman sakin onikitato funcionario akin kitstoya tlen tiktlajtlantoyaj. Ijkuak kemach otosentlalijkej, xouel otikinyektlalijkej tlaueltin tlen okichiuj maka makinkauilikan tokniuan makiueyichiuakan Jehová.
Iuan Philip Brumley niman Valter Farneti, ijkuak otiajkej Cuba.
Sakin otiktlajtlanilijkej Jehová matechpaleui para matechkauilikan matiktitlanikan 5,000 biblias ne Cuba, niman kema otechkauilijkej. Kuajli otikitakej ika Jehová kiteochiujtoya tlen tikchiujtoyaj pampa tokniuan ouel okiselijkej inbiblia. Sakin otikteijlijkej tla techkauiliayaj tikontitlaniskej 27,500 biblias, niman otechkauilijkej. ¡Melak niyolpaki ika ouel onikinpaleui tokniuan de Cuba para makipiyakan inbiblia!
Miyekpa yoniajka Cuba para nitlajtos imiuan tekiuajkej niman ijkon tokniuan makinkauilikan makiueyichiuakan Jehová. Yejon yokichiuj más manikimixmati akin tekitij ipan Gobierno niman yejuamej noijki yonechixmatkej.
TIKINPALEUIYAJ TOKNIUAN DE RUANDA
Ipan 1994, melak xkuajli tlen opanok ne Ruanda pampa okinmiktijkej ipantsin 1,000,000 tlaltikpakchanejkej akin tutsis katkaj. Teajman ika sekimej tokniuan noijki okinmiktijkej. Iteixpantijkauan Jehová nimantsin okitakej kenon kinpaleuiskej tokniuan.
Ijkuak otajsikej Kigali, otikitakej kenon Kajli kampa notlajtolkuepa niman kampa onkatkaj toamatlajkuiloluan yokojkoyonkaj pampa okinmojmotlakej. Tokniuan otechijlijkej kenon sekimej tokniuan yokinmiktijkaj ika machetes. San ika, noijki otechijlijkej kenon tokniuan onoititijkej ika melak notlasojtlayaj. Otikixmatkej se tokniuj akin tutsi katka, yejua yokipaleuijkaj tokniuan hutus para maniyana 28 tonaltin kampa tlatekoyonkan. Ne Kigali, noijki otikpanoltijkej se tlanechikojli kampa ouel otikinyolchikaujkej ipantsin 900 tokniuan.
Toopochma: Se libro tlen onkatka ipan Kajli kampa notlajtolkuepa tlen okimotlakej ika bala.
Toyekma: Tinemij kampa kejyeuayaj tlen notemakaya.
Sakin, otiajkej Zaire (aman noixmati ken República Democrática del Congo) pampa otikintejtemotoj sekimej tokniuan de Ruanda akin onopaleuitoj nisiuj kalpan Goma. Pampa xtikinnextiayaj tokniuan, otiknotskej Jehová para matechpaleui matikinnextikan. Sakin, yakaj otechnisiui niman otiktlajtoltijkej tla yakaj kixmatiya akin iteixpantijkauj Jehová katka. Niman yejua otechnankili: “Nejua niiteixpantijkauj Jehová, nimechuikas kampa nemi Grupo akin Kita ken Notepaleuiya”. Otosentlalijkej iuan yejuin grupo niman sakin otosentlalijkej imiuan 1,600 tokniuan akin ompa nopaleuijtoyaj para tikinyolchikauaskej niman tikinyolseuiskej. Niman noijki otikinpouilijkej se carta itech Grupo akin Tlayekana. Tokniuan melak oyolseujkej ijkuak okikakkej yejuin: “Nochipa tikchiuaj teoyotl nemopampa. Tikmatstokej ika Jehová xkeman mechkauas”. Yemelak ijkin opanok pampa aman ne Ruanda nemij ipantsin 30,000 iteixpantijkauan Jehová akin melak yolpakij pampa kitekichiuiliaj toTajtsin.
YONIKIJTO IKA NOCHIPA NIMELAJKANEMIS
Ipan 2011, omik nosiuauj Elly. Tejuamej itikajxiltiskiaj 58 xiuitl ika yotonamiktijkaj. Ijkuak niknotsa Jehová, nikijlia tlenon nechajmana niman yejua nechyolseuiya. Noijki melak nechpaleuiya pampa nikinnojnotsa novecinos itech iTekiuajyo toTajtsin.
Maski inikpiya ipantsin 90 xiuitl, ok nitenojnotsa nochi semanas. Noijki melak niyolpaki pampa ueli nitlapaleuiya ipan Departamento de Asuntos Legales nikan isucursal Bélgica. Noijki nikimijlia sekimej tokniuan tlen yonikixnamik, niman nikinyolchikaua telpokamej betelitas.
Yopanok kanaj 84 xiuitl ika opeuj niknotsa Jehová. Desde ijkuakon, melak kuajli iuan ninouika. ¡Melak niktlasojkamachilia Jehová ika nochipa nechkaki ijkuak niknotsa! (Sal. 66:19).b
a Xkita kampa tokniuj Schrantz tlajtoua itech inemilis, itech La Atalaya del 1 de febrero de 1974, páginas 90-94.
b Tokniuj Marcel Gillet omik ipan 4 de febrero de 2023, ijkuak ok xitlamiya ika nochijchiua yejuin tlamachtijli.